En allekirjoita tuota ruumiinaukkonäkemystä oikeastaan ollenkaan, vaikka puhunkin aina kahvista ja joskus seksistäkin, mikäli muistan oikein.
Ei sillä, että mä olisin erityisen henkinen tai mitään (kuten tunnettua, sitähän mä en todellakaan ole :
) , mulla vaan pyörii elämä rahan, tiedon ja voiman (tosin käytän siitä lähinnä termiä
self-mastery) hankkimisen ympärillä ja mun onnellisuus riippuu siitä mikä on ko. prosessin status.
Valmistahan siitä ei tule koskaan, ei sellaisia asioita ole koskaan liikaa. :
Pikemminkin se on sellaista syklimäistä tasohyppelyä, missä tavallaan huomaa jälkikäteen, että ilman edellistä vaihetta ei sattuisi olemaan nykyistäkään, ja pienet tiedon palaset saattavat merkitä enemmän kuin vuosien työrupeama.
Esimerkiksi sellaista, että tekee vuonna x jotain hyvin vastentahtoisesti, minkä kokee tuolla hetkellä erittäin ikäväksi ja turhaksikin, vain saadakseen huomata että vuonna y tekee jotakin kaikin puolin onnellista, mikä ei kuitenkaan onnistuisi ilman vuoden x kokemusta, ilman että näiden vuosien välillä olisi ollut selvää asiayhteyttä.
Tuon ilmiön takia en oikeastaan kadu elämässä mitään. :