seuraava »

[Kaarina Niro]

Tarkoittaa sitä, että minusta ns. henkinen kehityskin on "egon touhuja" (ego on toinen sana jota inhoan). Minulle se päämäärä - johon siis en pyri hammasta kiristellen, vaan päädyn pikkuhiljaa kuin itsestään - on läsnäolo, hetkeen jysähtäminen, tietoisuus. Siihen ei tarvita harjoittelua tai ajattelua - siitä on vaan haittaa. Jos miettii että olenläsnäolenläsnäolenläsnä, niin ei ole läsnä.

Voidakseen elää aitoakin aidommin läsnäolossa eli tässä hetkessä, jolloin tunteiden äärellinenkin tasapaino on tunnettavissa oikein niin kyllä siihen jokaisen töitäkin tehtävä on. Eikä se riitä, että sanoja sanoo vaan sen teoillahan esiin tuodaan juurikin ne ajatuskuviot, jotka niitä tunteita vie epätasapainoon, kuten esim. tuo sanamme ego. Sillä, jos se vieläkin ärsyttää jota kuta niin mitenkä laitansa silloin on?  :

Mielestäni sanojen tarkoitus on luoda tulevaisuuttamme oikeilla teoillamme eikä siten, että niistä jatkuvasti jollekin turhaa murhetta on. Joten voihan niiden sanojen arvostuksenkin kääntää toisin päin siten, että ajatuksella vain sille egoillemme sanoo, kuinka rakas se on niin koskaan enää ei tarvitse vihata sitä. Ja sen jälkeen näkee millaisen mielen ääripäänkin tasapainon se tuo, sillä koskaan ei kukaan voi vihata vain sanoja vaan AINA sellaisia merkityksiä kuin ne sanat kullekin mieleensä luo. 

[VE!]

Voidakseen elää aitoakin aidommin läsnäolossa eli tässä hetkessä, jolloin tunteiden äärellinenkin tasapaino on tunnettavissa oikein niin kyllä siihen jokaisen töitäkin tehtävä on. Eikä se riitä, että sanoja sanoo vaan sen teoillahan esiin tuodaan juurikin ne ajatuskuviot, jotka niitä tunteita vie epätasapainoon, kuten esim. tuo sanamme ego. Sillä, jos se vieläkin ärsyttää jota kuta niin mitenkä laitansa silloin on?  :

Mielestäni sanojen tarkoitus on luoda tulevaisuuttamme oikeilla teoillamme eikä siten, että niistä jatkuvasti jollekin turhaa murhetta on. Joten voihan niiden sanojen arvostuksenkin kääntää toisin päin siten, että ajatuksella vain sille egoillemme sanoo, kuinka rakas se on niin koskaan enää ei tarvitse vihata sitä. Ja sen jälkeen näkee millaisen mielen ääripäänkin tasapainon se tuo, sillä koskaan ei kukaan voi vihata vain sanoja vaan AINA sellaisia merkityksiä kuin ne sanat kullekin mieleensä luo. 

Riippuu vähän ehkä siitä että minkä näkee työnteoksi.

Omalla kohdallani aina kun huomaan jääväni ajatusten myllyyn, pyrin päästämään ajattelusta irti ja olemaan läsnä. En niin että pakottaisin, vaan sen mitä kulloinkin pystyn. Ei "valaistumiseen" tarvita mitään tekoja, se on kaikki läsnä koko ajan, siitä on kukin vaan omalla vaihtelevalla tavalla tietoinen. "Aktiivinen oleminen", ei tekeminen (mitä ajattelukin on), on minulle oikea tapa.

Niin ja tuo sana "Ego", sanat ovat sanoja, niihin jokainen lataa oman merkityksensä. Tarkoitin lähinnä sitä, että sanaa ego käytetään usein jonain taikasanana, niinkuin se nyt olisi jotain erillistä ja haitallista josta pitää päästä eroon. Se on sitä samaa huljuvaa kokonaisuutta niinkuin kaikki muukin.

[Asterix]

Ajattelusta..
- siis omastani puheen ollen,
ei minun tarvitse tehdä tai suorittaa jotain ajatusta.

Johtuenko sitten niin parista  kartallani,
pääni on täynnä ajatuksia, joista ehkä noin 2 % kirjoitan
tai sanon ulos.
Yritän olla huomaavainen ja kohtelias ympäristölleni
ja säästää heitä moiselta sonnalta.

Olen huomannut, että ajatuksenjuoksuni,
siis ajatus -> ilmaiseminen
on nopeampaa kuin suurimmalla osalla ihmisistä,
joiden kanssa kommunikoin päivittäin tavalla tai toisella.

