Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Hmmm...aakaasha!  (Luettu 2088 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« : 16.12.2018 13:41:46 »


Sattui tuubissa näkökenttään ihan mukiinmenevä video ollen sen aiheena akasha (tarkemmin: aakaasha):

https://youtu.be/aXuTt7c3Jkg

Yksi kielitieteen merkittäviä käsitteitä on foneemi:

Wiki: Foneemi[1] on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö. Esimerkiksi kirjoitetun suomen kielen kirjain K vastaa puhutun kielen foneemia /k/. Koska /korilla/ ja /gorilla/ tarkoittavat eri asiaa, ovat /k/ ja /g/ suomen kielessä eri foneemeja. Foneemi on siis äännetyyppi, jolla on kielikohtainen tehtävä eli funktio.

(Diskleimeri: vedän allaolevaa läppää paljolti ulkomuistista, joten siihen voi pujahtaa virheitä.
Kunhan tässä aikani kuluksi naputtelen...)

Eri äänteiden lisäksi kielissä voi olla myös ns. suprasegmentaalifoneemeja. Suomen kielessä vokaalin kvantiteetti on tuollainen suprasegmentaalinen foneeminen fiitsöri. Vokaalin pituuttakin muuttamalla voidaan muodostaa ns. minimipareja (vain yhden fiitsörin osalta vaihtelevia sanapareja), joita kielitieteilijät käyttävät  analysoidessaan ennestään tuntemattoman kielen foneemistruktuuria. Esimerkiksi suomessa sanat sika ja siika omaavat eri tarkoitteen, joten niistä suomea tuntematon lingvisti voisi päätellä että suomessa ainakin vokaalin i pituus on suprasegmentaalinen foneemi eikä johdu esim. vapaasta vaihtelusta, jolloin nuo tarkoittaisivat samaa entiteettiä, vaikkapa kalaa. Sama pätee esim. minimipareihin raja - raaja ja ruma - ruuma.

Tuo kvantiteettiero pätee toki myös konsonanttien kyseessä ollen: kato - katto; laki - lakki; opi! - oppi, jne.

Sanskritissa vokaalien kvantiteettiero lienee yhtä merkittävä kuin suomessa. Useimmiten tuo ero jätetään kuitenkin ei-tieteellisessä tekstissä huomiotta. Esimerkiksi aananda (autuus) kirjoitetaan lähes aina muotoon ananda, mikä itseasiassa on adjektiivi, tarkoittaen iloton!
Tuossa muodossa on sama kieltoprefiksi (a-; vokaalien edellä an-) kun kreikan kielessä.

Tuo sama pätee myös sanaan aakaasha (akasha). Sen juuriverbi (dhaatu) lienee kaash (H-K: kAz)

   kAz, kAzate (-ti)   , pp. {kAzita} be visible, appear, shine, be [[-,]] brilliant or pleasant. I. {cA3kazIti & cAkazya3te} shine bright; see clearly, survey. -- {abhi} I. shine bright upon, illumine; look on, survey. {ava} be visible, lie open. {nis} C {niSkAzayati} v. {kas. pra} be visible, shine, radiate, appear, become clear or manifest. C. {prakAzayati (-te)} make visible, cause to appear, show, unveil, explain, declare as (acc.). {saMpra} & C. the same. {vi} appear. C. display, spread; illuminate, irradiate. l. pp. {vicA3kazat} shining, beaming; beholding, perceiving. {sam} appear, behold.

Tosin kuten huomaamme sellaista verbiä kuin aakaash ei näyttäisi olevan (aaltosuluissa eri prefiksit;
yoga-suutrassa esiintyy ainakin substantiivi prakaasha, joka lienee johdettu ylläolevassa luettelossa
esiintyvästä verbistä).

Tuosta ei nyt taida juuri kukaan saada mitään irti, mutta minkä kirjoitin sen kirjoitin... Grin
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: