seuraava »

[sideman]

Wiki:  Brownin liike on nesteessä tai kaasussa olevia hyvin pieniä hiukkasia mikroskoopilla tarkasteltaessa havaittava satunnainen ja itsenäinen siksak-liike. Ilmiön havaitsi kasvitieteilijä Robert Brown vuonna 1827 tutkiessaan mikroskoopin avulla vedessä kelluvaa kasvien siitepölyä.[1]

Aluksi Brown piti havaitsemaansa liikettä vain elolliselle luonnolle ominaisena ilmiönä, mutta havaitsi pian, että samanlainen liike ilmeni silloinkin, kun nesteessä leijui hienojakoista epäorgaanista jauhetta. Liikkeen syy oli kuitenkin hämärän peitossa vuoteen 1905 saakka, jolloin Albert Einstein selitti hiukkasten liikeratojen johtuvan siitä, että niitä pommittaa jatkuvasti molekyylien lämpöliike.[1]

Hiukkasia pommittaa joka puolelta atomien ja molekyylien lämpöliike. Suurilla hiukkasilla on joka puolella keskimäärin saman verran törmäyksiä joka hetki. Koska ne kumoavat toisensa, iso hiukkanen pysyy käytännössä paikallaan. Mutta pienellä hiukkasella saattaa tietyllä hetkellä yhdelle sivulle törmätä 100 000 molekyyliä ja toiselle 100 002 molekyyliä, jotka eivät kumoakaan toisiaan ja näin parin molekyylin ylijäämäimpulssi riittää potkaisemaan pienen hiukkasen liikkeeseen vastakkaiseen suuntaan. Jonkin ajan kuluttua tilanne toistuu mutta toiseen satunnaiseen suuntaan. Syntyy satunnainen siksak-liikerata.

https://youtu.be/-L0_bKWUHnk?t=544

Tuo Brownin liike voi käytännöllisesti katsoen olla karmaa eli toimintaa sen hienoimmalla tasolla. Toki
lienee niin että jopa absoluuttisessa nollapisteessä, HUP'n ansiosta, esiintyy äärimmäisen vähäistä liikettä (vai "liikettä"?)...

Read more:  Karma-yoga

All men are forced to act helplessly according to the impulses born of the modes of material nature;
therefore no one can refrain from doing something, not even for a moment.

na hi kashcit kSaNam api
jaatu tisthaty akarma-kRt
kaaryate hy avasah karma (tekee [jokainen] auttamattomasti karmaa)
sarvaH prakRti-jair guNaiH

(alkuperäistä, hieman läyhästä translitteraatiota yritetty aspergerimaisesti tarkentaa...)

[sideman]

Wähän taustaa:

(Tämä on meikän oma tulkinta ko. suutrasta, tai tarkemmin sen alkuosasta, ja
voi olla ihan sanonko-ma-mistä...)

Erään saaMkhya-suutran (I 64 ??) mukaan ennen Luomista (Big Bang'iä?) kolme guNaa
ovat keskinäisessä tasapainotilassa (saamyaavasthaa: equilibrium, prakRti?), jolloin mualimankaikkeus on
puhdasta energiaa, tai jotain (E = mc²):

sattva-rajas tamasaaM saaMyaavasthaa prakRtiH...

Wiki: Prakriti (Sanskrit: प्रकृति) is a early Indic concept, which means "making or placing before or at first, the original or natural form or condition of anything, original or primary substance."[7]

Kun tuo tasapainotila järkkyy, materiaalinen, Näkyvä (dRshya) mualimankaikkeus alkaa hahmottua Big Bängissä?

Noinkohan MMY viittaa juuri tuohon prakRtin taipumukseen mennä epätasapainotilaan(?), todetessaan muistaaksemme
kirjasessaan Science of Being and Art of Living, suunnilleen: prana [tarkemmin: praaNa*] is the tendency of Being to vibrate.

Emme ole likikään varma, mihin sanskritinkiäliseen käsitteeseen Being viittaa, mutta melko tod. näköisesti sattva-guNaan, koska
sanan sattva verbijuuri on as (sanaristikoissa asea, olla). Siis nythän on niin että sat lienee aktiivin partisiipin preesens
tuosta verbistä, suom. siis oleva + abstraktisanain johdin -tva; suomeksi tuo on vähän kökösti "olemisuus", enkuksi vähän
luontevammin: being-ness.

Olisiko niin että tuo sattvan värähtely universumin absoluuttista nollapistettä likellä olevassa perustilassa perustuisi HUPpiin,
jonka mukaan hiukkanen on, ennen kuin siihen kohdistetaan tietoisuutta (puruSa), superpositiossa eli paikallisesti/liikkeellisesti
epämääräisessä, ikäänkuin värähtelevässä tilassa? Kun Jahve haluaa luoda näkyväisen universumin, Hän kohdistaa siihen Tietoisuutensa,
jolloin sattvan aaltofunktio romahtaa aiheuttaen epätasapainotilan (a-saamyaavasthaa??) ja sen seurauksena ikäänkuin ketjureaktiona
Big Bängin, heko heko...

 

Patañjali käyttää sattvasta, rajas'ista ja tamas'ista semanttisesti läpinäkyvämpiä synonyymejä

prakaasha (sattva: valo?), kriyaa (rajas: toiminta) ja sthiti (tamas: inertia, Higgs'in bosoni, joka antaa hiukkasille massa vastustaessaan niiden liikettä).  

*pra + aana = primääri(?) hengitys.