Ebenia, voimia sinulle, raskasta aikaa varmasti sinulla
Muistan itse, kun päätin erään vakavamman suhteen jälkeen, että nyt olen hetken aikaa yksin. Muutamia vuosia vieri ja nautin omasta vapaudesta ja yksinolo oli jo itsestäänselvyys, niin paljon rakastin sitä. Elämä toi kuitenkin eteeni miehen, johon ihastuin todella tulisesti ja annoin itselleni luvan rakastua.
Suhteen alku oli ihanaa aikaa, niin kuin aina ja ajattelin, että tämän täytyy nyt olla tässä, koska olin ollut yksin jo niin kauan, että elämänhän
täytyy suoda minulle se onni. Rakkautta ei kestänyt kauaa ja minä manasin, että ei voi olla totta! Ihan hyvin olisin voinut jatkaa yksinkin todella tyytyväisenä mutta ei. En tiedä vielä tänäkään päivänä mitä minulle yritettiin opettaa.."Eihän se näin voi mennä, miten minä heti saan nokilleni, heti kun annan itselleni luvan rakastua?"
Mutta, mutta, niinhän se menee, kun ei enää etsi...
Yksinoloa sinnikkäästi jatkoin suhteen jälkeenkin ja ei mennyt enää kauaakaan, kun löysin rinnalleni miehen, joka on ihana maanläheinen tupla-kauris
Olette upeita.
Ebenia, tiedän, että tuossa olotilassa eivät sanat välttämättä merkitse nyt kuin hetken, mutta täytyy sanoa, että olen aina ihaillut kauriitten sinnikkyyttä ja voimaa. Tiedän myös, että harvoin päästätte lähelle ihmistä, ainakaan helposti. Se ihminen, jonka valitsette, on se special, jonka soisitte olevan siinä enemmän kuin hetken.
Tämä varmasti tekee myös siitä erosta vaikeaa. Voimia todellakin
By the way, aina niin tasapainoinen miehenikin on ollut nyt syksyn ajan tavattoman levoton. On ollut pitkään flunssainen, työ ottaa päähän, kaikki on niin hidasta ja eteenpäin pitäisi jo päästä ym. ym.
Huomannut kyllä vierestä ahdingon
Täytyy vielä mainita, että elämässäni on vieraillut enemmän kuin yksi kauris ja melkein säännöllisesti, kaikki suhteet sarvipäiden kanssa ovat kariutuneet siihen, että herrat ovat olleet niin urakeskeisiä.
Tämänkin hetkinen on sellainen, mutta taitaa tuo kuu-skorppari tehdä miehestä hieman pehmeämmän ja parisuhdekeskeisemmän
Mutta todellakin, hyvin paljon olen oppinut kauriilta ja ihailen suunnattomasti tiettyjä piirteitä eli turvat kohti vuoren huippua vaan vaikka nyt hieman pännisikin