Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Vkl-ajantappo: yoga-suutra I 15  (Luettu 2900 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« : 27.04.2019 10:28:28 »

Noh, yoga-suutra I 15 on sellainen, että se on tavallista enemmän askarruttanut meitä:

दृष्टानुश्रविकविषयवितृष्णस्य वशीकारसंज्ञा वैराग्यम्॥१५॥

dRSTaanushravikaviSayavitRSNasya vashiikaarasaMjñaa vairaagyam.

Måns Broon käännös on yksi suosikeistamme (suluissa omat lisäyksemme):

"Takertumattomuus" (vairaagyam**) on nähtyjä (dRSTa) ja kuultuja (anushravika) kohteita (viSaya) janoamattoman (vitRSNasya)
hallitseva (vashiikaara) tietoisuus (saMjñaa).

(~drishta-anushravika-vishaja-vitrishnasja vashii-kaara-sangjaa vairaagjam.)

Tuossa on parikin kinkkistä jutskaa, joista toinen liittyy seuraavaan suutraan:

तत्परं पुरुषख्यातेर्गुणवैतृष्ण्यम्॥१६॥

tatparaM puruSakhyaaterguNavaitRSNyam.

(~tat-param [tai: tat param?*] purusha-khjaateer guna-vaitrishnjam.)

* devanaagariitekstin perusteella molemmat ovat mahdollisia: joko yhdyssana tahi kaksi erillistä sanaa!

** Ns. vRddhi-derivatiivi bahuvriihi-adjektiivista viraaga (vi + raaga)!      virAga   mf(%{A})n. passionless , without feeling , dispassionate , indifferent
« Viimeksi muokattu: 27.04.2019 13:18:04 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #1 : 27.04.2019 13:03:48 »

Måns Broon käännös on yksi suosikeistamme (suluissa omat lisäyksemme):

"Takertumattomuus" (vairaagyam) on nähtyjä (dRSTa) ja kuultuja (anushravika) kohteita (viSaya) janoamattoman (vitRSNasya)
hallitseva (vashiikaara) tietoisuus (saMjñaa).


Tällä haavaa meistä tuntuu siltä, että tämä (skorpparihenkinen) tulkintamme voisi olla lähellä sitä mitä PA* on tarkoittanut:

Jos esim. näemme fillarilenkin aikana hyväperäisen ja muutoinkin seksykkään misun, roppamme reagoi siihen tietyllä
tavalla riippuen siitä kuinka vahva lisääntymiseen liittyvien hormoonien sun muiden konsentraatio sattuu tuolla hetkellä olemaan.

Tuo on siis tietoisuutemme prominentein tila jonkin aikaa, mutta mitä likempänä valaistumista olemme, sitä nopeammin
se "haihtuu" ja korvautuu hallitsevalla tilalla joka on äärimmäinen tyrtyminen prakRtin eli näkyväisen ja kuuluvaisen (kuten myös tuntuvan, tuoksuvan ja maistuvan) olemassaolon puolen turhauttavuuteen.  (Valaistuneella tuollaiset kokemukset ovat kuin veteen piirrettyjä viivoja eli niistä ei jää saMskaara'ita ja karmaa [plus- tai miinusmerkkistä], kun taas täysin pimeyden hallitsemalla tyypillä ne ovat kuin graniittiin hakattuja ja voivat säilyä vaikka miljardeja vuosia?)

Toki on mahdollista että tuo on täysin erheellinen tulkinta PA:n tarkoituksesta, mutta tuo on näillä näppäimillä
se tulkinta johon aivomme luontaisesti päätyvät...

*Pata-añjali
« Viimeksi muokattu: 27.04.2019 13:24:16 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #2 : 28.04.2019 11:35:07 »


तत्परं पुरुषख्यातेर्गुणवैतृष्ण्यम्॥१६॥

tatparaM puruSakhyaaterguNavaitRSNyam.

(~tat-param [tai: tat param?*] purusha-khjaateer guna-vaitrishnjam.)

* devanaagariitekstin perusteella molemmat ovat mahdollisia: joko yhdyssana tahi kaksi erillistä sanaa!


Tuo suutra on sellainen että ehkä emme tämän inkarnaation aikana saa varmuutta sille onko oma tulkintamme
oikeampi kuin se joka käsittääksemme on vallitseva!

Ns. villakoiran ydin (höh!) on tämä: onko तत्परं (tatparam) yhdyssana vai kaksi erillistä sanaa*. Mikäli kyseessä on yhdyssana,
merkitys lienee jotain sen kaltaista kuin: tuota (edellisen suutran vairaagyaa) parempi on puruSan (puhtaan, transsendenttisen tietoisuuden [kokemusperäisestä]) tuntemisesta syntyvä janoamattomuus (vaitRSNyam) mitään prakRtin ilmentymiä, edes Olemista eli sattvaa kohtaan.

Jos kyseessä on taas kaksi erillistä sanaa, nyt käsillä oleva suutra vain tarkentaa edellisen suutran vairaagyan merkitystä?

(Tää taitaa olla hemmetin vaikee lyhkäsesti selittää siten että se on ymmärrettävissä, mutta tää koko naputtelu onkin vain viikonlopun ajantappoa...LOL!)


* Jos sana päättyy konsonanttiin ja seuraava alkaa myös konsonantilla, nuo konsonantit esitetään ns. yhdyskonsonantilla tai mikä
tuo lienee suomeksi. Tässä tapauksessa siis kyseessä on त्प (tp), erikseen त (ta; konsonanttimerkit sisältävät defaulttina lyhkäsen a-äänteen elleivät ne ole  yhdyskonsonantissa jokin muu kuin vika konsonattimerkki tai ellei jotain muuta vokaalia ole osoitettu diakriitilla, jollainen suomessa on esim. ään kaksoispiste, krääk! ) ja p.  Eli sanarajoja on usein hankala erottaa tekstistä, ellei sanavarasto ja fonotaktisten ilmiöiden, lähinnä sandhin, tuntemus ole vähintään "perussuomalaisella" tasolla, eli 0,1% päässä voittavasta puolueesta!
« Viimeksi muokattu: 28.04.2019 12:21:58 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #3 : 28.04.2019 12:30:29 »

Siis, vairaagya lienee erittäin tärkeä käsite, koska "Patan" mukaan yoga(tila; citta-vRtti-nirodha) eli (nitya = pysyvä) samaadhi (joogan ultimaattinen päämäärä) kehittyy abhyaasan (harjoituksen, toiston, esim. Transsendenttisen Meditaation päivittäisen harjoittamisen) ja vairaagyan avulla:

भ्यावैराग्याभ्यां तन्निरोधः॥१२॥
*

abhyaasavairaagyaabhyaaM tannirodhaH (tat + nirodhaH) 12.

Noh, abhyaasa on yritys (yatnaH) siinä (tatra; samaadhissa?) pysymiseksi (sthitau):

तत्र स्थितौ यत्नोऽभ्यासः॥१३॥

tatra sthitau yatno 'bhyaasaH (yatnaH + abhyaasaH). 13.

Kuriositeettina Uuno (Turha?)Poreen "lisäsanallinen" suomennos Judgen englanninnoksesta:

Harjoittelu on jatkuva tai toistuva yritys saada järkitajunta pysymään liikkumattomassa tilassaan.  

* Jos tavussa on LYHYT i, se tulee kirjoituksessa epäloogisesti ENNEN konsonatteja! न्नि "inn" = nni
« Viimeksi muokattu: 28.04.2019 22:10:46 kirjoittanut sideman » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: