Haa! Onpas mukavaa kuulla, etten olekaan ainoa tuossa "itsensä kanssa kilpailussa"! Se saa aikaan huimia suorituksia ja voi ihailla jälkikäteen itseään antaumuksella.
Tosin, minullakin tämän pitkäjänteisyyden jalon taidon opetti PAKKO. Muuten olisin kärsimättömänä touhottanut jonnekin muualle.
Sain opettajakseni lievästi kehitysvammaisen lapsen, jonka kanssa pitää olla tuhatkertaisesti kärsivällinen. Ja lapsi on tietysti
,
ja
:ssa, jolla ei itsellään ole kärsivällisyyttä yhtään.
Hurmaava poikani.
Sanoisin sinulle hyvä Artemis, hötkyile rauhassa jos siitä ei ole haittaa itsellesi tai muille. Mikään ei ole niin riemastuttavaa kuin aito ja innostunut ihminen. Ehdit kyllä olla kärsivällinen ja rauhallinen, viimeistään jos/kun alat lapsia tekemään.Tai löydät jonkun todella kiintoisan alueen elämääsi, jossa haluat kehittyä tosi hyväksi. Motiivit kun on korkeat, niin ratkaisut löytyy melkein kuin itsestään. Intuitiolla.