Toivottavasti en järkytä teitä kun vitsailen koko jutulla, en vaan jaksa ottaa tätä millään sydän-verillä-asenteella
Surun ja murehtimisen vastapaino on vitsailu..
tai jotenkin noin.., tuskin järkytymme kukaan.
Mun tekisi niin mieli kirjoittaa kommentteja/ kokemuksia, mutta en vaan voi..
Nousee oma elämä
(20 v. sitten) liian voimakkaasti mieleen.
Voimia ja (http://www.thestudentroom.co.uk/images/smilies/silverwings.gif) lähetän sinulle