Tämän aiheen parissa saa ehkä kulutettua vähän enemmän tuskallista odotteluaikaa,
mennessämme kohti uusia pettymyksiä mitä tulee Nokia Oyj:n pääasiassa youtalaisten pankkiirien
ensisijaisesti kaupankäyntirobotteja hyödyntävään kurssimanipulaatioon joka pitänee
Nokian kurssin pääsääntöisesti, hamaan tulevaisuuteen, alle 5 taalan hinnoissa riippumatta
siitä kuinka hyviä uutisia Lundmarkin Pekalla, jotta mm. suomalaiset pienosakkaat ryytyvät
kurssin mateluun ja myyvät noille yahvelaisille, pohjattoman ahneille (varoittavina esimerkkeinä
mm. Bernie Madoff* ja Lehman Brothers) kurssimanipulaattoreille lappunsa ns. alle torihintojen.
No niin, mistä alkaisin? Hmmm... sanskrit'in verbijuuri (dhaatu) as (vrt. lat. esse) vastaa lähinnä
suomen olla-verbiä. Sen aktiivin indikatiivin preesensin taivutuskaavan entiteettejä ovat mm.
asmi (olen) ja santi ([he/ne] ovat), vrt. lat: sum (olen), est (on), eli siis eka äänne voi olla
joko vokaali (a/e) tahi konsonantti (s).
Muoto sat taitaa olla aktiivin partisiipin preesensin yksikön neutrimuodon nominatiivi/akkusatiivi.
Se voitaneen kääntää suomeksi sanalla oleva tai kenties myös oleminen? Enkuksi se taidetaan
ainakin kääntää sanalla being? Kun siihen lisätään abstraktinominien sekundaarinen johdin -tva(m),
saadaan sane sattva(m), joka on kiäliopilliselta suvultaan neutri. Enkuksi tuo käännettäneen
useimmiten sanalla being-ness. (Suomen vastaava olemisuus tuntuu melko kökkötraktorilta? )
...jaahans, pörssi onkin jo auennut; häätyy pittää piäni tauko...
Noh, jotkut ovat kenties tietoisia siitä että sattva on mm. saaMkhya-yogan muuan peruskäsitteistä,
eli yksi kolmesta guNasta (säikeestä), joista koko ilmennyt materiaalinen mualimankaikkevus
perimmältään kehkeytyy Big Bangin jälkimainingeissa? Muut kaksi ovat rajas ja tamas.
Kuten länsimaisen fyssan säie-teorioissa, myös saaMkhya-yogassa kaikki materia (jopa
äly [buddhi] ja mieli [citta/manas] mukaanlukien!) kehkeytyy noiden guNain "interplay'sta".
Noh, sattva käännetään muutamalla toisistaan jonkin verran poikkeavalla tavalla, kontekstista
riippuen. Yksi yleinen käännös taitaa olla hyvyys. Patañjali käyttää yoga-suutra -pläjäyksessään
siitä synonyymiä prakaasha, joka useimmiten käännettäneen suomeksi sanalla valo.
Ns. Kultaisen Aikakauden alkaminen edellyttänee sitä, että sattvan suhteellinen
osuus kollektiivisessa tietoisuudessa lisääntyy olennaisesti. Lähinnä se tapahtunee
niin, että ensisijaisesti introvertit tyypit kääntyvät voimakkaammin sisäänpäin,
ja löytävät "sisältänsä portin" joka johtaa yksilön sisäisen rauhan voimistumiseen.
Kun noita introvertteja on kylliksi, tapahtuu ns. phase shifting, tai mikä lie, jonka
ansiosta tuo yksilöiden sisäisen harmonian voimistuminen alkaa säteillä voimakkaasti
koko ympäristöön ja varsinkin muiden elollisten olentojen mielen tilaan (enpä nyt parempaan
muotoiluun kyennyt, mutta haittaaxe?)