Se ei aina ole niin hyvä juttu,
miltä se positiivisessa valossa näyttää.
Se on turhauttavaa sekä minulle, että sille toiselle henkilölle.
Tosin eri syistä saman asian tiimoilta.

Jotkin ihmiset eivät ymmärrä vielä samana päivänä
kaikkea, minkä saatoin esim. kirjoitin pelkkään yhteen juttuun.

Tämä ei tietenkään vielä tarkoita, että päässäni
olisi järkeviä ajatuksia, jos joku ymmärtää ajatuksen nopeuden
olevan sama kuin järkevyys.

Ajattelen vain automaattisesti, että minua fixumpien
ihmisten on helppoa pysyä minun kaltaisten tyhmien idioottien
jutuissa mukana, koska ne ei vaadi suurempaa ajatustyötä.

Minä en silti mieti tai hoe VE!:n esimerkin tavoin kahta kolmea sanaa
mielessäni päästäkseni tai saavuttaakseni jonkin tilan tai tunteen.
Miellän sen yoga-mestareille ja sen semmoisille,
joiden ei tarvitse tehdä työtä nykyajan bisnesalan pelikentillä,
jotka vaivuttavat itsensä transsiin tai muuhun sellaiseen
jonkin harjoituksen aikana.

Minä en ylipäätään kestä mitään hokemia
ja miellän niiden tylsistyttävän aivoja,
mutta ymmärrän niitä, joille se sopii.

Saavuttaakseni jonkin tilan tai tunteen,
käytän apunani visualisointia ja mielikuvitustani.

Jos esim. töissä suunnittelen jotain kampanjaa ta tapahtumaa,
kuvittelen sen mielessäni jo valmiina tunnelmineen ja ihmisineen.

Sama sääntö pätee oikeastaan ihan kaikkeen, mitä teen.
Kuvittelen mielessäni kaikki kokoukset, tapaamiset,
kirjoitukseni, sanomiseni, eleeni, muiden eleet, sanat,
kirjoitukset, käyttäytymiset jne. etukäteen.

Päässäni on siis tallennettuna valmis runkokäsikirjoitus
tapahtumille elämässäni, päivässäni ja hetkessä.

Ajattelen monta asiaa yhtäaikaa.
Ajatuksella voi olla jokin päärunko, jonka eri puolia
ja vaikutuksia eri tavoin toimittuna tarkastelen
näkökulmasta, jonka lapsena nimitin jumalan silmäksi,
mutta nyttemmin universaaliksi perspektiiviksi,
koska en ole kovin uskovainen.

Asiassa ei itse asiassa ole mitään henkistä edes nimityksissä,
mutta nimenä ne vain kuvaavat tuota tapaani.
Myös pomoni käyttää, kieli poskessa,
samaa ilmaisua ajattelustani.

Ajatteluni tulee automaattisesti,
ilman suorittamista ja ponnisteluja,
en siis ajattele sitä.

Välillä voin väsyä todella paljon.
Joskus jokin ajatuksia ja ideoita vaativan jutun
valmistelu voi olla väsyttävämpää kuin 4 h vaellus vuorilla
ja uni maistuu.(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/er0ad5.gif)

Ajatus lentää ja aika kuluu kuin siivillä täysin huomaamatta,
mutta kun saan asian päätökseen, voin olla rättiväsynyt.

Luulen, että tämä on suurin syy kahvi-addiktiooni.

Nukunkin päivässä vähintään 9 h + päiväunet, jos mahdollista,
viikonloppuisin ja vapaapäivinä enemmän.
Silloin kello ei ole turhaan herättämässä.
Veljeni on samanlainen.

Pyrin aivo-vapaahetkiin välillä, jolloin en ajattele mitään.
Tällöin lähden vuorille vaeltamaan
tai kirjoittelen Astroon.. :
- vitsi, vitsi..

Ajatuksissani olen niin läsnä,
että saatan jättää huomiotta ympäristön.
En kuule, enkä näe.

Kuvittelisin sen olevan transsin tai unen kaltainen
tila erolla, että sormeni toimivat tietokoneen
näppäimistöllä ja hiirellä automaattisesti
tallentaen ajatuksiani nähtävään muotoon.

Välillä kaupungilla kävellessäni tai cafeteriassa
istuessani tai vaikka vain lukiessani,
vaivun samaan olotilaan,
jolloin minut todella täytyy ravistella hereille.

Suurin osa elämästäni tapahtuu pääni sisällä.

[VE!]

Jos esim. töissä suunnittelen jotain kampanjaa ta tapahtumaa,
kuvittelen sen mielessäni jo valmiina tunnelmineen ja ihmisineen.

