seuraava »

[Elektra]

Itseäni eniten ällöttää selluliitti. Yök.
Tämä koko itsessäni ei haittaisi välttämättä muuten, ihan kiva olla uhkea donna , mutta lelluvat selluliitit reisissä kyllä saa oksettamaan.
Ja sitten jos hoikistuu, niin kasvot meikäläisellä laihtuu ensimmäisenä ja rinnat.
Mutta reidet  ei kun jötköttää.
Noh, tää oli vähän kärjistetty, mutta näin sen kyllä koen.
Tosin tiedän, että kunhan hiihtokelit alkaa, niin sitten saa kannikat kyytiä!!
Mutta tämä aika ennen sitä on yhtä tuskaa.

Huh - niin se on tämä appelsiinipinta tässä 

Minulla puolestaan: jos satun pääsemään muutamasta kilosta eroon, niin rinnathan ovat oitis kuin kärpäslätkät ja reidet hupenevat seuraavana, mutta vatsan kohdalle jää outo pelastusrengas. 

Tiedän tiedän, vatsalihasliikettä ja hurjaa paastoamista, mutta jokin korvien välisissä oleva perusturvan tarve tuo lienee, että pelasturengasta tarvitsen? Olisi edes pään yllä ja valoisana 

[Hiisitär]

Jokaisella on persoonallinen vartalo ja kuten tiedämme, esimerkiksi astrologiset merkit vaikuttavat ulkonäköön paljon. Minussa itsessäni on sekä Aurinkomerkkiäni Oinasta, Nousevaa merkkiäni Kaurista ja Kuumerkkiäni Rapua. Lisäksi olen vartalotyypiltäni kokonaisuudessa Venus - muotoja löytyy aina, vaikka olisi kuinka laiha. Olen pieni ihminen, 153cm ja lukiossa ja yläasteella painoin 45kg. Se oli silloin ihan sopiva paino, mutta siitä huolimatta oli pientä vatsakumpua ja leveä lantio ja jalat  kuin broilerin koivet : paksut reidet, lyhyet sääret ja ohuet nilkat pienillä jalkaterillä.  Kuuluvat vartalotyyppiini - niitä voin yrittää vähän muokata, mutta jos en anorektikoksi rupea, niin eivät ne sieltä minnekään katoa *nauraa* Oinaiden kuuluisi olla lihaksikkaita, mutta heillä on silti taipumusta pieneen "pelastusrenkaaseen" ja vatsanturvotukseen - pitää muuten paikkaansa myös Oinas-isäni kohdalla. Ravuthan lihovat jo muutenkin (ehkä siihen vaikuttaa rapujen suuri surumielisyys ja huolet, jotka kerryttävät "suojamuuria" kropalle?). Kaurisvaikutteisena syön todella vähän ja harvoin, mutta silti- pömps, niin se maha vain putkahtaa jostain!  Toisaalta, jos vain jaksan vähän nähdä vaivaa, olen yleensä pystynyt laihduttamaankin liikoja pois.

Ystäväni esitti kerran mielenkiintoiset teorian - jos ihminen on luonteeltaan pehmeä tai kova, se näkyy myös fyysisesti ulos päin. Hän itse on herttainen ihminen ja valittelee joskus liikakilojaan, kun taas eräs hänen luokkatovereistaan on kylmä ja kova - hänen kroppansakin on laiha ja lihaksikas kovalla tavalla.

Tulee tästä mieleen myös eräs pakina, jonka luin vuosia sitten. Siinä naispakinoitsija pohti naisten ulkonäköä ja treenaamista. Valitteli, miten itsensä ei tule liikuttua niin paljon kuin pitäisi, mutta sitten hän oli tehnyt mielenkiintoisen havainnon - keski-ikäisillä naisilla, joilla on todella lihaksikas ja timmi kroppa, on yleensä kauhean ryppyiset ja vanhat kasvot. Pitää muuten paikkaansa! Katsokaa vaikka Ostos-TV:n mainoksia, joissa keski-ikäiset kivikovavartaloiset naiset esittelevät laitteita naama ruttuisena. Naispakinoitsija tuumasikin, että haluaako hän mielummin nätit kasvot ja vähän liikakiloja kuin tiukan pepun ja ryppyisen naaman. Kasvothan ihmisestä ensimmäiseksi nähdään 
Minusta se oli vain hauska havainto ja samalla jotenkin sydäntälämmittävä.

[Eklektikko]

Heips!

Voisikohan tuo todella treenattujen keski-ikäisten naisten ryppynaama johtuakin ultraviolettisäteiden ihoa vanhentavasta vaikutuksesta? Hyvin usein kun kropan treenaamiseen tiukaksi liittyy itsensä paahtamista joko rannalla tai solariumissa. Bodaajat ja fitness-harrastajat ovat hyvä esimerkki tästä; esim kilpailuissa täytyy olla ruskea, joskin osa kai käyttää itseruskettavia voiteita.

Ylipäätään olen ihmetellyt, miksi ihmiset ihan sukupuoleen katsomatta edelleen paahtavat itseään ruskeiksi, kun moisen toiminnan ihoa vanhentava ja syöpäriskiä lisäävä vaikutus on tiedetty jo vuosikausia. Toisaalta niinhän on tiedetty tupakastakin ja silti tupakoidaan - mutta nikotiiniin kaiketi jää koukkuun, ei kai auringonpalvontaan sentään jää? 

t. Eklektikko

[K-NRJ]

Jos nainen on todella lihaksikas ja timmissä kunnossa, niin silloin mukana ovat monesti "kielletyt aineet" tai vähintäänkin rasvanpolttovalmisteet. Naisen anatomia kun on sellainen että lihasmassa ei tule läheskään niin helpolla kuin miehille...

Ja silloinhan ei enää puhuta terveellisestä painonhallinnasta vaan jostain ihan muusta. 

Tokihan tuo solarium vanhentaa.

Minulle tuo rapuvaikutus on toisaalta ihan kiva, sillä se tuo mukavasti muotoja, eikä rinnat katoa mihinkään! Mutta jos vaan löhöilee, niin sitten tulee rintojen lisäksi muutakin...

[Aniara]

Minäkin olen havinnut joko tai - ilmiön: täytyy valita laihat ja aneemiset kasvot ja hoikka vartalo, tai neljä kiloa lisää, hyvinvoivat kasvot ja pyöreämpi keskikeho. - Rapua muodoissa täälläkin.
Ja oli paino mikä oli, pömppövatsa ei katoa.(joku psyykkinen syy siinäkin on tietysti taustalla) .
Veljeni vitsailikin joskus, että se on sukuvika, joka on kuulemma tarttunut puolisoonikin.

Mutta jos on muuten elämä mallillaan, ei sitä ehdi suremaan.

[Alzbeta]

Eikö siitä ole olemassa tieteellisiäkin tutkimuksia, että kun ihmisellä on sitten hiukan ylimääräistä niin se tekee tosiaan iholle hyvää. Kun rasvaprosentti pienenee tarpeeksi niin elimistö alkaa "kuivahtamaan". Todella huonosti ilmaistu tuo, mutta siis pointti tosiaan on, että tota asiaa on ihan tutkittu ja se on tiedossa.

Miksi tästä yhtäkkiä tuli " kääk minulla on selluliittia, yäk" " ai no mulla on läskit reidet, hyi" ja blaa blaa... keskustelu, jossa kilpaillaan kuka haukkuu omaa kehon osaansa parhaiten. KUKAAN EI OLE TÄYDELLINEN
ja otsikkoon viitaten KOKONAISUUS on tärkein! Ei se, että " hitsi muuten hyvä mutta mun lerppu käsivarret siis mä en ikinä kehtaa pitää lyhythihasta!"


Come ooon...  

[selkälokki]

Mie inhoan selluliittia, yksinkertaisesti. Se on pahempaa kuin pehmeä rasvakudos. Ja mistä sekin sitten johtuu?
Esim. vaikka miehillä olisi ylipainoa, niin harvemmin selluliittia.

