Viime öinen uneni avautui minulle sanomaltaan melkein kokonaan. Muutama kohta jäi kuitenkin mietityttämään, mikä on niiden sanoma unen kokonaisuudessa. Kirjoitan uneni tähän ylös kokonaan (tulee varmaan aika pitkä!) ja tummennan selitystä kaipaavat kohdat. Loppuun laitan vielä oman tulkintani unesta, voitte sen pohjalta katsella, mitä avautumattomat kohdat voisivat tarkoittaa.
Koen, että minun olisi tärkeää selvittää tämä.
Tarkoitukseni oli mennä junalla kotiin, mutta juna-aikataulut oli kiinnitetty tavarajunan seinään ja juna lähti ennen kuin ehdin nähdä niitä. Lähdin kävelemään lumista mäkeä ylös, puolet minuudesta säilyi minuna, toinen puoli muuttui fiktiiviseksi
Dante-hahmoksi, joka itse on puoliksi demoni, puoliksi ihminen. Näytin Dantelta, mieleni pysyi selkeänä ja tein itse unen päätökset, mutta välillä unen edetessä meitä oli ikään kuin 2 sielua samassa ruumiissa, kun Dante-puoli otti vallan. Sanotaan tuota kokonaisuutta vaikka Dante-Minuudeksi. Näin tapahtumat koko ajan omasta persoonastani, omin silmin katsottuna.
Dante-Minuus siis käveli mäkeä, kun vastaan tuli motoristi. Dante-Minuus iski pyöräilijältä kypärän päästä ja mies kaatui ajautuen kauemmas. Sama kohtaus alkoi uudestaan, tosin tällä kertaa motoristi käveli ilman pyöräänsä Dante-Minuutta kohti. Dante-Minuus iski miehen jalallaan maahan, tarttui tätä rinnuksista ja sanoi "Anna rahaa". Motoristi virnuili, jolloin DM kiskaisi hänet naama edellä maahan ja veti perässään kaatuneen pyörän luo, jossa hän heitti miehen pyörän päälle ja kaivoi tämän taskusta kukkaron. Kukkarossa oli paljon rahaa, kymmeniätuhansia euroja. DM nappasi melkein kaikki setelit, heitti motoristille satasen, 2 parikymmpistä ja kympin ja tuumasi nokkavasti, että "tuossa on sinulle vähän bensarahaa".Seuraavaksi Dante-Minuus siirtyi motoristin kodin ulkopuolelle. Talo oli suuri, kaksikerroksinen, vanha puutalo, jossa oli kymmeniä huoneita ja oikein värikäs sisustus. Seinät oli maalattu voimakkaalla punaisella.
Oli yö. Dante-Minuus kiipeili motoristin huoneen ikkunalaudalla ja muistan Dante-Minuuden menneen ikkunoista sisään ja ulos monta kertaa, joka kerta
rikkoen ikkunalasin. Tiesin, että Dantella on demoniset voimat, mutten osannut ottaa sitä puolta käyttööni kunnolla, vaan miehen kiusaaminen oli aika haparoivaa. Lopulta motoristi sekosi täysin ja Dante-Minuus hyppäsi ulos ikkunasta.
Jossain vaiheessa oman tietoísuuteni ulkopuolella Dante-Minuus oli ehtinyt upottaa perheen saksanpaimenkoiran talon reunassa olevaan lumihankeen kainaloita myöten, jotta koira olisi hiljaa eikä paljastaisi liikkeitä(mme). Koiralla oli todella ihmismäiset kasvot.DM hiippaili talon etupuolelle, jossa huomasi(mme) 1900-luvun alkupuolen sotilasuniformuun pukeutuneen poliisin, joka seisoi lumikinoksen päällä ja kurkki sisään talon ikkunasta. Katolla hänen vieressään makasi tyttökissa. Dante-Minuus halusi päästä sisälle, mutta niin ettei poliisi huomaisi mitään. Kissa hyppäsi maahan ja DM tökki kepillä lumihankeen kissantassun jälkiä samalla, kun käveli kohti talon pääovia. Takaa ilmestyi harhakuvapariskunta, jotain demoniystäviä. He olivat naamioituneet vanhaksi mummoksi ja papaksi, jotka pitivät käsissään paperinpalaa ja lauloivat ääneen siinä olevaa tekstiä. Poliisi huomasi heidät ja jutellessaan parin kanssa DM pääsi livahtamaan sisään lukitsemattomasta ovesta.Sisällä talossa oli valoisaa ja lämmintä, paljon huonekaluja ja voimakkaat värit, joista punaisen seinän lisäksi muita värejä olivat
oranssi ja keltainen. Lähellä tupaa pienessä syvennyshuoneessa
takan edessä istui vanha mies. Dante-Minuus meni ja kumartui miehen puoleen ja sanoi "shhh" asettaen sormensa suunsa eteen. Vanha mies ei sanonut mitään, mutta kaatoi jollekin puiselle "pöydälle" tai "penkille" appelsiinimehunsa pikkulasista. Dante-Minuus kastui siitä vähän. Mykkä mies yritti ajaa Dante-Minuutta pois talosta tuolla tavalla, kun ei vanhuuttaan pystynyt muuten liikkumaan.Jatkoin/mme matkaa ja punaisen käytävän toisessa päässä oli seonneen motoristin huone. Ovessa oli hyttysverkkoikkuna, josta motoristi ehti nähdä Dante-Minuuden ennen kuin se piiloutui tolpan taakse. Dante-Minuus hyppäsi laipioon (eli huoneen sisäkattoon ,D) ja jäi sinne roikkumaan kuin Hämähäkkimies käsiensä ja jalkojensa varassa. Kaukaa kuulin motoristin miehen huudon ja demonin mylvintää. Dante-puoli Dante-Minuudesta oli mennyt tappamaan/syömään/jotain vastaavaa motoristin. Jalkani lipsuivat laipion pinnassa ja ajattelin, että täytyy sinnitellä, Dantella on vaikka mitä voimia, kyllä minä pysyn tässä.
