Kerran olin vastaavassa unessa, jossa paholaiset jahtasivat minua. (http://www.mkivsupra.net/vbb/images/smilies/diablo.gif) Alkuun juoksin karkuun ja yritin piiloutua, mutta aina ne löysivät minut. Sitten aloin unessa pohtia, että kaikkihan unen osatekijät ovat aina osa minua itseäni. Unethan muodostuvat minun omista ajatuksistani, tunteistani ja kokemuksistani. Jos siis pelkään paholaisia unissani, niin pelkään itseäni. Sehän ei ole oikein järkevää (
nääs), joten eikö olisi viisainta kohdata nuo paholaiset ja tutustua niihin. Niinpä sitten astuin piilostani aukiolle ja aloin vain tarkkailla paholaisia, jotka edelleen yrittivät uhkailla. Minä vaan en enää pelännyt niitä ja sitten ne haihtuivatkin pois. Loppu hyvin kaikki hyvin.