seuraava »

[Capricorn]

En, mutta läheltä piti tapauksia on ollut monia. Ja kaikki unet ovat aina samanlaisia: olen jonkun joukon takaa-ajamana ja kaikilla on jotkut kirveet tai muut teräaseet ja he saavuttavat minut. Ja joka kerta herään sillä hetkellä kun he saavat minut kiinni kauheaan ahdistuksen tunteeseen. Enkä meinaa millään uskaltaa alkaa nukkua uudestaan. 

[Hiisitär]

Minut on ammuttu muutaman kerran (eri uni, mutta sama teema toistuu) ja kerran heräsin hukkumisunesta siihen, kun en saanut enää henkeä.

Molemmat kuvaavat muistoja entisistä elämistä ja ovat loppujen lopuksi olleet hyvin miellyttäviä. Ampuminen tuntui ainakin erittäin mukavalle 

[Dorian]

Olen enimmäkseen kuollut leikkauspöydälle. Ja totisessa elämässä. 
Ensimmäisen kerran vuonna 1991. Seuraavaksi vuonna 2002 ja viimeisen kerran uusintaleikkauksessa vuonna 2003. Olihan porukalla hommaa, että saivat minut palaamaan takaisin raadeltuun ruumiiseeni. Mutta kyllä kannatti.   

Unissani en muista kuolleeni, mutta muita vekkuleita enteitä kyllä suurten muutosten edellä on tullut rutkasti! 

[mammamma]

Olen enimmäkseen kuollut leikkauspöydälle. Ja totisessa elämässä. 
Ensimmäisen kerran vuonna 1991. Seuraavaksi vuonna 2002 ja viimeisen kerran uusintaleikkauksessa vuonna 2003. Olihan porukalla hommaa, että saivat minut palaamaan takaisin raadeltuun ruumiiseeni. Mutta kyllä kannatti.

IHAN pakko kysyä, että koitko jotain rajakokemuksia yms? Minkälaisia kokemukset olivat?

[Mirjam]

Noh, aihe menikin siihen suuntaan, että minäkin jotain vastaan.
Tavallisen yöunen aikana, en ole koskaan nähnyt unta, että kuolen, kaikkia vaaroja kyllä olen kohdannut ja 'mörköjen' kanssa taistellut.

Sensijaan päivätajunnassa (mitä sitäkin yhdensortin uneksi kai nimitetään, tietyltä suunnalta katsottuna)  , olen ns,'kuoleman' kokenut.
Sinällään oli melkoisen hämmentävä kokemus, sillä en löytänyt sille mistään mitään selitystä itselleni. Lähimmäksi meni juuri ns.'kuoleman rajakokemukset', joista luin kirjoista etsiessäni tietoa itselleni, mitä minulle oikein silloin tapahtui.
Nyt jo vuosien päästä olen kuullut myös 'selitys-version', että suuri shokki tms. voi aiheuttaa vastaavanlaisen kokemuksen ihan päivätajunnassa tai sen aikana.
Pienoinen arvoitus se edelleen on, mutta ehkä joskus ymmärrän, ehkä en.
Ei siitä ainakaan haittaa ole ollut. 

[Aniara]

Unessa olen kai kuollut pari kertaa - muistan selkeästi valkoisen ruumisarkun jota ihailin.
Se ei ollut ollenkaan pelottava ajatus.
Edelsi suurta elämänmuutosta, joka on johtanut parempaan kuin entinen.

Edellisten elämien yhteydessä olen nähnyt montakin kuolemista, mutta rehellisesti sanottuna ne eivät ole olleenkaan niitä järkyttävimpiä asioita joita voi uneksia tai muistaa muuten.

 

[VE!]

Ainoan unen jonka muistan (useamminkin olen kyllä unissani kuollut) näin pienenä, ehkä joskus 7-vuotiaana. Unessa oli hyvä ja paha teräsmies, joista toinen jahtasi ja toinen suojeli minua   . Uni päättyi siihen että punaisiin pukeutunut paha teräsmies pisti minuun myrkkypiikin, johon sitten kuolin. Kuoleminen ei tuntunut pelottavalta, lähinnä "jaahas, vai näin siis kuollaan" -tyyppiseltä kokemukselta. Ilmeisesti tämä uni johtui lievästä astmakohtauksesta, sillä unen myrkkypiikki lamautti hengitykseni.

