Ahdistusta voi poistaa esimerkiksi luonnon ääressä. Luonnon puhdas energia siirtyy automaattisesti meihin ja sieluumme. Se on yksi syy siihen, että lomilla lähdemme yleensä luonnon helmaan oleilemaan.
Toinen hyvä keino on katsoa asioita ja itseään isommassa mittakaavassa ja lintuperspektiiviltä. Siirry itsesi ulkopuolella ja tarkastele asiaa toisen henkilön silmin. Yleensä silloin huomaa, että "olenas taas hermostunut pienistä!" tai "minullahan on kaikki elämässäni hyvin - ruokaa, koti, ystäviä, toimeentulo jne"
Elämää ei tulisi ottaa niin hirveän vakavasti, se ahdistaa.
Meditointi on kolmas hyvä keino ja ajatusten pitäminen positiivisena. Ihminen, joka ottaa päähän yleensä rauhoittuu, kun lähetät hänelle positiivista energiaa. No, ei varmasti heti salamana, mutta ajan kanssa kuitenkin. Auramme reagoivat toisiinsa jatkuvasti ja oma auran hermostuneisuus tarttuu myös toiseen, vaikka miten olisikin naama peruslukemilla ja käytös rauhallista - kun sisällä kiehuu, se kiehuva energialataus siirtyy myös ympäristöön ja muihin, halusimmepa sitä tai emme. Positiivinen energia siirtää pois negatiivista energiaa.
Sittenhän on tietysti vielä mahdolliset persoonien eli päällyslehtien piirteet, jotka ovat niin erilaisia teillä, että ne resonoivat keskenään noin epämiellyttävästi tai vastaavasti menneiden elämien tapahtumat nousevat pintaan.
Kannattaa aina, aina muistaa, että jos työpaikka alkaa vaivata ja ahdistaa pidemmän päälle olisi hyvä pohtia, olisiko kenties aika siirtyä elämässä eteenpäin. Vaihtaa työpaikkaa tai alaa, lähteä opiskelemaan tai jotain muuta vastaavaa. Sielu kyllä pyrkii saattelemaan meidät sinne päin, jonne olemme sopineetkin menevämme ennen syntymäämme tekemässämme sielunsuunnitelmassa. Jos sielunsuunnitelmaa ei noudata, se voi alkaa (ja yleensä alkaakin) ahdistaa suunnattomasti. Minulla tuollaiseen on aina auttanut kokonaan uusi sivu elämässä, irtirepäisy vanhasta: muutto, uusi harrastus, uusi työpaikka jne.