Hei,
minulla on kyllä jo lapset tehtynä, mutta laitan itseni silti tähän jonon jatkoksi. Ollut tosi rankka vuosi (avioero ja pluto yhtymä aurinkokin tässä menossa), joten kiinnostaisi kuulla, mitä sanottavaa sinulla on minulle. Lapset ja rakkaus kiinnostavat.
Kiitos
jos sinulta löytyy muutama sana minullekin. Ja kiitos vaikkei löytyiskään
En näe lapsia sinulle tulevaksi, tosin yh-isän myötä taitaapi tulla
menee tovi vai joko se on jo likellä..tämä rakkaus meinaa..näe tumman pitkän komean miehen jolla on valloittava hymy
Kiitoksia Savotar!
No minulle ei tosiaan tule enää omia lapsia, kun ikää on jo
yli 40. Tarkoitinkin, näetkö mitään erityistä noista jo olevista murkuista
.
Vai tumma, pitkä, komea, hymyhuuli
yh-isä sieltä tulla tupsahtaa. Paremmalta ei voisi kuulostaa. En tiedä, meneekö tähän tovi vai onko jo nurkan takana. Sen tiedän, että ei ole taidettu vielä tavata - ainakaan näissä merkeissä. Mutta kyllä minä jaksan odotella. Hyvää kannattaa aina odottaa.
Kiitos!!!!!!!
Hei
onko muuten yhden murkun kanssa vähä ongelmia
jotenkin näen masennusta''poika'' ei oikein tiedä mitä haluaa ja kapinoi?
En näe mitään vakavaa vaan että kaikki menee aurinkoon päin ja he löytävät paikkansa pienen taistelun tiimoilta
Nyt(kin) osuit täysin oikeaan. Toisen murkun, nimenomaan pojan kanssa, on pieni lieviä ongelmia, kapinaa. Päivittäin kinastelemme, huudamme,
ym. - siis minäkin menetän
malttini (nolo). Jos se tällä asteella pysyy, hyvä niin, mutta olen ollut huolissani, josko menee vielä pahempaan suuntaan ja ajautuu esim. väärään seuraan. Sinänsä poika on kiltti. Poikaa voi myös hieman "masentaa" eromme. Onneksi isä ja poika kuitenkin tapaavat viikoittain ja heillä on yhteisiä harrastuksia. IHANA
kuulla, ettet näe mitään vakavaa. Pieni taistelu on nimensä mukaisesti pientä.
Vielä kehtaan kysäistä, tuleeko sinulle mitään mielikuvaa, milloin tuon hymyhuulen
tapaisin - noin niin kuin suurinpiirtein? Myös työpaikallani on asiat sekaisin. Minulle tuli uusi esimies, johon en valitettavasti
luota. Välillä käyttäytyy aivan ihmeellisesti
. Itselläni on olo, ettei hän minusta pidä
ja tahtoisi minut ulos koko firmasta. Tällä hetkellä vain olen "avainasemassa", joten hän ei asialle nyt voi mitään tehdä. Jotenkin on sellainen olo, ettei hän minua ja tekemisiäni arvosta. Olen aina pitänyt työstäni, mutta nyt viime kuukausina ei työpaikalle ole ollut niin kiva mennä. Tuleeko sinulle tähän jotain näkemystä?
Olet sinä vain aika tietäjä. Mielelläni asioisin kanssasi pidemmän kaavan mukaan ja ihan korvauksenkin vaivastasi maksaisin. Teetkö tätä työksesi?
Kovasti kiitellen