Myöhemmin olen nähnyt paljon unia, joissa esim ydinpommin paineaalto tai maahan iskeytyvän lentokoneen/meteoriitin aiheuttama "tuliaalto" lyö ylitseni. Tai näen tapahtuman, ja tiedän että kohta kyseinen aalto saavuttaa minut. Tämä tarkoittaa näissä unissa maailmanloppua, jota en kuitenkaan pelkää, vaan odotan "mielenkiinnolla". Mutta tunne paineaallosta on jännä, hieman "ruumiistairtaantumismainen"

[Dorian]

IHAN pakko kysyä, että koitko jotain rajakokemuksia yms? Minkälaisia kokemukset olivat?

No ei oikeastaan sen kummempia rajakokemuksia noista delaamisista ole tullut, kuin kokonaisvaltainen hyvänolontunne. 

Joitakin pätkiä sellaisesta hassusta tilanteesta, että olin leikkaavien lääkärien selän takana tuolissa istuskelemassa ja odotin, että saavat taas hengityksen pelaamaan... Samoin joitakin sellaisia pätkiä, että hengittäminen on täysin turhaa puuhaa, sillä olo oli niin auvoisen upea.

Mutta mitään "valoa tunnelin päässä" tai odotushuoneessa paitahihasillaan tai helvetin esikartanon sauhuissa, niitä en ole kokenut, vielä. Meinaan vaan, että kyllä tuo lienee aivan selvä merkki siitä ettei aikani ole vielä tullut, vaan tehtävää taitaa olla vielä kovasti. 

Jaa juu, ja pentuajoiltani tuli mieleen, kun tuo VE! -veitikka mainitsi, niin olin pauttiarallaa viiden vanha, kun näin kamalan kellariunen, jossa rosvot, jotka asuivat kerrostalomme kellarissa puukottivat minut kuoliaaksi ja muutuin aaveeksi! Tai siis kummitukseksi. Olin lujasti kipeänä silloin, ja olimme tulleet pois tätini mökiltä kipinkapin, kun kuumetta oli vähän toista mittarillista pikkuihmisellä. Oli kuulkaa aivan tolkuttoman pelottava tuo uni.


Lienen siis kuollut montakin kertaa...

[Olivia X]

Mielettömän kiinnostavia kaikki unet ja ylipäätän kyky uneksia!

Mistä oikein tiedätte nähneenne unta edellisestä elämästä? Älkääkä sanoko nyt että "sen vaan tietää.." 
Itse olen kuollut monta kertaa unissani, tai ollut kuolemaisillani ja herännyt juuri kuollessani. Kieltämättä joskus näitten unien jälkeen on miettinyt, olisiko kyseessä voinut olla edellinen elämä. Aika usein on ammuttu, kerran ammuttiin kumiluodeilla päähän enkä kuollutkaan.. Toisessa maailmansodassa olen pelännyt saksalaisia useita kertoja je kerran kuollut natsien luoteihin. Joskus lapsena hukuttauduin unessa jonkun kaverini kanssa käsi kädessä, varsin romanttista.

[Linn]

Tycoon,

Valitettavasti sen vain tietää.  Tai voin kyllä luetella joitakin mahdollisia tunnistamiskeinoja, mutta se on niin yksilöllistä eikä kukaan ulkopuolinen voi kertoa, onko unesi "vain" uni, vai muistikuva menneisyydestäsi.

Jotkut ovat EE-unissaan selkeästi erinäköisiä (samoin kuin muut, mahdollisesti tästäkin elämästä tutut ihmiset) ja ympäristökin on vanha. Jotkut näkevät itsensä ulkopuolisin silmin, toiset kokevat unen "ensimmäisessä persoonassa". Joillakin EE-unet ovat mustavalkoisia. Ehkä yleisin piirre useiden ihmisten EE-unissa tuntuu olevan selkeät tuntemukset; saatat esim. selvästi haistaa jonkin tuoksun, tuntea tuulen, kylmyyden jne. Tässä ketjussa kertomistani unista voin esimerkkinä kertoa, että tunsin varsin selkeästi kivun raiskauksen aikana, ja pystyin palauttamaan sen helposti mieleen hereillä ollessani. Mestausunessa taas tunsin lämpimän veren roiskuvan iholleni (how lovely  ).

Olen kuitenkin omalla kohdallani luottanut intuitiooni. Jotkut unet vain tuntuvat erilaisilta kuin toiset. Erottelua on helpottanut se, että 99 % unistani pyörii arkiympyröissä tuttujen ihmisten kanssa. Jos näen outoon ympäristöön ja tilanteeseen sijoittuvan unen, on jo syytä epäillä. Olen nähnyt EE-unissa tuttuja, jotka ovat näyttäneet samalta kuin nyt - käsittääkseni tunnistamisen helpottamiseksi, mutta vieraat ihmiset jopa arkisissa unissa ovat usein osoittautuneet EE-läheisiksi.

