seuraava »

[Tiigris]

Tuolla oli tuo Asterixin aloittama vanha ketju noista 7 vuoden sykleistä, ei sinänsä muutenkaan mikään uusi juttu..
Mutta siis astrologisesti, alkaako kolmenkympin kriisi 28-vuotiaana?
En jotenkin ajatellut että minulla tulisi sellaista, kaikki elämän peruselementit oli ihan jees, mutta nyt tämä koko vuosi on ollut sellaista henkiinjäämistaistelua joka asiassa että tahtoisin jo ulos tästä tilanteesta!!

Mitä teille on sattunut kolmenkympin kieppeillä, mikä on suurin kriisin aihe? Mitä tässä vaiheessa pitäisi oppia?

Itse olen kahden pienen ihmisen äiti, ja tunnen olevani itsekin vielä niin keskeneräinen, että se kriisiyttää. Raha-asiat ovat huonommin kuin koskaan, terveys remppaa, parisuhde on vakaalla pohjalla mutta pikkulapsiajan vuoksi aikalailla "kämppistilassa", tuntuu et kaverit/ystävät ovat yhä harvemmassa ja eniten ehkä vaivaa se että en haluais palata entiseen työpaikkaani tän äitiysloman jälkeen, mutta en todellakaan tiedä mitä muuta tekisin ja on vain pakko repiä rahaa jostakin.

Jotenkin ahdistaa se että kaikki pyörii sen saatanan rahan ympärillä että voi elää.

Mä haluaisin tehdä jotain järkevää ja olla sellasten ihmisten kanssa kenestä pidän. Entisellä työpaikallani en jotenkin luota kehenkään, mut en tiedä miksi mulla on tunne et mun on silti vain pakko mennä sinne takaisin ja kestää se kuin nainen. Oppia olemaan välittämättä. Tehdä töitä ihan vaan siks että pääsis sieltä pois kun työvuoro loppuu.

[Lilli]

Saturnuksen paluuseenhan se liitetään ja Saturnus palaa n. 28-30 -vuotiaana. Kaikille ei tule erityistä kriisiä, mutta onhan se hyvin tyypillisesti siirtymä aikuisten maailman todellisuuteen. Monet perustavat perheen juuri tässä iässä ja yrittävät myös stabiloida tilannettaan työelämän puolella. Velvollisuudet/sitoumukset painavat, ja jotkut sietävät niitä hyvin, toiset huonosti.

Itselläni Saturnuksen paluu ei ollut pahakaan, itse asiassa se oli erinomaista aikaa. Suhteellisen vakituisen työpaikan saamisen jälkeen rahatilannekin parani, joka taas toi enemmän mahdollisuuksia toteuttaa tiettyjä haaveitaan. Parisuhteessa taisi olla joku pieni kriisi niillä paikkeilla, mutta ei mitään katastrofaalista. Lisääntymisasiat mietityttivät: kyllä se biologinen kello muistutti olemassaolostaan sellaisellakin naisella, jolla ei ollut mitään aikomusta perustaa perhettä. Mainittakoon nyt tässä, että kävin luovuttamassa munasoluja.

Varsinainen kolmenkympin kriisi iski jonkun verran yli 30-vuotiaana, mutta silloin asialla oli Pluto & kumpp.

[Corvus Leonis]

Saturnuksen paluu myös itselläni meneillään sekä  .

"Ulos tästä tilanteesta" kuvailee aika hyvin näitä nykyisiä fiiliksiä, tarkemmin sanottuna vaihto kälyisistä tienesteistä parempaan liksaan ja takaisin sinkkumarkkinoille.

[Tiigris]

No tekeekö tästä jotenkin erityisen raskasta se että mulla on oma saturnus skorpionissa 12. huoneessa? (  )

Ja jos tähän liittyy myös tuo uranus, niin mullahan on vahva uranus 1. huoneessa   merkissä ja tekee paljon oppositioita 7. huoneeseen, missä mulla on   ...

Aktivoiko ne saturnuksen ja uranuksen jutut nyt jotenkin noita mun oman kartan juttuja?

[Tiigris]

Olen sitäpaitsi elämässäni ollut useasti masentunut ja kriisissä, on ollut rajuja eroja ja perheenjäsenen kuolemaa yms, mut nyt ekaa kertaa, olo meni niin pahaksi etten keksinyt muuta ratkaisua kuin aloittaa lääkityksen. Olen nyt kuitenkin vahvasti sitä mieltä et mulla on nyt vika hormoneissa eikä päässä, ne mun itku-ahdistus-olot tulee nimittäin niin tarkalleen silloin kun on ovis tai menkat alkamassa.

[sideman]

Mä haluaisin tehdä jotain järkevää ja olla sellasten ihmisten kanssa kenestä pidän. Entisellä työpaikallani en jotenkin luota kehenkään, mut en tiedä miksi mulla on tunne et mun on silti vain pakko mennä sinne takaisin ja kestää se kuin nainen. Oppia olemaan välittämättä. Tehdä töitä ihan vaan siks että pääsis sieltä pois kun työvuoro loppuu.

