Tällänen iski silmää...
(
http://www.mtv3.fi/helmi)
Kahvin terveysvaikutukset
Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia kahvinjuojia. Kahvia kulahtaa suomalaisten kurkuista alas joka päivä 4–5 kupillista. Sen verran terveet ihmiset voivatkin tutkimusten mukaan nauttia tätä piristävää juomaa päivittäin.
Kahvia ja sen terveysvaikutuksia on tutkittu varsin paljon eri puolilla maailmaa. Kohtuukäytön on nykytutkimusten mukaan todettu edistävän terveyttä: kahvi saattaa muun muassa vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen. Kahvissa on myös runsaasti antioksidantteja.
Kahvi on suomalaisten lempijuomaa, jota nautitaan niin arjessa kuin elämän käännekohdissakin. Juoma on saatellut suomalaiset kehdosta hautaan, sillä ennen vanhaan kahvia tarjottiin pikkulapsillekin. Suomalaiset kuluttavat nykyään paahdettua kahvia 9,6 kiloa henkeä kohden vuosittain. Myös naapurimme ruotsalaiset ja norjalaiset yltävät liki samaan. Mistään nappikaupasta ei ole kyse, sillä 25 miljoonaa ihmistä saa toimeentulonsa kahvikaupasta.
Kahvi on sinänsä yksi turvallisimmista juomista. Toki hillitön kahvin kittaaminen tuntuu sydämentykytyksenä ja vatsavaivoina ja yksilölliset erot vaikuttavat asiaan, kuten minkä tahansa ruoan ja juoman kohdalla. Jotkut saavat kofeiinista unihäiriöitä, varsinkin jos juovat illalla kahvia. Rautaa tarvitsevien nuorten naisten ei kannata käyttää kahvia ruokajuomana, sillä parkkihappo heikentää rautayhdisteiden imeytymistä.
Kahvi vähentää diabetesriskiä?
Suomessa aikuisiän eli kakkostyypin diabetes on suuri kansanterveydellinen ongelma. Tuoreiden tutkimusten mukaan kahvi näyttäisi pienentävän riskiä sairastua diabetekseen. Kahvissa on yli 500 erilaista kemiallista ainetta, joten myönteisten vaikutusten taustalla olevien biologisten mekanismien tutkimisessa riittää työsarkaa.
Kahvin yhtenä tärkeänä tekijänä pidetään mahalaukun hormonieritykseen vaikuttavaa klorogeenihappoa, mutta moni muukin ainesosa hyödyttää aineenvaihduntaa. Jälkiruokakahvi näyttäisi tekevän hyvää verensokeritasolle lisäämällä haiman insuliinituotantoa ja auttavan näin glukoosin poistumista verestä. Myös magnesium ja kofeiini saattavat vaikuttaa verensokeritasoon ja aineenvaihduntaan. Tiedot kofeiinin yhteydestä insuliiniherkkyyteen ovat ristiriitaisia.
Yltiöpäisimmän yleistyksen mukaan diabetekseen sairastumisen riski pienenee sitä enemmän, mitä enemmän kahvia juodaan. Riskin on laskettu jopa puolittuvan, jos kahvia juodaan yli 7 kupillista päivittäin, mikä on jo hyvin iso annos.
Kultainen keskitie
Nykyisen tietämyksen mukaan kohtuullinen kahvinjuonti on turvallista myös sydänpotilaille. Päivittäinen kahvittelu ei lisää sepelvaltimo- eikä verenpainetaudin tai vaarallisten rytmihäiriöiden riskiä. Sydäntautien taustalta löytyy usein aikuisiän diabetes, jota kahvi näyttäisi estävän.
Moni astmaatikko nauttii säännöllisesti kahvia, koska kofeiinin on jo kauan tiedetty helpottavan oireita ja lieviä astmakohtauksia. Tutkimusten mukaan vähintään kolme kupillista kahvia alkaa jo näkyä annosvastesuhteessa. Kofeiini lievittää myös rasitusastman oireita, kun kahviannos on vähintään kuusi kupillista päivässä.
Kahvi tepsii myös munuaiskiviin. Tutkimusten mukaan sekä tavallinen että kofeiiniton kahvi vähentävät munuaiskivien muodostumista. Samaan ryhmään luetaan myös tee, olut ja viini. Riskiä vähensivät runsas nestemäärä ja juoman valinta: kofeiinia sisältänyt kahvi ja viini olivat tehokkaampia kuin vesi. Riskiryhmien on syytä välttää omena- ja viinirypälemehuja.
Uusimman tiedon mukaan kahvi saattaa pienentää riskiä sairastua maksakirroosiin ja maksasyöpään. Tässä arvellaan keskeisiksi tekijöiksi diterpeenit, kafestoli ja kahveoli.
Parkinsonin tauti näyttäisi olevan harvinaisempi kahvin ystävillä kuin kahvia juomattomilla. Lisäksi tutkimusten mukaan kofeiini vähentää taudin oireita.
Muiden kasvien tapaan kahvi sisältää erilaisia antioksidatiivisia aineita. Flavonoidien ja polyfenolien on jo pitkään tiedetty suojaavan eri sairauksilta.
Ensimmäinen varmana pidettävä kirjallinen maininta kahvipensaasta on 800-luvun lopulta arabialaisen lääkärin kirjoittamassa lääkeluettelossa.
Kahvi virkistää
Kahvin piristävä vaikutus on tunnettu jo juoman löytämisestä lähtien. Ensimmäinen varmana pidettävä kirjallinen maininta kahvipensaasta löytyy arabialaisen lääkärin 800-luvun lopulla kirjoittamasta lääkeluettelosta.
Kofeiini lisää tutkitusti vireyttä ja valppautta, parantaa keskittymiskykyä ja kohottaa mielialaa. Kahvi onkin esimerkiksi autoilijoiden, opiskelijoiden, vuorotyöläisten ja iltapäivisin uneliaisuudesta kärsivien pelastusrengas. Eräässä tutkimuksessa todettiin 200 milligramman kofeiiniannoksen parantavan suorituskykyä yöaikaan.
Kofeiini vaikuttaa yksilöllisesti: yhdellä kofeiini ei estä lainkaan nukahtamista, toisella aamulla nautittu kahvi vaikeuttaa unentuloa vielä seuraavankin iltana. Tarun mukaan profeetta Muhammed olisi parannettu kahvin avulla sairaalloisesta unettomuudestaan. Herkimmin kofeiinin reagoivat ihmiset, jotka eivät nauti sitä sisältäviä juomia säännöllisesti.
Lisätietoja kahvista löytyy muun muassa osoitteesta http:\\www.kahvi.net.
Teksti: Pirjo-Margit Lehtinen
Kuvat: Nescafe, futureimagebank.com