Linn

[Olivia X]

Tycoon,

Valitettavasti sen vain tietää.  Tai voin kyllä luetella joitakin mahdollisia tunnistamiskeinoja, mutta se on niin yksilöllistä eikä kukaan ulkopuolinen voi kertoa, onko unesi "vain" uni, vai muistikuva menneisyydestäsi.

Jotkut ovat EE-unissaan selkeästi erinäköisiä (samoin kuin muut, mahdollisesti tästäkin elämästä tutut ihmiset) ja ympäristökin on vanha. Jotkut näkevät itsensä ulkopuolisin silmin, toiset kokevat unen "ensimmäisessä persoonassa". Joillakin EE-unet ovat mustavalkoisia. Ehkä yleisin piirre useiden ihmisten EE-unissa tuntuu olevan selkeät tuntemukset; saatat esim. selvästi haistaa jonkin tuoksun, tuntea tuulen, kylmyyden jne. Tässä ketjussa kertomistani unista voin esimerkkinä kertoa, että tunsin varsin selkeästi kivun raiskauksen aikana, ja pystyin palauttamaan sen helposti mieleen hereillä ollessani. Mestausunessa taas tunsin lämpimän veren roiskuvan iholleni (how lovely  ).

Olen kuitenkin omalla kohdallani luottanut intuitiooni. Jotkut unet vain tuntuvat erilaisilta kuin toiset. Erottelua on helpottanut se, että 99 % unistani pyörii arkiympyröissä tuttujen ihmisten kanssa. Jos näen outoon ympäristöön ja tilanteeseen sijoittuvan unen, on jo syytä epäillä. Olen nähnyt EE-unissa tuttuja, jotka ovat näyttäneet samalta kuin nyt - käsittääkseni tunnistamisen helpottamiseksi, mutta vieraat ihmiset jopa arkisissa unissa ovat usein osoittautuneet EE-läheisiksi.

Linn

Näistä esimerkeistä päätellen voisin kuvitella maailmansotaunieni olevan merkkejä edellisestä elämästäni yksityiskohtineen kaikkineen. Toisaalta unimaailmani on aina erittäin värikäs kaikille aisteille. Tiedä häntä, ihmismieli pystyy luomaan niin monenkirjavaa katseltavaa. :

[Shine_S]

Muutaman kerran olen muistaakseni kuollut... Yhdessä minua ammuttiin, ja kuolin, mutta sitten jäin ikään kuin haamuna siihen ja yritin puhua kaikille, mutta kukaan ei kuullut... 

Sitte olen meinannut hukkua joskus... luultavasti muutakin on ollut mutta ei tule kyllä mieleen, tietenkin noita putoamisunia on ollut ja sen sellaista.

[saisund]

Olen nähnyt lyhyen ja ytimekkään unen, josta herätessä oli vain pikkuruinen filminpätkä muistissa. Totesin siinä: Sitten ei auta kuin tappaa itsensä.
Aurinko rapu, kuu kalat, kaksonen nousussa.

[Dorian]

Hmm, tuli tässä mieleen sekin, että en ole koskaa never ikinä, kyseenalaistanut uudelleensyntymistä, vaikka kirkko ei oppia tunnustakaan. Nimittäin pelkäsin kakkahousukakarana aivan järjettömästi lentokoneita, ennenkuin olin kuullut halaistua sanaakaan koko sodanajasta! 

Ja usein nousee mieleen näitä sota-asioita vaikka en koko sodan kanssa ole juurikaan ollut tekemisissä. Osa paikoista tuntuu liian tutulta. Tulee kamalia dejavu -hommeleita. 

[Vesimies-kuuleijona]

Muistan unen parin vuoden takaa.
Istuin vankityrmässä valkoinen pitkä paita päällä odottamassa mestausta  giljotiinilla. Vartija haki minut ja  vei kohti kuolemaa,tosin ei unessa näytetty tätä tapahtumaa,,onneksi.

Kerran olen herännyt siihen,että minua kuristettiin ja todella haukoin happea kun heräsin,se oli niin todentuntuinen.

Eikös unessa ole tärkeää tilanteessa oleva tunne?Olen kuullut,että se on ratkaiseva unessa.