Jaa, että kuinka vanhaksi tunnen itseni?
Lapsena olin "vanha ryppyotsainen"

-lapsi, joka otti elämän todella raskaasti, huoh....

Mitä "vanhemmaksi" tulen, sen iloisemmaksi olen muuttunut

En tiedä mistä tuo johtuu, mutta kait elämä se on heitellyt minua jos jonkinnäköisiin kuoppiin

ja sitten tietysti olen itse-kaivanut-verta-nenästäni

, se on loppu nyt, seo myähästä ny, juu :

:

Ehkäpä olen iätön ikisielu vai Tulisydän taisin ollakin

Sitä ominaisuutta en edes yritä kitkeä pois

Toisaalta
tuntuu, että olen
ikäloppu, se taas on riippuvainen tunnetilasta. Opin tässä juuri sen, että ei ole hyötyä tarttua kiinni tunteeseen, sillä
tunteet tulevat ja menevät, ainoa, joka pysyy, on Rakkaus - Todellinen Rakkaus
