Mun kartalta löytyy auringolle seuraavanlaiset aspektit (
10. huoneessa):
avautuva
(väljähkö yhtymä, 8 astetta)
sulkeutuva
Osaako joku kertoa noista jotain, itsellä ei tulkintataito riitä..
Oma isäsuhde on vähintäänkin mielenkiintoinen.. Toisaalta olen aina ollut se isin tyttö, jonka "isi" haluaisi ikuisesti säilyvän söpönä 5-vuotiaana pikkutyttönä - isä puhuu meikäläiselle edelleen kuin pikkulapselle, vaikka itse käyn jo kahdenkympin puoliväliä
Ehkä se, kun olen perheen iltatähti ja syntyessäni isä oli jo melko iäkäs, vaikuttaa asiaan.. Isä siis suojelisi meikäläistä kaikelta pahalta ja varmaan antaisi vaikka oikean kätensä meikäläisen puolesta, auttaa aina jos tulee hätä. Kun tulin murrosikään alkoi tosin se paasaaminen, että "koulut ensin ja vakiotyöpaikka, sen jälkeen voit alkaa seurustelemaan" ja onkin paheksunut ääneen sitä, kun meikäläisellä on seuraelämää muidenkin miesten kuin isän kanssa
Vanhanaikainen, kaavoihin kangistunut tietyllä tapaa, poikaystävät ja juhliminen on erittäin out isäpapan mielestä - ja tästä aiheesta on käyty miljoonat tappelut, kun
-lapsi haluaa kuitenkin elää ja kokea, vaikka kolhujakin sattuisi..
Toisaalta isä on myös erittäin vaativa, mittaa ihmisen arvon menestyksen mukaan. Lapsena en ollut mitään jos en tuonut vähintään ysejä kokeista.. Isä määritteli, mitä mun pitäisi olla ja ei ollut mielissään, jos en käyttäytynyt sillä tapaa mitä hän halusi. Arvosteli ja aliarvioi kaikkea mussa, jos en sattunut miellyttämään häntä
Isä olisi halunnut, että rupean vanhaksipiiaksi, joka elää vain työstä - syynä ehkä vanhempien erittäin rankka ero, kun olin 3-vuotias.. Ei halua, että satutan itseni rakkaudessa, ehkäpä..
Isän jälkiä on se, että olen edelleen perfektionisti, haluan olla täydellinen. Mulla on huono itsetunto ja edelleen kuvittelen, etten kelpaa, jos en ole paras..
Yritän kovasti, liiankin kovasti menestyä.. Vain paras on tarpeeksi hyvä.. Otan kritiikistä syvästi itseeni ja jos meikäläisen olemusta ruvetaan arvostelemaan, alan kapinoimaan rankasti vastaan ja etsin entistä rajummin sitä oikeutta olla MINÄ ITSE.. Kapinahenki edelleen..
Asiaan voi vaikuttaa myös exäni, joka muistutti isääni, piti käyttäytyä, kuten mies halusi, mies kontrolloi ja määritteli, millaisena olen hyvä ihminen, kelpaan hänelle.. Häpesikin mua, jos en sattunut miellyttämään häntä.. Exä määritteli, miten mun pitää käyttäytyä, pukeutua ja olla, ei suostunut edes lähtemään kauppaan kanssani, jos en ollut pukeutunut häntä miellyttävällä tavalla.. Ero oli helpotus, pahimmat jäljet jätti, kun kuulin, että exä oli pettänyt mua
Isäni ja exä ovat vaikuttaneet ehkä kaikkein pahimmalla mahdollisella tavalla muhun, sortaneet mun itsetuntoni..
Isä on siis
,
,
- nousumerkkiä en saanut, koska en tiedä tarkkaa syntymäaikaa.
