Elämänilo
|
|
« Vastaus #60 : 28.11.2006 00:41:12 » |
|
Minullapa kävikin tänään lukkomies,kun parvekkeen ovi jumittui.eikä avain ottanut mitenkään vastaan,pyöri vaan. Lähti sitten hakemaan lisää työkaluja ja toi vielä toisen aika komean miehen mukanaan. Muistahan laittaa hieman itseäsi kun ovimiehet tulee,,, Hei "Chandra"
Täytyy pitää mielessä - touhuavat talon lukkojen kimpussa ainaskin 4-päivän ajan, joten katsotaan, katsotaan ....
(http://www.postsmile.com/img/love2/31.gif)
Minulle riittäisi ihan mies ystäväkseni - siitä sit kehkeytyy jotain, tai sit ei Elämänilo
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
MetalLady
Vieras
|
|
« Vastaus #61 : 28.11.2006 00:42:19 » |
|
Ahaa lukkoseppä mielessä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #62 : 28.11.2006 00:46:25 » |
|
Avioliitossa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Chandra
|
|
« Vastaus #63 : 28.11.2006 00:48:04 » |
|
No,en väännä kättä asiasta. Jokainen käyttää sitä,mikä parhaalta tuntuu.Mutta totta puhut Maarita,parempi olisi ollut pitää vaan se tyttönimi. Tuskin kunniallista nimeä keksitäänkään.Tai ainakin sen jälkeen se väännetään jotenkin leväperäiseksi. Enkä tarkoittanut nyt leveää perää! Numerologisesti en nimeäni ole koskaan laskenut muulla kuin tyttönimellä.Ja vaikka se on tuiki tavallinen (ois yks hianokin tuolla jonossa),niin mielessäni käytän itsestäni sitä nimeä,josta minulla parhaat muistot!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Chandra
|
|
« Vastaus #64 : 28.11.2006 00:56:53 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #66 : 28.11.2006 01:14:47 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #67 : 28.11.2006 01:17:07 » |
|
Enkelikirjailija Diana Cooper sanoi, että ihmisten ei tulisi muuttaa nimeään, koska sen nimensä on jotenkin valinnut jo ennen syntymäänsä.
Hän puhui tästä, koska hänen molemmat tyttäret olivat muuttaneet etunimensä. Mikä lie syynä siihenkin..
Mutta minulle tuli mieleen, että suurin osa naisista muuttaa nimensä naimisiin mentyään.
Onko tämä tulevan puolison nimi tai vielä ehkäpä niiden tulevien puolisoiden nimet ikään kuin valittu, siis taivaissa kiveen kirjoitettuja, vai pitäisikö vain pitää omansa, jonka on synnyinlahjana saanut?
Toki yhdyn siihen, että helpommaksi ja edullisemmaksi tulee pitäen oma nimensä!
Onko jollain korkeampaa sprituaalista tietoa jaettavanaan? Minulla ei ole sen kummempaa tietoa jaettavana, kuin että itse en avioliiton myötä olisi edes päässyt vaihtamaan sukunimeäni. Sillä meilläpä sattui olemaan juuri sama, vaikkei se ole edes kaikista yleisimpiä. Emmekä ole edes kaukaista sukua toisillemme.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #68 : 28.11.2006 01:21:42 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #69 : 28.11.2006 01:30:19 » |
|
Näinpä taitaa olla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Electra
Satunnainen astroilija
Viestejä: 26
|
|
« Vastaus #70 : 28.11.2006 02:16:08 » |
|
Avioliitossa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #71 : 28.11.2006 08:38:23 » |
|
Olipas mielenkiintoista. Itse kun tähän vastasin, niin huomasin myös noita samoja asioita, joita olette tässä kirjoitelleet. Itse en kyllä haluaisi olla ex-rouva tai ex-avokki, nehän viittaa, että entinen... entinen missi, nykyinen poliitikko... tyyliin.. En muutenkaan koskaan sopinut tuohon rouvan tittelin sisään. Minusta se on jotenkin aika 'puistattavaa' r o u v a ... Mitä sillä on merkitystä mitä ennen ollut.... tai onhan sillä, mutta... En toisaalta itseäni sinkuksikaan miellä. Minä kun voisin käyttää leskenkin nimitystä... Olenko siis ex-sinkku-avokki-leski-rouva.... Minusta ne kuvaa vain menneisyyden tapahtumia, ei minua sinällään, mitä nyt olen. Voisin olla vaikka... hmm... independent-compartment eli vapaasti suomennettuna inco. Tuosta tyttönimestä vielä, niin kyllä minä ainakin jotenkin pidän sitä ihan ookoo asiana, että minulla on nykyinen avioliiton myötä tullut sukunimi. Sen 'arvo' liittyy minulla pitkälti lapsiin. Siitä liitosta syntyi elämän lahojoja. Kyllä minä sen liiton 'nimeä' voin kantaa...Sama se mistä on juurensa saanut...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Keiju71