Mitäpä jos opettelisit rahan poikimaan laittamista vaikkapa pörssissä?

Jos sinulla on "lahjoja" siihen, voit jonkin ajan kuluttua alkaa tehdä sitä, mistä eniten diggaat tarvitsematta
sietää v-mäisiä tai epäluotettavia kolleegoita työpaikalla?

 Harjoittele ensin pitkähkö rupeama
vaikkapa rekisteröitymällä Kauppalehden verkkosaitille, ja sen jälkeen Oma raha -> Oma salkku -osiossa virtuaalisesti
sijoittamalla, seuraten miten sijoitukset kehittyvät.

 Jos itse aloittaisin vasta nyt, luultavasti
kokeilisin usein ns. pilkkimistä osakkeella, jossa on runsaasti volaa, eli lyhyen ajan kurssivaihtelut ovat
suht. voimakkaita. Eli laitat ostotarjouksen selvästi alemmalle tasolle kuin päivän keskikurssi
on, ja sitten jäät odottamaan, josko saalis käy täkyyn kiinni! Esimerkiksi Talvivaaraa pilkkimällä
olisi muutama viikko sitten muistaakseni helposti vähintään tuplannut sijoituksensa muutamassa päivässä,
jos onnistui ostamaan läheltä pohjaa. Alin kurssi taisi olla silloin alle 3 centtiä / lappu, ja vähän
ajan päästä positiivisen uutisen buustaamana kurssi pomppasi lähelle 12 centtiä / pala!

Kun olet löytänyt oman tyylisi, voit pienellä panoksella aloittaa reaalisijoittamisen. Käsittääkseni
esim. Nordnet'issä myynti- ja ostopalkkiot ovat suhteellisen siedettävät. Toki kannattaa sen verran
korkeita panoksia käyttää, etteivät nuo pankin tai vastaavan kustannukset syö mahdollisia voittoja
tykkänään!

Toki kannattaa pitää mielessä, että jos oikein huono tsägä käy, voi pörssissä pahimmillaan
menettää koko sijoittamansa pääoman esim. konkurssitilanteessa, mutta sellaiset ovat
perin harvinaisia pörssinoteerattujen osakkeiden kyseessä ollen...

[Eklektikko]

Tämä on off-topic, mutta en suosittelisi pörssiä kenellekään itseään hengellisenä pitävälle ihmiselle tästä syystä:

Pörssiä suosittelen vain etiikasta ja inhimillisistä arvoista piittaamattomille: Se on systeemi, joka palkitsee yrityksiä joukkoirtisanomisista yms. tempuista pörssikurssin nousulla, samoin teoista jotka ovat ympäristölle tuhoisia.  Jopa talousasiantuntijat ovat alkaneet arvostella pörssiä myös siitä, että pörssi palkitsee yrityksiä kurssinousuilla enemmän siitä millaisen imagon ne antavat itsestään, kuin siitä mitä ne todellisuudessa tekevät. Tästä syystä pörssiyritykset harjoittavatkin ns. viherpesua ja etiikkapesua, eli antavat mielellään itsestään erilaisin vippaskonstein ja tempuin sellaisen kuvan että ne ovat ympäristöystävällisempiä ja eettisempiä kuin tosiasiassa ovat.

Lisäksi pörssi on vain glorifioitua vedonlyöntiä; vähän samanlaista kuin ravi- tai jalkapalloveikkaus, eli jos tietää yrityksestä riittävästi on suuremmat mahdollisuudet voittaa vedonlyönnissä kuin jos ei tiedä. Taitoa ja tietoa siis tarvitaan, mutta niin tosiaan tarvitaan myös raviveikkauksessa.    Lisäksi sijoituspäätöksiä eivät muutenkaan motivoi rationaaliset tekijät, vaan ahneus ja pelko. Siis piensijoittajien osalta ainakin ja tämä ei sitten ollut minun mielipiteeni, vaan tutkittu tosiasia.

Itse äänestän lompakollani, eli jos samaa tuotetta/palvelua tarjoaa sekä pörssiyritys että pörssiin listautumaton yritys, suosin sitä listautumatonta vaikka se tuote/palvelu olisi vähän kalliimpikin. Ei siinä mitään että pörsssisijoittamisella voi kyllä parantaa taloudellista tilannettaan niin ettei sitten tarvitse mennä kurjaan työpaikkaan töihin, mutta niin voi tehdä myös ravi- ja jalkapalloveikkauksellakin ja ne tuottavat vähemmän inhimillistä kärsimystä ja ekosysteemien tuhoa kaiken kaikkiaan.

[Tiigris]

Joo kiitos vaan, mulla ei ole kyllä pienintäkään halua lähtee mihinkään uhkapeliin nyt..