Kun ääni lakkasi pudottauduin lattialle. Vastaani tuli ulkona nähty poliisi, joka huusi minulle jotain vihaisena ja kauhistuneena (Tyyliin "SINÄ!") Dante-puoli alkoi nousta hallitsevaksi Dante-Minuudesta. "Katsos tätä", DM sanoi ja nappasi taskustaan
mustan huivin, jonka reunat oli kirjattu punaisella ja keskellä liinaa oli demonien symboleita myöskin punaisella kirjailulla. Huoneeseen oli ilmestynyt jostain orava, jonka päälle DM heitti huivin. Se kietoutui oravan ympärille, imaisi tämän sisäänsä ja laskeutui sen jälkeen maahan. Symbolit huivissa olivat muuttuneet tämän manauksen jälkeen (aina kun sillä manasi, symbolit muuttuivat).Seuraavaksi DM manasi penkillä nukkuvan vanhan miehen (sama joka joi appelsiinimehua) hereille zombiksi ja käski tämän hyökätä poliisin kimppuun. Poliisin hän manasi homoseksuaaliksi(!).
Manatessa suolsin suustani espanjankielistä tekstiä, jota en ymmärtänyt (koska Dante-puoli manasi se minun äänelläni, samalla kun AthaMaarit-Minuus asusteli Danten vartalossa).Viimeisenä temppuna manasin itseni pois paikalta. Palasin jälleen lumiselle rautatieasemalle, josta olin lähtenyt. Dante-Minuus tuhahti jotain halveksittavaa talossa olleille asukkailla ja poliisille. Sitten muistin, että minun pitäisi palata sinne, minne kuulun (ja Danten palata omaan paikkaansa).
Tämän jälkeen heräsin.
Kiitos, että jaksoit lukea tänne asti! ^______^
Oma tulkintaOlin eilen kamalan vihainen ja surullinen kohta jo 6kk sitten tulleesta erosta poikaystävän kanssa. Oinaspuoleni minusta pääsee välillä valloille ja se haluiaisi satuttaa ja tehdä pahaa kaikille (Dante-demonipuoli minussa). Oinaan periaatteitahan on: Jos minä en ole onnellinen, silloin kukaan muukaan ei ole onnellinen - kaikkein vähiten minua loukannut henkilö!
Talo, koska se on vieras, kuvastaa ilmeisesti exäni Minuutta. Menen sinne puolidemonina tuhoamaan kaikki, jotka kuuluvat tämän miehen Minuuteen. Itseeni viittaa talossa ainakin monen sokkeloiset huoneet ja punainen väri: rakkauden ja vihan symboli.
Koira on kumppanuuden ja ystävyyden symboli. Se on haudattu hiljaiseksi pois tieltäni, ettei se voisi pysäyttää riehumistani.
Mutta:
Mitä tarkoittavat nuo tummennetut seikat:
- kissa katolla
- motoristi ja rahan ryöstö
- junalaiturit ja se, etten ehdi nähdä aikatauluja (en siis pääse pois, vaikka haluaisin).
- poliisi 1900-luvun sotilasasussa
- minua auttamaan tullut aavepari
- lumi (kun koirakin on upotettu sinne ja hakkaan kepillä kissan jälkiä lumeen)
- lukitsematon ovi
- vanha mies takan ääressä
- huivi, jossa erilaisia symboleita
- minulle vieras kieli.
- oranssi ja keltainen sisustusväri
- yö
- rikkoontuvat ikkunat.
- orava
Kiitän paljon! Kaikenlaiset ajatukset tästä ovat tervetulleita!