Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Puu - Mistä valita oksansa "ylös"  (Luettu 3044 kertaa)
0 jäsentä ja 4 vierasta katselee tätä aihetta.
Downtempo
Vieras
« : 26.06.2014 22:09:35 »

minä taas ajatukseni kanssa...

oikeestaan tämä ajatus tuli juha vuorisen kirjasta: jokaisella on oma operaattorinsa henkisyyteen, saavuttaakseen jotain. mihin pistää uskonsa likoon.

eri uskonnot
tiede
psykologia
käytännön asiat
numerologia?
tarot?
maya?
astrologia
yms....


ja näistä muodostuu aina jotain ryhmiä.
joissain on se vetäjä, johtaja, mitä pitäisi seurata.
missä on se totuus. eikä saa "poiketa tieltä".
sitten ne asiahaarat vaan haarautuu, kun joku toinen "ottaa asioista" enemmän selville. ja se on se totuus sittenkin.
Sama kun uskonnot haarautuu kristinuskosta. miljoona eri haaraa.
sama horoskoopeissa, monta eri tulkitsijaa.

Tieteen kautta, ja jos seuraa mediaa, niin sama periaate.
joku löytää polun numeroiden perusteella, toiset fysiikan lakien, mutta periaate on sama.
jotkut uskoo uusiin uskonlahkoihin, toiset henkisiin mullistuksiin
toiset tahdonalaisiin saavutuksiin
toiset aiempiin elämiin.
toiset vaan että ihminen kasvaa ja kehittyy. (ihmis biologia)

Eikä mun mielestä noissa oo mitään pahaa. vaan jokaisella on oma puu mitä kiivetä ylöspäin. jokaisella on vakaumuksensa ja oma puunrunko, mitä kiivetä ylöspäin, kohdatessaan hankalia oksia, ja helpompia.

sen takia, on tärkeetä hyväksiä joka ikinen uskonto ja uskomukset ja kaikki siihen liittyvä, ellei se mene äärimmäisyyksiin (niinkuin aina meneekin joissain, että yksi ihminen hallitsee ja ottaa vallan, rajoitetaan toista.

uskonnon vapaus on tärkein asia maailmassa ja avoimuus asioille, jos tyrmää toisen asian, tyrmää samalla itsensä.
jokainen voi olla henkinen omalla tavallaan, mikä itsestä tuntuu hyvälle.
harhauskonnot ja muut on ihan samaa kastia. kaikilla on sama periaate, mutta yksityiskohdat on eri.

jotkut uskoo itseensä, ja luontoon. kait se vaan on niin, että jokainen kokee maailmansa omalla tavallaan, ja kokee maailmassaan omia ihmeitään ja sen kautta tietää tiensä, omien kokemuksien kautta. omat operaattorinsa "jonnekkin"  angel
omat valinnat. Mutta loppujen lopuks (vaikka tää kuulostaakin suorasanaiselta tuputtamiselta), kaikki päätyy siihen omaan itseensä.
sillä välillä on teorioita, et miten ja miks, ja mihin pitäis pyrkiä. ihmismieli näköjään tarvii aina selityksiä kaikkeen. ja silloin syntyy noita teorioita. ja sit ihmiset matkallaan kirjottaa "muistiin", et mitä on tullut opittua, ettei unohda niitä matkallaan, jonnekkin?
ja sit syntyy näitä muistikirjoja kautta aikojen...what is wrong and what is right. ja se on hyvä.
kaikki haluaa löytää oman rauhan ja päämääränsä. toiset meditoi, toiset lääkitsee itseänsä, toiset käy terapiassa puhumassa, toiset löytää itsensä ruokavalion kautta, vitamiinien jne, toiset akupunktion, toiset reikihoidolla, mentaalihoito...

uskon vapaus on oltava ja se on tärkeetä, että jokainen löytää oman "operaattorinsa"

itte oon ihan "hukassa" että mikä se olis sitten? jos on perehtynyt kaikkeen?
no siihen oon päätynyt että kun ajattelen liikaa kaikkea mahdollista, niin elän hetkessä...
random. on mulle se.

tallennettu
Hamal
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 373



Profiili
« Vastaus #1 : 26.06.2014 22:13:45 »

Mjoo.

Itse näkisin asian näin:

Kaikki opit/uskomukset ovat polkuja saman totuuden luokse mutta eivät itse totuus.

Silti voimme luotta vain itse totuuteen. Ja jokaiselta se löytyy sisältä. Ilmeisesti.
tallennettu
Downtempo
Vieras
« Vastaus #2 : 26.06.2014 22:24:16 »

Ihminen on utelias ja haluaa tietää.  idiot2
kyllä se kait se totuus tai joku vastaava on joku siellä itsessään.
yksityiskohtiin perehtyminen rikastuttaa...
ihminen on kuin joku sykkyrä mihin ei oo loppua eikä alkua. ihme sekasotku.

tallennettu
Ritsa
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 715



Profiili
« Vastaus #3 : 26.06.2014 23:31:36 »

Niinhän se tuntuu olevan, että asiat ovat ensin yhtä. Sitten ne erkaantuvat niin kauan kuin haluavat ja palaavat lopulta taas yhteen, kun aika koittaa. Nämä kaikki eri uskomusten haarat tosiaan ovat samasta lähteestä ja siten ne rikastuttavat ja auttavat ihmisiä löytämään totuuteen juuri sitä kautta kuin on tarkoitus. En usko, että kenelläkään on samanlainen polku tai että sitä voisi ennalta täysin tietää. Ja tavallaan, väärin tekemistä ei ole, sillä kukaan ei lopulta voi sanoa tietävänsä mikä on oikein. Tai voi sanoa, mutta.. siis tutkikaamme kaikkea ympärillämme ilolla!

Aloitin itse sinisilmäisenä lapsena kristinuskon Jumalaan uskomisesta, ja sitten totesin maailman olevan epäreilu ja julma paikka. Tämä johti erkaantumiseen hengellisyydestä ja tieteen konkretian ihannointiin. Sitten kun kärsimysmittari täyttyi niin löysin itseni buddhalaisten kirjojen parista, joissa ei ollut Jumalaa. Lopulta tiede kuitenkin sai uskoni Jumalaan takaisin toteamalla Energian aina vain muuttuvan eli olevan ikuista. Nykyään nämä kaikki sekoittuvat ja kyllä elämänlaatukin on ihan eri luokkaa. Eikä tarvitse kokoajan sörkkiä sitä maailmaa, että mikäs tämä kusetus oikein on!
« Viimeksi muokattu: 26.06.2014 23:33:32 kirjoittanut Ritsa » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: