seuraava »

[Asterix]

Heti muutostani tänne Itävaltaan olen
jostain syystä nähnyt lähes joka yö
unta natsi-ajan tapahtumista
ja päivätajuntaani iskee yhtäkkiä välähdyksiä
erilaisista tapahtumista,
vaikka en tietoisesti edes ajattele asiaa.

Unet ovat todella voimakkaita
ja välähdykset selkeitä.

En tunne hyvää tai huonoa niiden aikana,
vaan ennemminkin olen kuin sivustaseuraaja.

Omasta kotikadustani, taloyhtiöstäni ja koko
korttelista näen todella paljon unia,
kuten myös näitä välähdyksiä.

Asumme mieheni kanssa vanhassa kauniissa
taloyhtiössä, joka on ollut olemassa
jo 1. ja 2. maailmansotien aikana.

Näen myös näitä muista paikoista.

Itävallassa natsiajan historia on tietenkin hyvin dokumentoitu
ja täällä on taloyhtiöitä,
joiden esim. seinää vasten laitettiin ihmisiä seisomaan
ja heidät teloitettiin kadulle.

Luodin reikiä ja seinään jääneitä luoteja
voi nähdä edelleen.

En ole vielä ehtinyt tutustumaan näihin sota-ajan museoihin,
mutta näiden unien ja välähdyksien myötä kiinnostukseni
on kasvanut hurjasti holokaustisen ajan tapahtumiin.

Itävaltalaiset eivät juuri halua puhua ko. ajasta,
koska monella on vielä kipeänä asiana
tuo aika omassa perheessään joko niin,
että heitä on vainottu tai sitten perheeseen
kuuluu SS-upseereita tai perhe on ollut
mukana natsipuolueen toiminnassa.

Heidän kanssaan täytyy olla hyvin taitava,
että tietoa jonkun talon/korttelin/alueen
tapahtumista saisi.

Mistä luulette, että nämä unet ja välähdykset
tulevat niin voimakkaasti ja selvästi,
vaikka en ole ollut tietoisella tasolla edes
kovin kiinnostunut asiasta?

Energiajämät Itävallan aurassa?

[Sister of Night]

Voisko olla jopa muistikuvia sinun menneestä elämästä siellä? 

Tuohan on kyllä totta, että monista paikoista ja rakennuksista, joissa on ns. tapahtunut paljon, pystyy kyllä aistimaan kaikenlaista.

Olin kesällä ystäväni mökillä, joka on todella vanha omakotitalo keskellä ei mitään..isojen lehmusten ympäröimä talo, täynnä vanhoja esineitä kirnusta karstoihin. Talon pihapiirissä tai sen läheisyydessa on aikoinaan punaiset ja valkoiset kahakoineet keskenään ja pihapiirin ulkorakennus on poltettu niissä kahakoissa, talon vanha omistaja on ollut henkikirjoittaja. Historia siis hyvin vahvasti läsnä.

Ja sen kyllä tunsi kun sinne meni. Vasta kun olimme olleet talolla muutaman päivän, siihen omituiseen energeettiseen kihinään ja kuhinaan ja supinaan tottui, ja jotenkin alkoi tuntua, että meidät mökkivieraatkin oli hyväksytty sinne.

Ns. ulkopuolisenhan tuollaisia asioita voi olla helpompi aistia. Ystäväni, joka tietysti mökillään oleilee paljon, ei enää noita viboja huomaakaan kun on niin tottunut siihen. Samahan voi päteä sinuun ja Itävaltaan..

[Asterix]

Hmmm..
En oikein miellä/muista edellistä elämääni
Itävaltaan juuri 2. maailman sotaan.
Siitähän on vasta noin 60 vuotta, joten syntyessäni -75
siitä oli kulunut vain n. 30 vuotta.

Tosin muita entisiä elämiäni olen täällä viettänyt,
en varmaan muutoin tuntisi tätä niin kovasti kotimaakseni.

Ei sillä, eikö se olisi mahdollista,
että lyhyen elämän olisin elänyt tuona aikana,
koska muistan hyvin elämäni 1.maailman sodan kynnykselle,
jolloin elin Tsaarin ajan Venäjällä ja kuolin
1918 tienoilla vallakumouksen kahinoissa.

Mieheni oli hiukan shokissa, kun kerroin unistani
ja väläyksistäni hänelle.

Hän sanoi, ettei ollut halunnut rasittaa minua kertomalla
paikan historiasta, koska muutto ja uuden työn aloittaminen
ja kaikkinainen sopeutuminen vie energiaani muutenkin.

Ja tänään hän näytti minulle taloyhtiömme takana olevan
toisen talon, jonka sisätiloihin SS-joukot kuljettivat
poliittisesti vainottuja henkilöitä, ei siis juutalaisia,
ja kiduttivat ja teloittivat heitä ko. talon sisätiloissa.

Taloon pääsee vierailemaan ja ajattelin käydä siellä.
Siellä on kuulema vielä kaikki teloitus -ja kidutusvälineet
tallella.

Mieheni sanoi, että oli miettinyt kauan tämän
asunnon hankintaa, koska tunsi jotain talon ja kadun aurassa,
mutta päätti kuitenkin tehdä dealin asunnosta,
koska se on mitä parhaimmalla paikalla Wienin kaupunkia,
kaunis ja viihtyisä.

Mieheni on todella herkkä tuntemaan ihmisten ja rakennusten
ja sen semmoisten aurat.

[sawotar]

Hei Asterix kultainen Mä olen nähnyt tosi paljon ns. teloitusunia, jossa minut ammutaan ja olisin ollut juutalainen entisessä elämässä ja jotenkin olen saanut kulmiä väristyksiä ja oksettavaa olotilaa saksan kielen kuulemisesta vaikka en ole rasisti tms, mutta jotenkin se vaan vaikuttaa se voi olla yksiselitys sille, että tunnemme jotenkin samalaista värinää esim just sieltä ajoilta

[Rakkauden enkeli]

Aistit todennäköisesti tuon paikan menneisyyden "värähtelyitä".  : Sinähän voisit vaikka koittaa "puhdistaa"/"nostaa" tuon paikan "värähtelyitä"... Tai ehkäpä noilla unillasi juuri jo teetkin sitä. 

[Asterix]

Jokin tehtävä minulla on Itävallassa,
koska elämäni on vetänyt mitä kummallisimpia
teitä tänne aikaisemminkin.

Olenhan asunut täällä aikaisemminkin
muutamia vuosia sitten ja silloin keräsin
kauniita kiviä eräältä vanhalta linnoitukselta,
koska minulla oli tunne, että kaipaan/tulen
(=spirituaalinen sana, jota en osaa selittää ja joka tarkoittaa kaipuuta ja tulemista. Minulla on päässäni ihan oma kieli, jolla välillä ajattelen, on ollut jo lapsesta lähtien)
takaisin sinne, mistä kivet ovat kotoisin.

En ole koskaan oikein suunnitellut muuttavani Itävaltaan,
mutta ihmeellisiä teitä tänne vain olen tullut joka kerta
ja asiat vain tunutvat loksahtelevan paikoilleen luonnolliseti.

Itävallan saksa ei ole minulle niin vastenmielistä,
kuin Saksan saksa.
Se on pehmeämpää, eikä niin teräksisen
ja kovan kuulloista kuin Saksan saksa.

Muutoinkin Itävaltalaiset ovat iloisempaa ja rennompaa
sakkia kuin saksalaiset.
Itävaltalaiset ovat kuin sekoitus Italialaista ja saksalaista
molempien parhaimmista puolista.
Tarkkoja kuin saksalaiset, mutta hienostuneempia, huumorintajuisempia ja kansainvälisempiä
(ehdottomasti myös kauniimpia ihmisiä) kuin saksalaiset,
jotka eivät puhu mitään muuta kieltä kuin saksaa ja käyttäytyvät yleisesti ottaen
töykeästi lukuunottamatta joitain sivistyneitä yksilöitä.

Tuosta puhdistamisesta..

Olen huomannut, että Itävaltalaiset ovat hyvin spirituaalisia
ja joka toimistossa ja pankissa asioidessani näen ihmisten
työpöydillä erilaisia esim. ruusukvartseja ja muita kristalleja
ja ihmiset puhuvat hyvin avoimesti siitä, kuinka ne
säteilevät hyvää energiaa.

Näitä spirituaalisia liikeitä on paljon täällä
ja tarjonta erilaisista spirituaalisista hoidoista
ja palveluista on runsasta.
Esim. lähes jokaiseen kauneushoitolan/kampaamon
palveluihin kuuluu esim. Reiki tms.

Reikiin ja muihin luontaisiin parannuskeinoihin
erikoistuneita liikkeitä ja klinikoita on paljon.
Ihmiset ovat tosi kiinnostuneita henkimaailmasta,
vaikkakin Itävalta on hyvin Katolinen maa.

Ilmeisesti ihmisillä on kova luonnollinen tarve
puhdistaa raskaita energioita.

Saksassa tätä ei näe juurikaan. Olen asunut myös siellä
ja lukuunottamatta Münchenia ja Baijerin aluetta,
koko maa on tosi karu ja ikävä.

En tiedä vielä, mikä aiheuttaa ja ennen kaikkea miksi
uneni ja näkyni ja miksi ne ovat niin selkeitä ja voimakkaita.

Joka tapauksessa tunnen Itävallassa olevani niin kotona
ja turvassa kuin olla ja voi.
Hassu tunne jota en ole vielä kokenut muualla maailmalla.

[Violette]

Mäkin olen nähnyt unia natsi-Saksaan liittyen.  Olen nähnyt jotenkin todellisen oloisia unia keskitysleireistä.
 Muistan, kun joskus yläasteella näin unta, jossa olin mustatukkainen tyttö ja koetin paeta keskitysleiriltä. Seuraavana päivänä katsoimme koulussa videota keskitysleireistä ja videossa näytettiin paikkoja, joissa keskitysleirejä oltiin pidetty. Yhtäkkiä tajusin, että eräs paikka, jonka videossa näin, oli ollut unessani. En ainakaan itse muistaisi koskaan nähneeni sen paikan kuvaa missään... Mystistä... 

[666666]

minä olen nähnyt kaksi aiheeseen liittyvää unta, kerran näin unta että toimin sodan aikana hitlerin oikeana kätenä sihteerin hommissa, sitten
toinen uni oli sellanen että olimme mieheni ja minä kaasu kammiossa ja pikkuhiljaa se alkoi täyttyä paineella, uni oli aika inhottava, mutta ehkä se kertoi jotain suhteeni sen hetkisestä tilasta.
muutoin olen lukenut aiheeseen liittyen uskonnollisia selviytymistarinoita keskitysleirien kauhuista, ja toiminnasta mm. vastarintaliikkeessä.
mutta se että aistit uniesi kautta noin vahvasti menneitä tapahtumia ei ole mikään ihme, kummitteleehan vielä nykyisinkin joissain paikoissa joissa on tehty rikoksia. ehkä voit rukouksessa pyytää rauhaa noille sieluille jotka ovat kokeneet tuon kauhean kohtalon.vielä katsoin sinun noita henkilökohtaista horoskooppia ehkä sinussa on sellaista herkkyyttä että aistit nämä asiat jo tuo kuuvesimiehessä ja kaksonen ja nousu skorppari. ite oon aurinko vaaka nousu neitsyt, kuuskorrppari näen unissa asioita ennalta.

[Asterix]

Niin.. Mietin tuota, että miksi juuri tässä kohtaa
kaikki aistini tuntuvat olevan potenssiin montakyt 11 sataa?

Wienin vanhin kahvila sijaitsee erään taloyhtiön katutasossa,
jonka seinää vasten laitettiin ihmisiä seisomaan
ja ne teloitettiin siihen kadulle.

Kun pari vuotta sitten ensimmäisen kerran asuin Wienissä
ja astelin ystävieni kanssa ko. cafeteriaan,
näin silmissäni SS-upseereita polttelemassa savukkeitaan
ja nauttimassa teetä ja kahvia siellä.

Silloin ajattelin sen johtuvan paikan sisustuksesta
(en tiennyt tuolloin sen karusta historiasta),
joka on jätetty 30 ja 40-lukujen tyyliin
ja tarjoilijoiden asut ovat myös ajan hengen mukaisia,
joten luonnollisesti ajattelin assosisaation tulevan tästä.

Silti kuitenkin kahvilan katu mielessäni täyttyi aina verinoroista
valumassa hevosen kikkareisiin mukulakivi kadulla
ja näin silmäkulmassa aina jonkun makaavan luonnottomassa
asennossa kadulla, mutta tälläisetkin laittaa aina väsymyksen
piikkiin.

Kuulin vasta tänä vuonna paikan historiasta
ja eräs ystäväni näytti luodin reiät seinissä
ja kertoi, kuinka saksalaiset SS-upseerit
saattoivat nousta kahviltaan, käydä osallistumassa
nurkan takana teloitukseen ja palata nauttimaan
kahvia, sikareita ja leivoksia kahvilaan.

Saksalaiset tappoivat tosi paljon Itävaltalaisia,
etenkin poliittisesti arveluttavia henkilöitä
ja juutalaisten ystäviä jne.

Omasta asunnostamme näen unia, miten taloyhtiöömme
tehdään kotietsintä SS-joukkojen toimesta ja ihmisiä
yrittää piiloutua hädissään.
Monta kertaa unissani seison olohuoneen yhdessä ikkunassa
katsoen alas kadulle, jonne SS-joukot tulevat parilla autolla
ratsaamaan asuntoja.
Unissani mietin, että jos joku aloittaa tulituksen,
niin turvallisin paikka on olohuoneemme kahden ikkunan
välissä oleva seinäkaistale,
koska siihen ei pääse osumaan irtoluodit.

Unissani minulla on aina jokin paksu ulsteri ja/tai
peitto jossain lähellä, että jos tulitus asuntoihin kadulta
alkaa, niin voin suojata itseäni ikkunoiden särkyessä
lasin sirpaleilta.

Se mikä minua hämmästyttänyt eniten näissä unissa, niin se,
että näen käsittämättömän tarkasti joitain yksityiskohtia,
esim. uniformuista tai aseista jonkin asian,
jonka olemassa olosta en päivätietoisuudessa ole tiennyt,
mutta unen jälkeen olen voinut todeta, tarkistettuani asian,
että ko. yksityiskohta todella on olemassa.

En tiedä, miksi näitä näen,
ehkä vain reagoin vallitseviin energioihin,
mutta kuten 666666 mainitsikin kummituksista,
niin kyllä henget ovat todella voimakkaita
ja ihan tavalliset ihmisetkin puhuvat kummituksista
näissä taloyhtiöissä ja kaduilla.

[^^Queen Nefertiti^^]

Mikäli aiotte jatkaa k.o. talossa asumista, kannattaisko tehdä kaikki mahdolliset energiaputsaukset - tarkoitan vaikka asiaan perehtyneiden avulla, ettei hieno kaupunki muutu holocaust muisteloiksi. Wien on ihan siisti.  Ja Graz+Praha. Parempi kuin Berlin, ainakin! Itseä kiinnostaa voiko joku muu paikka tuntua niin kodilta kuin Ranska. Tän Pohjolan lisäksi.. mutta oliko se vain se yksi viikinkielämä? Niitä elämiähän piisaa. Englanti tuntui aikansa kodilta, ei enää.

Regressiossa tuntui että yksi elämä oli Itävallassa, mutta toisen tulkinnan mukaan se oli Saksa. En tunne vetoa kumpaankaan. Ehkä siitä on aikaa tai tuossa elämässä tuli joku vallankumous.. yksi ystävä kotiutui heti Espanjaan ja sain just viestiä sieltä, toinen Italiaan. Maissa on eronsa. Yksi hinkuaa Kreikkaan. Minua vetää länsisuunta.