Noh,
aham brahmaasmi (...brahma asmi) on yksi neljästä tunnetuimmasta mahaa-vaakyasta eli "mega-möläytyksestä".
Se on Wikin mukaan peräisin Yajur-vedan (jadsur-veedan) bRhadaaraNyakopaniSat -pläjäyksestä (simppelimmin:
brihad aaranjaka upanishad: suuri ["metsäinen"] metsä-upanisad).
https://en.wikipedia.org/wiki/Mah%C4%81v%C4%81kyasYleensä sanskritissa, kuten myös esim. venäjässä, olla-verbin preesensmuoto jätetään pois, jos
se toimii vain kopulana eli sillä on "ei-semanttinen", yksinomaan kieliopillinen funktio. Tuossa
mahaa-vaakyassa verbi (asmi: [minä] olen) on eksplisiittisesti esitettynä, syystä josta meikäpellellä
ei ole mitään käryä. Toki lienee niin, että verbin kirjoittaminen näkyviin jotenkin korostaa sitä?
Oli miten oli, liki ainoa mahdollinen käännös taitaa olla: minä olen brahma(n). TM-liikkeen puitteissa
se taidetaan kääntää
I am Totality.
Ainakin vedaanta-filosofian advaita (ei-dualistinen) lahko lienee sitä mieltä että brahma(n) on ainoa
tosioleva joka maayaa-voimallaan luo illuusion materiaalisesta olemassaolosta. Tuossa suhteessa
se on napit vastakkain yogan kaa. Viimemainitun mielestä puruSa (henki) ja prakRti (aine kaikissa
hienoustasoissa, alkaen kenties Älystä eli buddhista) ovat ikuisesti eksisteeraavat ja täysin erilliset
toisistaan. Vedaantassa prakRti taitaa kulkea mimellä pradhaana?
Samaan aikaan toisaalla:
Yksi kvanttimekaniikan ilmeisesti melko suosituista tulkinnoista on nimeltään Many-worlds (Mitä
lie suomeksi? Moni-maailma?).
Wiki:
The many-worlds interpretation (MWI) is an interpretation of quantum mechanics that asserts that the universal wavefunction is objectively real, and that there is no wavefunction collapse.[2] This implies that all possible outcomes of quantum measurements are physically realized in some "world" or universe.[3]
In contrast to some other interpretations, such as the Copenhagen interpretation, the evolution of reality as a whole in MWI is rigidly deterministic.[2] Many-worlds is also called the relative state formulation or the Everett interpretation, after physicist Hugh Everett, who first proposed it in 1957.[4][5] Bryce DeWitt popularized the formulation and named it many-worlds in the 1960s and 1970s.[1][6][7][2]
In many-worlds, the subjective appearance of wavefunction collapse is explained by the mechanism of quantum decoherence. Decoherence approaches to interpreting quantum theory have been widely explored and developed since the 1970s,[8][9][10] and have become quite popular. MWI is now considered a mainstream interpretation along with the other decoherence interpretations, collapse theories (including the Copenhagen interpretation), and hidden variable theories such as Bohmian mechanics.
The many-worlds interpretation implies that there are very—perhaps infinitely[11]—many universes. It is one of many multiverse hypotheses in physics and philosophy. MWI views time as a many-branched tree, wherein every possible quantum outcome is realised. This is intended to resolve some paradoxes of quantum theory, such as the EPR paradox[5]:462[2]:118 and Schrödinger's cat,[1] since every possible outcome of a quantum event exists in its own universe.
Varsinkin metsäisessä aaraNyaka-ympäristössä fillaroidessa aivot saanevat tavallista enemmän happea, ja mielikuvitus
alkaa lentää. Eilen hassuttelin pyörälenkin aikana sillä ajatuksella, että entäs jos jokainen meistä on oma brahma(ni)nsa?
Joteskin tuntuu siltä että tuo Many-worlds -tulkinta mahdollistaisi tuon, koska maailmoja saattaa sen mukaan olla
jopa ääretön määrä? Siis valaistumisen korkein aste (braahmii cetanaa) olisi sen hiffaamista, että juuri noin on asian laita?
(Lisäys) Toisaalta kun tarkemmin funtsii, ehkä paree tulkinta - joka myötäillee yogaa - on se, että jokainen loppuviimeksi on
oma (ääretön, ajallisesti aluton ja loputon) puruSansa, ja nämä lukemattomat puruSat yhdessä ovat brahma(n)??
Ei taida juuri nyt enempää irrota tästä aiheesta...