Miten tuo edellä oleva liittyy siihen, että "vettä sattaa"?
Noh, olemme viime aikoina lukeneet uudelleen Peter F. Freund'in teosta Yogic Flying According to
Yoga Vasishtha (tarkemmin: vaasiSTha). Kyseessä on yksi tarina lukuisista, joissa kuuluisa
saptarSi- eihin (seitsemään tunnetuimpaan Rgvedan "kirjoittajaan", rishiin) kuulunut VasiSTha (vaasiSTha on
ns. vRddhi-derivatiivi tuosta nimestä, kökösti käännettynä: vasiSTha-lainen [yoga; ei juuri mitään tekemistä
fyysisen joogavoimailun kaa?]) opettaa teini-ikäistä prinssi Raamaa, tulevaa legendaarista Ayodhyan kunkkua,
kertomalla hänelle erilaisia tarinoita, lähinnä kai merkittävistä muinaisuuden tyypeistä? Freund'in kirjan
tarinassa on kyse kunkku Shikhivadja'sta ja hänen muijastaan, CuuDaalaasta. Nuorina he ovat erittäin
tyytyväisiä elämäänsä, kaiketi match made in heaven. Kun ikää alkaa karttua, he hiffaavat ettei
seksikään enää tunnu niin fantsulta kuin nuoruuden kiihkeinä aikoina. Niinpä he päättävät ryhtyä
harjoittamaan teeämmää tai ainakin hyvin samankaltaista meditaatiotyyliä, jotta voisivat... (ei nyt meinaa irrota
edes keskinkertaistakaan tekstiä; olisimpa yhtä etevä ja ripeä kirjoittaja kuin vaikkapa legendaarinen Eklektikko, nyyh...)
En nyt ole aivan varma olenko käsittänyt oikein mutta minulle on tullut sellainen mielikuva, notta
kunkku ei ollut yhtä innokas teeämmäri kuin CuuDaalaa. Niinpä sitten pitkähkön ajan kuluttua
kuningatar kokee valaistumisen ja oppii lopulta, korkeimman valaistumisen asteen eli Ykseystietoisuuden (braahmii cetanaa)
saavutettuaan mm. lentelemään yathaaruci (kuten lystää, vähän kuin tavan tallaaja osaa esim. kävellä,
kun vain ajattelee että nyp pitäs lähtee dallaamaan).
Hätkähdyttävintä tuossa tarinassa on - ainakin lingvistisestä näkökulmasta - se että brahmanista, joka
Absoluuttiin viitatessaan on yleensä kiäliopillisesti neutrisukuinen, käytetään yks. 3. pers. pronominin
muotoa saa, joka on feminiinisukuinen! Vastaava maskuliinisukuinen on sa(H), joka esiintyy
poikkeuksellisesti muodossa sa jopa soinnittomien konsonanttien edellä.
Ilmeisesti yllämainittuun liittyy myös se, että sanan sattva sijasta käytetään samanmerkityksistä,
paljon harvinaisempaa muotoa
sattaa, joka on feminiinisukuinen. Itse en ainakaan muista törmänneeni
tuohon muotoon vaikka kohtuu paljon on tullut lueskeltua sanskritinkiälistä tekstiä! Tuo abstraktinominien
johdin -taa esiintyy esimerkiksi sanasta deva (jumala) johdetussa sanassa devataa (jumaluus). Vaikkapa
Rgvedan jokaisella hymnillä on oma devataa, RSin (laatijan) ja chandas'in (runomitan) ohella.
(Koska Freund edustanee uskontoa, jonka tarinoihin perustuu mm. kaikkien aikain bestseller-"satukirja",
hänen käännöksiinsä on hyvä suhtautua with a huge grane of salt. Niissä näyttääkin olevan
jonkin verran liioittelua, jonka tarkoituksena on edistää TM-liikkeen projekteja eli kyseessä on
paikoin jopa ns. valkoinen valhettelu, siis vähintäänkin liioittelu, hyvää tarkoittaen?)
