seuraava »

[MetalLady]

Mulla oli teiniaikana joku ihmellinen aisti, osasin enteillä mitä oli tapahtumassa. Sitten se myöhemmin siirty mun tyttärelle.


Siitä taivaankappaleesta oli lehdessäkin juttua, sen oli muutkin nähneet.

[Rakkauden enkeli]

Minäkin olen joskus kuullut nimeäni "kutsuttavan". Joskus olen jopa tiennyt "kuka" minua on kutsunut ja sen jälkeen on tapahtunut muutakin, joskus kuitenkin olen myös vain kuullut nimeni ilman sen kummempia muita tapahtumia.

Yleensä tuolla "kutsumisella" yritetään kuitenkin kiinnittää kyseisen ihmisen huomiota johonkin asiaan. Kutsuja voi sitten taas olla periaatteessa kuka tahansa maan ja taivaan väliltä. Se voi olla jokin toinen ihminen, jolla on telepaattinen yhteys kanssasi, tai se voi olla jokin henki, opas enkeli tms. Sekä "hyvis", että "pahis". Tärkeintä kai on se tunnelma mikä siitä nimen kutsumisesta jää. Se kertoo jotain "tasosta" mistä "kutsuja" tulee. Luottakaa sisimpäänne, että kannattaako jäädä "kuulolle" ja tarkkailemaan sen kummemmin vai ei.

[ge]

kyllä se varmaan on ihan ok.minäkin kuulen tyttäreni puhuvan minulle vaik ei täällä olekaan tai siskoni ,tai että itse kutsun siskoani nimeltä.asiaa se vain on.joskus olen kuullut että ovikello soi ,mutta ei siellä kukaan ole tiedän,enkä mene edes katsomaa. kaiken moista sattuu ja tapahtuu.tyttäreni on aivan ihmeellinen näkee mitä kummallisempia unia ja pienestä lähtien olemme tulkinneet niitä omalla tavallamme,nyt viime viikolla kertoi nähneensä unessa pitkän miehen...seuraavana päivänä oli lehdessä kuva ja kirjoitrus,että maailman pisin mies on tullut vierailulle kaupunkiin.,illalla oli tv;ssä että minäkin näin.ja tosi äänistä voi päätellä paljon ...hätäinen,huolissaan...ym.....no se taas näistä

[MetalLady]

Mä ennen heräsin sihen, että ovikello soi, mutta kun käväsin katsomassa, niin ei siellä ollutkaan ketään. Sitä jatkui siihen asti kunnes muutin pois siitä asunnosta.

[Keiju71]

Kun äitin kuolemasta oli ehkä jotain parisen vuotta, olin tiskipöydän ääressä kotihommia tekemässä, kun kuulin vasemmalta puoleltani äidin kutsuvan minua nimeltä kahdesti. Käännyin katsomaan, mutta en tietenkään nähnyt mitään. Siitä on jo useampi vuosi aikaa. Mitään sen kummempaa ei siinä ollut.
Muutoinkin kuulen milloin mitäkin ääniä, joita toiset ei kuule. Puhelin piippaa, ovikello soi, ovi käy... Olen oppinut, että en niihin sen kummemmin reagoi, totean vain mielessäni, että taas kuulin omiani. Samalla kuitenkin hieman terästäydyn, että onko jollaikin jotain asiaa ja mielessäni sanon, että 'okei, antaa tulla, kuuntelen'. Mitään ei ole kuitenkaan tullut. Samoin usein näen jotain liikettä, mutta kun katson tarkemmin, ei ole mitään nähtävää. Sellaista tää vaa mulla on 

[ametist]

Keiju71, minulla on myös saman tyyppisiä. Nään omiaini, mutta nimen kuulemisen jälkeen ei ole tullut mitään.

[ametist]

Nyt kun olin eilen rupeamassa nukkumaan, olin sängyssä ja musiikki oli päällä (korvakuulokkeet) niin juuri kuin omasta mielestäni olin nukahtamassa niin kuulin kuin joku oisi ihan korvani juuressa sanonut "bu" tai jotain ihan niin kuin tarkoituksena säikäyttää. Musiikki ei ole mitään missä olisi sellaista. Oli vähän outoa 

[MetalLady]

Mulle tapahtui ihan omituinen juttu. Olin kai unessa mutta simät auki että näin huoneeni. Ihme oli se että kuulin erään biisin soivan jonka nimi on Painkiller jotenkin unen läpi.

sitä on vaikee selittää.