Sama sääntö pätee oikeastaan ihan kaikkeen, mitä teen.
Kuvittelen mielessäni kaikki kokoukset, tapaamiset,
kirjoitukseni, sanomiseni, eleeni, muiden eleet, sanat,
kirjoitukset, käyttäytymiset jne. etukäteen.

Päässäni on siis tallennettuna valmis runkokäsikirjoitus
tapahtumille elämässäni, päivässäni ja hetkessä.

Ajattelen monta asiaa yhtäaikaa.

Ajatteluni tulee automaattisesti,
ilman suorittamista ja ponnisteluja,
en siis ajattele sitä.
Välillä voin väsyä todella paljon.Joskus jokin ajatuksia ja ideoita vaativan jutun
valmistelu voi olla väsyttävämpää kuin 4 h vaellus vuorilla
ja uni maistuu.(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/er0ad5.gif)

Pyrin aivo-vapaahetkiin välillä, jolloin en ajattele mitään.
Tällöin lähden vuorille vaeltamaan
tai kirjoittelen Astroon.. :
- vitsi, vitsi..

Ajatuksissani olen niin läsnä,
että saatan jättää huomiotta ympäristön.
En kuule, enkä näe.

Välillä kaupungilla kävellessäni tai cafeteriassa
istuessani tai vaikka vain lukiessani,
vaivun samaan olotilaan,
jolloin minut todella täytyy ravistella hereille.

Suurin osa elämästäni tapahtuu pääni sisällä.

Aika jännää! Mulla on myöskin ollut aina kauheasti ajatuksia päässä, esim. just tuota tilanteiden kuvittelua etukäteen. Siitä on hyötyä silloin jos tosiaan pitää jotain järjestää, muutoin pidän sitä kuitenkin tosi väsyttävänä. Nautin huomattavasti enemmän siitä valppaasta, mutta suht ajatuksettomasta tilasta, johon joskus (tosin aika harvoin) pääsen. Eli siis ei tylsistyneestä apaattisesta ajatuksettomuudesta, vaan sellaisesta noh, siis valppaasta mutta rennosta tyhjästä olotilasta. Minusta ainainen ajattelu haaskaa energiaani, ja antaa minulle huonon olon. Välillä tosin, jos teen vaikka hyviä keksintöjä  , tilanne on täysin päinvastainen.

Ajattelua on tietysti monenlaista. Sellaista ytimestä kumpuavaa, ja sitten sellaista ajatushälinää, jota on käynnissä koko ajan.

Minusta muuten silloin jos on läsnä ajatuksissaan ei ole läsnä kehossaan (kuten oikeastaan itsekin tuossa sanot) ja tarkoitankin nimenomaan sellaista täydellistä kehossa ja siinä hetkessä olemista. Et varmaankaan esimerkiksi ajattele rakastellessasi, lienet vain täysin läsnä kehossasi (tästä ollaan taidettu puhuakin aiemmin)?

Ajattelen vain automaattisesti, että minua fixumpien
ihmisten on helppoa pysyä minun kaltaisten tyhmien idioottien
jutuissa mukana, koska ne ei vaadi suurempaa ajatustyötä.

BTW, miksi muuten sulla on tapana käyttää tuon tyyppisiä ilmauksia itsestäsi? Monesti sanot ettei se ole sarkasmia, mutta en kyllä usko sitäkään, että oikeasti pitäisit itseäsi tyhmänä idioottina..?

[Asterix]

... Siitä on hyötyä silloin jos tosiaan pitää jotain järjestää, muutoin pidän sitä kuitenkin tosi väsyttävänä. Nautin huomattavasti enemmän siitä valppaasta, mutta suht ajatuksettomasta tilasta, johon joskus (tosin aika harvoin) pääsen. Eli siis ei tylsistyneestä apaattisesta ajatuksettomuudesta, vaan sellaisesta noh, siis valppaasta mutta rennosta tyhjästä olotilasta. Minusta ainainen ajattelu haaskaa energiaani, ja antaa minulle huonon olon. Välillä tosin, jos teen vaikka hyviä keksintöjä  , tilanne on täysin päinvastainen.
Ajattelua on tietysti monenlaista. Sellaista ytimestä kumpuavaa, ja sitten sellaista ajatushälinää, jota on käynnissä koko ajan.

Totta, totta.
Olen huomannut, että kun astelen toimistooni
tai ajattelen työasioita, niin tuo ennakoiva
ajattelu menee ihan automaattisesti päälle ja kun astelen
kotiin ja vapaa-ajalle, niin olen siinä levollisessa valppauden tilassa, koska harvoin sitä nyt kotonaan
ja vapaa-ajallaan joutuu pelaamaan mitään,
mutta tietenkin haluan olla valmiina reagoimaan johonkin hauskaan juttuun.