Esimerkkivärssy, jossa esiintyy muoto sattaa (sattā):
taraṅgakaṇakallolakalaneyaṃ (veikkaus:
taraṅga-
kaṇa-
kallola-
kalana(a)** iyaṃ) cidātmani
jagadrūpapadārthānāṃ
sattā sphurati mātari 37
(tall. kesk. er, varmuuden vuoksi, ettei eräs systemaattinen virhenäppäily sujauta tekstiä device/null'iin...)
*
https://en.wikipedia.org/wiki/Bernie_MadoffOn December 10, 2008, Madoff's sons Mark and Andrew told authorities that their father had confessed to them that the asset management unit of his firm was a massive Ponzi scheme, and quoted him as saying that it was "one big lie".[15][16][17]
** Kana (nimeltä) Kallola kalana (fisuna)?
Koska Freund'in käännös näyttää äkistään olevan niin perin kaukana kirjaimellisesta, lisätäämpä tähän hissukseen sanastoa,
että itsekukin voi yrittää omaa käännöstään:
taraMga 1 m. (fr. %{taram} ind , %{tRR}) `" acrossgoer "' , a wave , billow R. iv , 41 , 29ff. Jain. Sus3r. S3ak. &c. (ifc. f. %{A} Pan5cat. Katha1s. lxxii) ; a section of a literary work that contains in its N. a word like `" sea "' or `" river "' (e.g. of Katha1s. and Ra1jat.) ; a jumping motion , gallop , waving about , moving to and fro Hariv. 4298 Gi1t. xii , 2o ; cloth , clothes Un2. Sch. ; cf. %{ut-} , %{carma-}.
kaNa m. (Nir. vi , 30 ; related to %{kanA} , %{kaniSTha} , %{kanIyas} , %{kanyA} , in all of which smallness is implied BRD.) , a grain , grain of corn , single seed AV. x , 9 , 26 ; xi , 3 , 5 Ka1tyS3r. Mn. &c. ; a grain or particle (of dust) Ragh. i , 85 Vikr. ; flake (of snow) Amar. ; a drop (of water) S3ak. 60 a Megh. BhP. &c. ; a spark (of fire) Pan5cat. ; the spark or facet of a gem ; any minute particle , atom Prab. S3a1ntis3. ; (%{A}) f. a minute particle , atom , drop ; long pepper Sus3r. ; cummin seed L. ; a kind of fly (= %{kumbhIra-makSikA}) L. ; (%{I}) f. = %{kaNikA} below L. ; (%{am}) n. a grain , single seed Katha1s. (cf. %{kaniSTha}.)
1 kallola m. a wave , surge , billow Pan5cat. Bhartr2. &c. ; an enemy , foe L. ; joy , happiness , pleasure L. ; %{-jAtaka} n. N. of an astrological work.
2 kallola m. (1. %{kam} , water , + %{lola} T. , but according to Un2. i , 67 fr. %{kall}) a wave , billow Bhartr2. iii , 37 Pan5cat. ; gambol , recreation L. ; an enemy L. ; mfn. hostile L.
kalana mf(%{A})n. (ifc.) effecting , causing Bhartr2. ; m. Calamus Rotang L. ; (%{A}) f. the act of impelling , inciting Su1ryas. i , 10 ; doing , making , effecting Comm. on MBh. ; behaving , behaviour Katha1s. ; touching , contact VarBr2S. ; tying on , putting on S3is3. iii , 5 ; (according to Mall. also letting loose , shedding , %{Amocanam@avamocanaM@vA}) ; the state of being provided with or having Ba1lar. ; calculation Jyot. ; (%{am}) n. the act of shaking , moving to and fro Prasannar. ; murmuring , sounding W. ; an embryo at the first stage after conception L. (cf. %{kalaka}) ; a spot , stain , fault , defect L. (cf. %{kalaGka}.)
