se saturnus nelosessa on kyllä asiaa kuvaava. minullakin se on tasahuoneiden nelosessa. (tosin siellä myös muitakin planeettoja, esim jupiter, joka tavallaan kumoaa saturnusta)
ikävä kuulla että isäsuhteesi jäi noin etäiseksi. Mutta joskus vaan on niin, että kaikkia asioita ei voi selvittää.
vanhempi-suhteitani paljon käsitelleenä, koen että suhde vanhempaan on ensisijaisesti "suhde vanhemman kuvajaiseen itsessä".
eli itsellä on myös valta parantaa tämä kuvajainen.
jos ajatellaan astrologian kautta, niin voisi leikkisästi myös ajatella, että
on meidän kaikkien isä, ja olipa se missä huoneessa tahansa ja miten aspektoituneena, jokaisella on se oma aurinko, ja se voi loistaa kirkkaasti sitä valoa ja lämpöä itselle.
yritän kovasti löytää positiivisia ratkaisumalleja vaikeisiin tunteisiin. olen niin paljon jo käsitellyt niitä kärsimyksenaiheuttajatunteita.
sinun isäsi ei ole enää maanpäällä, mutta minun isäni taas jatkaa yhä itsetuhoista elämäänsä täällä kärsien itsekin. hän on monien vihaama, mutta aina kun hän soittaa, hän muistaa sanoa kuinka "rakastaa minua" siis joillain sanamuodoilla ilmaistuna.
tärkeintä se jos edes tarkoittaa hyvää vaikkei pystykään olemaan niin hyvä käytännössä, kunhan on vilpitön.
alkoholismi on siitä surullinen asia, että se tahtoo viedä monesti ihmisen "muihin sfääreihin", vaikka hän olisikin fyysisesti läsnä.Jolloin "yhteys" katkeaa, ja läheinen tuntee itsensä hylätyksi ja yksinjätetyksi
mutta onneksi, jos suhde vanhempaan ei ole ollut hyvä tai läheinenkään, sellaisen hyvän ja läheisen suhteen voi kyllä luoda toiseen ihmiseen.
itsellä kyllä kesti hyvin kauan, ennenkuin oikeasti päästin ketään lähelleni sisäisesti, vaikka fyysisesti olisikin lähellä. Vieläkin mulla on taipumus "paeta etäisyyteen" läheisissä ihmissuhteissa, ja se kai johtuu juuri tuosta, kun kokee niin vaikeaksi "kohdata toinen".
mutta kyllä kaikki asiat voi muuttua paremmiksi
vaikka olis kuinka surullista ja rankkaa kokemusta ja ajanjaksoa välissä.