Minusta muuten silloin jos on läsnä ajatuksissaan ei ole läsnä kehossaan (kuten oikeastaan itsekin tuossa sanot) ja tarkoitankin nimenomaan sellaista täydellistä kehossa ja siinä hetkessä olemista. Et varmaankaan esimerkiksi ajattele rakastellessasi, lienet vain täysin läsnä kehossasi (tästä ollaan taidettu puhuakin aiemmin)?

Itseasiassa kun rakastelen, niin olen jossain
ylemmässä välimuodossa, jos tuo sanahirviö tekee järkeä,
koska olen mukana sekä ruumiillani ja ajatuksillani,
mutta molemmat ovat kertoimella ylempi.
Ilmeisesti tunteet tekee sen kertoimen.

Minusta parhaaseen rakasteluun tarvitaan
Ajatus
Tunne
Keho

Ajattelen vain automaattisesti, että minua fixumpien
ihmisten on helppoa pysyä minun kaltaisten tyhmien idioottien
jutuissa mukana, koska ne ei vaadi suurempaa ajatustyötä.

BTW, miksi muuten sulla on tapana käyttää tuon tyyppisiä ilmauksia itsestäsi? Monesti sanot ettei se ole sarkasmia, mutta en kyllä usko sitäkään, että oikeasti pitäisit itseäsi tyhmänä idioottina..?

Hmmm... : Arjen helppouden vuoksi.
Itse asiassa siinä toimii tietynlainen psykologia.

A) Ihmiset, jotka kokevat etteivät pysy
kirjoituksissani/puheessani mukana, he paneutuvat
tarkemmin sanomaani, koska tietenkin haluavat olla
fixumpia kuin minä.

B) Sanoilleni tulee enemmän paino-arvoa tästä
tarkkaavaisuudesta johtuen.

C) Kirjoitettu kielikuva rekisteröityy lukijan ajatuksiin
niin, ettei hän sitä tietoisesti välttämättä edes ajattele,
mutta se pehmentää hänen suhtautumistaan sanomaani/persoonaani.

D) Itsestään epävarmat ihmiset eivät koe tulevansa ylijyrätyksi,
kun he ikään kuin keksivät ajatukseni itse.

E) Kun annan kirjoitetun mielikuvan itsestäni tyhmänä ja idioottina,
niin kirjoitukseni voi puhua paremmin puolestaan.

F) Se rauhoittaa kateellisten ihmisten kokemaa mielipahaa.

G) Jos kirjoittaisin tuon saman toisinpäin, siis kehuskelisin itselläni, 
se ei olisi enään hauskaa
ja olisi lähinnä mautonta käytöstä ja aiheuttaisi tyrmäyksen,
jolloin itse sanomani jäisi arvostelujen jalkoihin.

H) Tämä kaikki tekee elämäni helpommaksi.
Selkärangattomana alkueliönä kun tykkään mennä sieltä,
missä aita on matalin.

[eppana]

Jostain syystä toivoisin enemmän keskustelua tuosta "mestari" jutusta, mistä Asterix mainitsi (ja varmaan joku muukin). Ketju on erittäin mielenkiintoinen, mutten halua ehkä enempää kommentoida, koska lukiessani kirjoituksianne alan epäillä oman henkisyyteni astetta(todella alhaalla ) Siispä pyydän, jatkakaa ihmeessä 

[Asterix]

Jostain syystä toivoisin enemmän keskustelua tuosta "mestari" jutusta, mistä Asterix mainitsi (ja varmaan joku muukin). Ketju on erittäin mielenkiintoinen, mutten halua ehkä enempää kommentoida, koska lukiessani kirjoituksianne alan epäillä oman henkisyyteni astetta(todella alhaalla ) Siispä pyydän, jatkakaa ihmeessä 

Minusta tuo käsite Mestari on kohdannut jo inflaation.

Ihmiset hakevat niin paljon vastauksia
elämäänsä itsensä ulkopuolelta,
joka teettänyt "markkinoille" erilaisia kysyntää vastaavia Mestareita.

Sinänsä tuossa inflaatiossa ei ole mitään väärää,
koska se edustaa vain sitä tosiasiaa,
että maailma ihan käytännön ihmisten arkielämässä
on muuttumassa henkisiä asioita arvostavaksi.

Olisiko kukaan voinut kuvitella mitään tälläistä
materiaalisella 80-luvulla?