Kohtuuastroilija
Viestejä: 56
|
|
« Vastaus #72 : 28.11.2006 09:51:04 » |
|
Olen aika pahasti myöhässä, mutta tuolla Lapin kaupungissa asuu eräs perhe, jonka rouva oli kanssani samalla luokalla lukiossa ja mies oli perheellemme muuten tuttu. Mies tuli kaupungissa käymään ja veljeni otti 'puhemiehekseen' hakemaan ystävätärtäni ihan kotiovelta ja vielä isältä kysyi, saako neito lähteä heidän mukaan. Nyt ovat olleet jo reilusti toistakymmentä vuotta aviossa ja heillä on kolme lasta. Ja tämä tarina on tosi.Olen itse, niinkuin alkukeskustelussa käväisin kertomassa, sinkku. Tai siis en ole koskaan ollut aviossa, kerran avossa, yksi varhaisteini tyttö eli tarkennettuna siis olen yh. Baarikierroksella saatan joskus käydä, mutta kun sen tietää, miten tyhjänpäiväistä se on. Paras kierros oli toissa kesänä kaverin polttareita viettäen. En ole mikään bilettäjä, koska se ei ole mukavaa. Mieluiten vietän vapaa-aikani kotona sohvalla pyjama päällä neuloen, vaikka ikä on vasta 3 ja 4 kympin puolivälissä. Työ on sentään asiakaspalvelua, jossa asiakkaina pääasiassa miehiä Joskus käy sellaisia silmän iloja ja odotan sitä päivää, että Mister astuu ovesta sisään
|
|
|
tallennettu
|
Rakkaus ja turvallisuus, joita niin syvästi kaipaat, ovat läsnä sinussa itsessäsi.
|
|
|
Elektra
|
|
« Vastaus #73 : 28.11.2006 10:49:17 » |
|
....Itse en kyllä haluaisi olla ex-rouva tai ex-avokki, nehän viittaa, että entinen... entinen missi, nykyinen poliitikko... tyyliin..
Miepä käytin avioeron jälkeen itsestäni nimitystä uusioneitsyt Tuosta tyttönimestä vielä, niin kyllä minä ainakin jotenkin pidän sitä ihan ookoo asiana, että minulla on nykyinen avioliiton myötä tullut sukunimi. Sen 'arvo' liittyy minulla pitkälti lapsiin. Siitä liitosta syntyi elämän lahojoja. Kyllä minä sen liiton 'nimeä' voin kantaa...Sama se mistä on juurensa saanut... Avioeron jälkeen, kun olin ottanut 'tyttö'nimeni takaisin olin ajatellut, etten sitä enää vaihda. Sitten myöhemmin tuli ajankohtaiseksi pohtia perheen nimitilannetta uudestaan, kun oli jo kaksi nimeä ovessa ja kolmas tulossa sekä vielä perheenlisäystäkin, niin katsoin selkeämmäksi ottaa käyttöön mieheni sukunimen. Vietimme kyllä hauskoja hetkiä pohtiessamme perhejuhlia, joissa esittelisin lapsia ja lapsipuoltani, joilla olisi eri sukunimet kuin minulla ja miehelläni. Toisaalta nimessäni ei ole nyt ääkkösiä, joten se ei ole niin nauruhermoja kutkuttava sahkopostiosoitteessa kuin entinen nimeni. Olipa sitten mielenkiintoista kuulla numerologin kommentteja: olen itse käyttänyt aina ja vain kastenimeä, vaikka henkilö olisi vaihtanut nimeäänkin. Huhtikuussa erään numerologin kanssa keskustellessani, hän kertoi, että nimen vaihto kertoo uudenlaisen vaiheen alkamisesta elämässä, ja että ne vanhatkin otetaan mukaan. Myöskin uusiokäyttöön ottamani sukunimi... Siis tämä jos mikä kuvastaa karttaani Pluto Ascilla: olen siis 'luonut nahkani' kolmesti
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
MetalLady
Vieras
|
|
« Vastaus #74 : 28.11.2006 12:08:07 » |
|
Niin mä haluun muistuttaa muillekkin, että olen exä; en mä häpee sitä mitenkään onpahan se selvästi sanottu jos joskus joku (mies)sitä kyselee.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|