[Terhi35]

Tuon olne myöskin kuullut/kokenut itsekkin..

[trini]

 kuulin nimeni,kun poistuin hautausmaalta,äitini oli puoli vuotta aikaisemmin kuollut
 Ääni kuului jotenkin sisältäni.hän sanoi:hei, hei ,ja nimeni.Tunnistin äänen.
  Se oli äitini tervehdys .

[Lilim*]

Minä heräsin eräs aamu siihen kun kuulin kristallin kirkkaana mielessäni nimen "Bianca". Kuin joku olisi korvanvieressä sen lausunut. Ei aavistustakaan mitä tai ketä tuo tarkoitti.

[peipi]

HEI!
Turvallisuudentunne tulee aina tällaisista tapahtumista. Tarkoitan etä JOKU minua/meitä OHJAA  joko eteenpäin tai sitten varoittaa/huomioi jostakin tulevasta tai tämänhetkisestä tilanteesta.
NIMEÄNI, OVIKELLON- JA PUHELIMENSOITTOJA olen usein kuullut silloin kuin minulla on ollut erotilanne. pelkoja. tunnetta että pitäisi tehdä päätöksiä tai huomioida joku tärkeä asia. OLEN ILOINEN JA LUOTAN,ENKÄ PELKÄÄ!!

[dolp83]

Sama täällä. Yleensä kun olen yksikseni saatan kuulla jonkun sanovan nimeni, viime kerrasta ei ole vähääkään aikaa: eilen kun olin tentissä. Siitä tavallaan sitten vitsailin itsekseni, että miksei tuo kutsuja sitten sanele saman tien oikeita vastauksia tenttikysymyksiin.:

Sillä on vissiin jotain tekemistä asian kanssa, että olen yleensä yksin ja ihan omissa ajatuksissani, silti rentona ja tai sitten keskityn johonkin asiaan niin totaalisesti. Silloin kuulen, että joku sanoo nimeni.

minäkin kuulen,ja se on hassua kun "se" kuiskaa sen monta kertaa sellaisella nopealla äänellä 

[*Kide*]

En ole kuullut nimeäni koskaan kohteesta, jota en olisi pystynyt paikantamaan... aina on kyseessä ollut hemkilö. Tosin toisinaan on kyllä käynyt niin, että olen menny luokse/ kysynyt;"mitä?" yms. ja toinen katsoo kummallisesti ja toteaa; "en sanonut mitään, mut piti just tulla kertoo... yms." Sama puhelimen kanssa joskus, kuulen soivan, otan käteen... eipä soikkaan ja laitan pois, sit alkaa oikeasti soida 
Eikös näitä kutsuta etiäisiksi?

Normaalina pidän sitä, kun tiedät lasten touhuavan jotakin tiettyä, vaikka ei ole näköyhteyttä. Karjaiset "lopettakaa" ja menet paikalle toteamaan, jotta jotakin luvatontahan tai vaarallista nuo olivat aikeissa tehdä   
Em. kerran vuosia sitten vanhin lapseni keinui kiikkuhevosella (joka ei keikkunut yli), istuin sohvalla käsitöiden parissa ja juttelin ystävän kanssa. Jostakin syystä pistin työn pois, ojensin kädet eteen ja hieman ojentauduin sohvalta ylös. Samalla hetkellä kuulu "raks" ja keinuhevosen jalkakatkes, tyttö lensi kaaressa selkä edellä. Sain lennossa kiinni ja estin pään osumisen terävän pöydän kulmaan. Siinä sitten oltiin kaikki silmät suurina hetki  ja vastaavia tilanteita on tullut usein ja monelta vakavaltakin ollaan säästytty 

[Rakkauden enkeli]

Jaspis, olet toiminut suojelusenkelinä omille lapsillesi.  Vastaavaa olen itsekin kokenut...