[selkälokki]

Lisäksi olen vartalotyypiltäni kokonaisuudessa Venus - muotoja löytyy aina, vaikka olisi kuinka laiha. Olen pieni ihminen, 153cm

heh, athamaarit, täällä 152cm 
Kivaa, että toinenkin "pitkän huiskea" löytyi.
Ollaan sitäpaitsi molemmat nousukauriita! Ja tutulta tuo kuvauksesi kuulosti muutenkin.

[Dorian]

Rrrrraaauuuhalllisesti. Tämä painoasia on todella äärimmäisen herkkä ja kipeä aihe, kuten noista "kommenteista" olette muutamista huomanneet!

Siis ensinnäkin, kun nuo kilot eivät ole tulleet kahdessa viikossa, ne eivät kahdessa viikossa lähdekään. Rauhallisesti.  

Ja sitten tekemään muutosta ruokavalioon, joku sanoikin, että ruoan laatu merkitsee enemmän kuin liikunnan määrä. Allekirjoitan täysin. Aloitin ruokaremonttini pitkälti siten, että poistin ruokavaliostani ruoan ja välipalat.  Tarkoitan nyt sitä, että pidin ihan pienimuotoisen paastonpoikasen, yhdeksän päivää (3 laskeutumispäivää, 3 mehupaastopäivää ja 3 palautuspäivää). Sen jälkeen olen lähtenyt lisäämään ruokavalioon kasviksia, sitten rasvoja kohtuudella, samoin maitotuotteita ja vasta tämän jälkeen olen miettinyt hiilihydraattipitoisen mönjän tyrkäämistä joukon jatkeeksi.

Vauhti on nyt oikein sopiva, keskipudotukseksi tulee suunnilleen 800g viikossa, alun järkytyksen jälkeen. Mutta rauhallisesti! Sekin auttaa jo paljon, kun tekee ruokailusta "juhlan" jos vain voi, tai rauhoittaa mielensä ennen sapuskointia vaikkapa pikku mietiskelyllä, sen voi tehdä duunissa vaikka vessassa...  Sen jälkeen ryhtyy vasta siihen eväkseen.

Mutta sitä en allekirjoita, että naisille tulisi lihaksia huonommin kuin miehille. Koulukaverina oli sellainen kummajainen, (sori!) että kroppa kuin miehellä, vain rinnoilla lisättynä ja tosi kauniit kasvot. Mutta pilasi ihonsa aurinkoa ottamalla... eli rypisti kasvonsa jo parikymppisenä, ja sille mimmille tuli todella näyttävät lihakset "lähes ilmaiseksi", hyvin pienellä treenaamisella. 

[Elektra]

Luin joskus viime vuosituhannella jostain artikkelin (olisiko ollut Marika Burtonin) jossa kerrottiin miten erilaiset tunnepatoutumat tms. keräävät rasvat tms. eri paikkoihin. Ikävä kyllä olin silloin sutjakka, enkä tullut painaneeksi asioita siitä mieleeni

Siksi päädyin pohtimaan pelastusrengastani, oi Alzbeta  Ajattelin, että joku voisi kertoa perussyytä tämänkaltaiseen olomuotoon. Myönnän, että paha tapani on poiketa otsikoista.

[K-NRJ]

Dorian, tosi hieno juttu kun olet onnistunut painonpudotuksessa! Toivottavasti jaksat jatkaa samaa rataa.  

Ja Aniara: pömppövatsan saa pois treenalla poikittaista vatsalihasta!  

[selkälokki]

Siksi päädyin pohtimaan pelastusrengastani, oi Alzbeta   Ajattelin, että joku voisi kertoa perussyytä tämänkaltaiseen olomuotoon. Myönnän, että paha tapani on poiketa otsikoista.

Hei Elektra!! Mulle ainakin sopii, koska halusinkin laajempaa tietoa kaikesta tällaisesta, vaikea oli vaan toi otsikko vaikea muotoilla silleen....

[salomi]

Anatomiasta sen verran, kun on ihmetelty mikä/missä on koukistajalihas, niin sillä tarkoitin hauista, joka massaa mättää suuhun eli kun se työntää tavaraa suuhun silloin kun ei ole nälkä alkaa syntyä ylipainoa.

