seuraava »

[Rakkauden enkeli]

 

[metsätonttu]

Olipa kauhea loppu delfiineillä! 

Mutta kyllä olivat varmaan kalastajatkin murheissaan, joiden verkoista ne löytyivät. Ties vaikka loppui kalastus siihen...

[Rakkauden enkeli]

Jännää kyllä miten tänne Suomen lähistölle tulee nyt niin kovin tiuhaan valaita, delfiinejä ja ties mitä vielä...  : Vähän ikävämpi "loppu" vain tuntuu noilla tarinoilla aina olevan... Kuitenkin, mikähän niitä tännepäin nyt vetää? Onkohan tuo "avunpyyntö" se ainut ja todellinen syy?  :

[metsätonttu]

Uskon, että näilläkin oli ihan oma tarkoitus tulla ja kuolla täällä.

Kyllä kalamiehet käyvät monenlaista keskustelua tämän asian tiimoilta.
Ja muut kalamiesten kanssa.

Nythän tutkitaan delfiinien kunto, nähdään myös meressä olevat myrkyt ja muut pahat. Kyllä se avaa silmiä.

Entä delfiinien sielu?

[Rakkauden enkeli]

Entä delfiinien sielu?

Turvassa ja "kotona".   

[Lake]

Olipa kauhea loppu delfiineillä! 

Delfiinit toivat viestin (kalan)lihansyöjille? Tehtävä suoritettu..

[Heli]

Taas nähtiin miten kovan hinnan eläimet saavat maksaa tässä yhteiskunnassa.. ja hekin aivan tämän tietoisena tulivat jättämään meille viestinsä välittämättä lopustaan.. Kysyn vaan että koska me ihmiset pystytään samaan ?
Silti uskon vahvasti että moni on jo auttanut. Ja siunausta heille.
Rakkautta tässä vaan jakamaan kaikille... ei siihen  muu auta

[Kotkansilmä]

                           

         Ehkä tarvitaan uhrimieltä ja suunnitelma sen

           toteuttamiseksi! Tosin saattaahan sitä

            vain eksyä itseppäisyyttään laumasta!


                             

[härkä-69]

Hyvä kuitenkin etteivät Matti ja Teppo päätyneet tonnikalapurkkeihin. 

[Kotkansilmä]

                         

                  NAMI NAMI NAMI NAMI.

                  Saattaa joku ajatella!

                  Purkista kun tulee ulos

                  paljon paatosta, ja KEN

                  sen kestää, syö vaikka??


                             

[monikakson]

Täytyihän näin surullisesti käydä. Muuten koko vierailu olisi koettu vain ihmeellisenä ja hassuna asiana. Eiköhän viesti mene perille. Delfiinit saivat huomion kiinnittymään takaisin siihen mitä he halusivat tulla kertomaan. En viittaa kalastukseen mitenkään pahana asiana, vaan mereen, ympäristöön, yleisesti ihmisen toimintaan ympäristössään.
Varsinkin delfiinit koskettavat ihmisten sydämiä, kuten eläimet yleensä.
Jännä kun uutisissa oli kuvattu kuolleen delfiinin silmää hyvin läheltä ja suhteellisen kauan.

[Kotkansilmä]

                        :  :  :

    Itsemurha matka merien puolesta! Kuulostaa uskottavalta.

    Mutta mitä se muuttaa? Palestiinan ja Irakin vastaavat,

    omien oikeuksiensa puolustajat, tekevät itsemurha iskuja.

    Kuinka Maailman Poliisit ( usa, isrl. ) vastaavat tuohon

    hätä huutoon? ? ? Lisää puhdistamatonta jätettä, saastetta

    suoraan mereen, lisää verkkoja, ja ammutaanhan taas valaitakin.

    Niin, ja sitten nuo pyssyhommat, ja hyökkäykset, jospa taas

    olisi joku, ihan selvästi epäilyttävä hiippaillut tuolla,

    no ammutaan se pois kuleksimasta, ja kysytään sitten!! ?



                           

[Rauhan enkeli]

En pysty näkemään tässäkään tapauksessa mitään todellista lunastavuutta sen kautta,
että yksi meistä elollisista kuolee uhrina.

Voiko epätodellisen avulla teettää todellista;
saako illuusio elämän päättymisestä elämän jatkumaan?

Pidänkin tähdellisempänä nähdä delfiinien elämänkaareutuminen
osana sitä heinän heiluntaa tuulessa, joka lopulta katkaisee
ainoastaan elämänlangan muttei elämää itseään.

Siksi delfiinien viesti kuuluu myös näin:

Eläkää ja antakaa elämänne olla niin kuin elämä on: ikuinen.
Niin että olette itse se elämänvoimantietoisuus,
joka virtauttaa kelopuunkin takaisin elämänkiertoon.

Tietäen ja muistaen voivanne tietää jossakin kohtaa
aina palaavanne takaisin elämänkirjoihin.

Riippumatta siitä, kuka yrittää lannistaa elämänhalunne sillä,
että tiedostamattaankin tuhoaa elämänedellytyksiä piittaamattomuudellaan.

Elämänkirjat - kuinka ne jäävät ainoastaan niiden mieliin,
joille elämän ylläpitäminen merkitsee olemassaolon voittamattomuutta.

En voi kukistaa sitä, joka hengittää minun kauttani.
Voin vain soida tuulessa kuin ontto heinänvarsi.

Soinnistani tunnistatte saaneenne vastakaikua elämänne jatkuvuudesta.

Sillä pienelläkin viisulla voi päästä pitkälle
etsimällä täyttymystä sille, jonka täyttymys luo etsimistä.

Aivan kuten elämän suurin ilo on luoda lisää elämää.

[monikakson]

Uhrautumisesta kävi mullakin mielessä nuo Lähi-Idän ym. itsemurhapommittajat. Että ei se nyt niin yksinkertaista ole.
Toki ympäristöntuhoaminen jatkuu, sodat jatkuvat, mutta mikään ei niitä pysäytä, jos ne hyväksytään ns. luonnolliseen kiertokulkuun. En sano, että Rauhan enkeli tarkoittaisi sitä, vaan että ihmisen on tultava tietoiseksi ympäristöstään. Pienilläkin asioilla (joilla ei näytä olevan välitöntä vaikutusta suureen maailmaan) voi olla suurikin vaikutus vaikka vain yhden ihmisen elämään. Tästä ihmisestä voi tulla jotain suurta tai sitten tällä on vaikutusta toisen/toisten elämään jne. Se on kuin perhosvaikutus.

Voisi sanoa myös, ettei pidä odottaa tuhatvuotista valtakuntaa tipahtavan yhtenä päivänä taivaista, koska se rakentuu koko ajan, pikkuhiljaa, meissä itsessämme.

Elämme keskellä vaaroja, näkymättömiä verkkoja. Joskus niihin täytyy törmätä tehdäkseen niistä näkyviä...

[Rauhan enkeli]

Niinpä.

Ja luonnon nykytila saattaa olla tällainen verkko, jonka silmiä emme erota ennen kuin silmään tarttuu jotakin, mikä näyttää sokeutemme määrän.

Ehkäpä delfiinit tiedostavat myös merten kohoamisen
- liikkeen, joka nostaa vedenpinnan ylemmäs siitä verkosta,
jonka kanssa painiskelemme.

Kunnes voimme joko pidättää hengitystämme
taikka siirtyä Ahdin valtakuntiin.

Jotka sinällään voivat ollakin toisenlaisen tasapainotilamme avaimia:

Sopusoinnussa tunteidemme kanssa;
yhtä syvähengitystä plus Vesinaisen aikaa eläen.