seuraava »

[sideman]

(Tässä on vielä rutkasti aikaa pörssin avautumiseen klo 10:ltä, joten täytyy
yrittää keksiä jotain ajankulua...)

Noh, yoga-suutra II 15 menee kokonaisuudessaan näin:

pariNaama-taapa-saMskaara-duHkhair guNa-vRtti-virodhaac ca duHkham
eva sarvam vivekinaH.

Taimni kääntää tuo tälleen (suluissa sidiksen lissäykset):

To the people who have developed discrimination (vivekinaH) all (sarvam) [is]
misery (duHkham) on account of (tämä ilmaistaan monikon instrumentaalilla) the pains (duHkhair) resulting from (ei varsinaista vastinetta) change, anxiety and tendencies (pariNaama-taapa-saMskaara-) as also (ca = ja) on
account of (ilmaistaan ablatiivilla) of the conflicts (virodhaac; ilman sandhia: virodhaat) between the functioning (ei vastinetta) of the guNas and the vRttis (of the mind).

Tuo "meille jo tuttu" loppuosa menee siis näin: ...duHkham eva sarvam vivekinaH.

Nythän on niin, että esim. enkussa sanajärjestys on aimo kiinteä, koska tuossa kielessä
ei ole (enää) muita sijamuotoja kuin nominatiivi ja genetiivi (sekä akkusatiivi - enkussa objektiivi-
muutamissa pronomineissa, esim. him, her, them); ollen noin, syntaktiset perussuhteet on ilmaistava
sanajärjestyksellä; esim. Alice loves Bob voi merkitä vain Liisa rakastaa Roopea. Suomessa sensijaan
voidaan sanoa: Liisa rakastaa Roopea tai Liisaa rakastaa Roope (eikä joku muu), koska partitiivisija osoittaa kuka on rakkauden kohde,
ja kuka "rakastaja".

Jos tuo sanskritin ilmaus käännetään sanasta sanaan, se menisi esim. enkussa näin.

...misery [is] really all/everything for a vivekin.

Kuten huomaamme, Taimni kääntää kuitenkin ...all is misery...

Noh, vaikka sanskritissa sanajärjestys on sangen vapaa suomen tapaan,
ei ole ilmiselvää, kumpi on subjekti (duHkham vai sarvam) ja kumpi predikatiivi.
Se täytyy ikäänkuin päätellä loogisesti, tai jotain.

Suomen kielessä sensijaan voidaan hyödyntää partitiivia lauseenjäsenten keskinäisen suhteen osoittamiseen,
alkuperäisen sanajärjestyksen säilyttämiseksi:

...tuskaa/kurjuutta on kaikki (vs. tuska on kaikki).

Olisipa aimo hauskaa olla kärpäsenä katossa, kun Patañjali selittää, miksi hän päätyi tuohon sanajärjestykseen.
Kenties syy on ilmeinen jollekulle, joka aikuisten oikeasti haltsaa sanskritia, LOL!

[sideman]

Voisimme tässä vielä lyhyesti referoida, mitenkä Taimni käsittää ilmaisun guNa-vRtti-virodha, joka
on siis yksi kurjuuden/tuskan (duHkha) syy. Koska kyseessä on kolmen komponentin yhdyssana, tulkintamahdollisuuksia
lienee ainakin muutamia (esim. Taimnin suosima guNa[t] ja vRtti[t], tai guNain vRtti[t], mikä Taimnin mielestä "does not
make much sense").

Taimni ottaa seuraavanlaisen esimerkin:

Henkilöllä on tamas (tamo-guNa) hallitsevana, joten hän rakastaa laiskottelua, mutta
joutuu olosuhteiden pakosta viettämään erittäin aktiivista (rajas) elämää, jota karsastaa.

Seuraavassa inkarnaatiossa hänellä onkin rajas (rajo-guNa) hallitsevana, mutta edellisen
elämän tamasin ohjaamana hän on syntynyt eskimoksi tai joutuu majakanvartijaksi, joten elämä on hänelle
ilmeisesti yhtä kurjaa nyt kuin edellisessä inkarnaatiossa?

 :