Ylipainoisten määrä kasvaa koko ajan ja vika yleensä on ravinto tottumuksissa sen voitte testata, kun menette mäkkiin ja syömisen jälkeen huomaatte olevanne melko pian uudelleen nälkäisiä ja makean ym. syönti jää päälle. Tämä tuli hyvin esille jenkkiläisdokumentissä missä kaveri eli jenkkiläisen burger kulttuurin mukaisesti ja lihosi muutamassa kuukaudessa mielettömästi ja elimistön arvot meni aivan päin h...ä.

Alipainoisilla lihoattomuus ongelma yleensä johtuu liian vääränlaisesta ravinnosta elimistössä tai kilpirauhasesta. Miksiköhän nykyään halutaan olla trendien mukaisessa ulkokuoressa näin luodaan itselle suuria paineita. Pitäisi uskaltaa olla oma luojan luoma persoona. Naurerttavalta näyttää esim. ostoskanava, jossa tyrkytetään langanlaihan ihannetta jatkuvalla syötöllä Ja samanlaisia tuotteita eri paketissa tuputetaan ihmisten mielikuviin.
Rhat pois lurjuksilta, kun kaupataan tuotteita, joita käyttämällä ei tartte liikkua juuri ollenkaan ja voi syödä niin kuin ennenkin. Siinä se on loputon kierre, kuntulosta ei tule niin alkaa syömishäiriöt uudelleen.

Cleolle ja Albetalle terveisiä, että kyllä paino ongelmiin vaikuttaa henkinen puoli, sillä ei lihavat ole laiskoja ja itsekurittomia vaan heiltä puuttuu se henkinen oivallus mikä minä todellisuudessa olen. Tuijotetaan yleensä median tarjoamia painoindeksejä ja ihanne mittoja, vaikka tärkeintä olisi löytää tasapaino mielen ja kehon välillä, jotta olisi hyvä olla synnyinpuvussaan.
Maailma tarvitsee lihavia ja laihoja, sillä erillaisuus se on rikkaus. Ei muuta kun yrittäkää löytää onnellinen tasapaino kroppanne kanssa.

[selkälokki]

Heips,
tuolla migreenikeskustelussa on tullut esille se ajatus, että se vaivaa niin kauan, kunnes todellisuudessa haluaakin parantua siitä.
Muistaakseni Aniara kirjoitti tästä ainakin, korjatkaa jos olen väärässä.
Niin, päteekö sama läskeihin?
Voiko olevinaan selluliitilla ja pelastusrenkailla olla jotain merkitystä, jota ei tajuakaan, eikä oikeasti edes halua eroon niistä?

Mutta miun täytyy omalta kohdaltani sanoa, että niin paljon kypsät ja henkisesti vahvat ihmiset toitottaa sitä, että täytyy itsensä hyväksyä sellaisena kuin on ja rakastaa joka senttiään. Ihailen niitä, jotka todellakin niin tekevät, vaikka sisimmässäni epäilen kyllä p......n puhumiseksi.
 Mie en kyllä kykene rakastamaan selluliittia itselläni, ne ainakin vaikuttavat täysin hyödyttömiltä ja niistä on vain harmia. Muitten ihmisten rasvakerrokset taas ei haittaa ollenkaan, eivät vaikuta ystävyyteen tai rakkauteeni mitenkään.

[salomi]

Hei ! selkälokki

Kyllä läskeihin ja selluliittiin pätee sama kuin migreeniin eli, että se vaivaa niin kauan, kunnes todellisuudessa haluat parantua siitä.

Se on kyllä mielen alistamista toisten tahtoon, jos uskoo siihen mitä muut toitottaa, että täytyy itsensä hyväksyä sellaisena kuin on. Pitää oppia kuuntelemaan sydäntään ei egoaan eli jos tuntuu pahalta kropassaan olla niin on opittava rakastamaan senttejään sekä tehdä työtä sen eteen, että saa aikaiseksi hyvän "asunnon", jossa henkinen minä viihtyy. Luovuuskin alkaa ihmisellä parantua, kun saa psyykkeen ja kehon tasapainoon. Ihmiselämä se alituista tanssia veitsenterällä.