[härkä-69]

Kahvista oli joskus jossain (anteeksi epätieteellisyyteni ) juttua, että se vaikuttaisi ylivilkkauteen rauhoittavasti ja siksi voi joillakin ylivilkkaudesta tai ylivilkkaasta aivotoiminnasta kärsiviä ihmisiä toimia jopa unilääkkeenä. Itsekin olen huomannut kahvin rauhoittavan ja nukuttavan vaikutuksen, nykyään en kyllä juo sitä enää kuin pari kuppia (mukia) päivässä. Sen sijaan tuo ruusunjuurivalmiste on huomattavasti rauhoittanut jo parissa päivässä, en todellakaan käy enää niin ylikierroksilla ainakaan fyysisesti, toivottavasti sama vaikutus tulisi myös ajattelun ja keskittymiskyvyn tasolla.

[Asterix]

Kahvista oli joskus jossain (anteeksi epätieteellisyyteni ) juttua, että se vaikuttaisi ylivilkkauteen rauhoittavasti ja siksi voi joillakin ylivilkkaudesta tai ylivilkkaasta aivotoiminnasta kärsiviä ihmisiä toimia jopa unilääkkeenä. Itsekin olen huomannut kahvin rauhoittavan ja nukuttavan vaikutuksen, nykyään en kyllä juo sitä enää kuin pari kuppia (mukia) päivässä. Sen sijaan tuo ruusunjuurivalmiste on huomattavasti rauhoittanut jo parissa päivässä, en todellakaan käy enää niin ylikierroksilla ainakaan fyysisesti, toivottavasti sama vaikutus tulisi myös ajattelun ja keskittymiskyvyn tasolla.

Tiedätkös, että olen huomannut saman asian!
Kahvi rauhoittaa minua! 
Olen nyt 5-6 päivää kituuttanut kahdella isolla cappucinolla
päivässä 2-3 litran sijaan ja alan olla jälleen hurjan vilkas.

Aloin juomaan kahvia ollessani 3 vuotias
ja muistan aina, miten ihmiset kauhistelivat,
miten noin pieni voi juoda kahvia,
mutta uskoisin myös äitini tienneen kahvin rauhoittavan
vaikutuksen hybervilkkauteen.

En sentään ole mikään AHDH-tapaus, vain hyvin vilkas pirulainen.

Äitini mies juo myös iltaisin ennen nukkumaan menoa kahvia,
päästäkseen unen päästä kiinni.

[härkä-69]

Ruusunjuuri voisi sopia myös adhd-henkilöille..

Ruusunjuuri
(Rhodiola rosea), jota kutsutaan myös arktiseksi juureksi, on villi tunturikasvi, jota tavataan pääasiassa Pohjoismaiden tunturiseudulla. Kasvi kestää voimakasta kylmyyttä ja kovaa säätä. Sadonkorjuu tapahtuu 3-5 vuoden jälkeen. Ruusunjuurta on käytetty kansanparannuksessa useiden tuhansien vuosien ajan kehon ja mielen vahvistamiseen. Yrtti on adaptogeeni. Tämä merkitsee sitä, että se sopeutuu kehon eri tarpeisiin ja auttaa toipumaan sairaudesta ja stressistä.

Mitä etuja Ruusunjuurella on?
Ruusunjuuren monet lääketieteelliset vaikutukset on dokumentoitu hyvin. Kasvilla on merkittävä vahvistava ja energiaa antava vaikutus. Siksi urheilijat ja muut kovassa fyysisessä ja psyykkisessä rasituksessa olevat henkilöt käyttävät Ruusunjuurta säännöllisesti. Ruusunjuuren tehon uskotaan perustuvan siihen, että se tehostaa hapen toimitusta soluihin.

Ruusunjuuri tehostaa myös aivojen toimintaa, joten ihminen pystyy keskittymään paremmin pitkään (opintoihin, työhön, kokoukseen tai keskittymistä vaativaan urheilusuoritukseen). Lisäksi yrtin on osoitettu vaikuttavan muistiin positiivisesti. Monissa kliinisissä kokeissa on osoitettu, että Ruusunjuuri vähentää stressiä ja auttaa poistamaan masennusta. Ruusunjuuri saa ihmisen tuntemaan olonsa pirteämmäksi.

Lisää seksihaluja!
Stressaava elämä voi saada seksihalut katoamaan. Ruusunjuuri on afrodisinen aine, joka auttaa miehiä ja naisia tuomaan suhteeseen uutta kipinää. Siksi Ruusunjuurta kutsutaan usein ”luonnon omaksi Viagraksi”

http://www.sancare.net/finland/index_rosenrot.php