Kiitos vastauksista, nyt tuntuu ajatuksenne 'tukevimmilta'!
Tuo oli hyvin sanottu. Koen niin, että sinulla ajattelu käyttää enemmän sekä jalkoja että käsiä, kun taas minulla nenänpää ryöppää närettä. Olen muuten itsekin aina waan se etsijä(-kapinallinen).
Koska aihe kiinnostaa, olen lukenut aihetta tästä useinkin ja tajunta nappaa aina uuden asian. Vähän ihmettelen tuota, sen mitä olen reikiin tutustunut sivusta, miksi reikivihkimys luetaan ulkoiseen vihkimykseen ja jokin muu sisäiseen (ne jotka tulevat itsestään).
Ajattelen eli miellän vihkimysten kuuluvan ihmisen rakenteeseen
aivan kuten perhosenkotelo sisältää täysin kehittyneen perhosen.
Aika ja ajallistaminen tässä hämäävät: kuvittelemme vihkimysten vievän aikaa, vaikka oikeastaan niistä kukin irrottaa ajasta sekä auttaa ikuistamaan itseään ja olemassaoloaan suhteessa elollisuuteensa eli kehokuljettimella kohnaamiseensa.
Reiki-vihkimys on ulkoinen sen takia, että siinä korkataan ihmisen sisäisiä valmiuksia kuplimaan ja poreilemaan ilmoille.
Sisäinen vihkimys puolestaan auttaa ihmistä syntymään sisäiseen
ei enää ulkoiseen ehdollistuen vaan sen itseensä haltuunottaen: "maailmaksi minussa".
Tekeekin mieli leikitellä noilla sanoilla; vihkiintyminen, käydä vihillä, vihkiytyä.
Vihkiydymme erilaisille asioille, fyysisellä tasolla esim. työhön, puolueiden ja järjestöjen päämääriin. Vihkiydymme avioliittoon. Vihkiydymme tunteen tasolla johonkin asiaan. Ja näin yhä syvemmäs ja syvemmäs.
Saaden vihiä eli selvyyttä elämästä ja olemassaolosta.
Tässä kuitenkin on kait tarkoitus tuoda esiin tällaista henkistä vihkiytymistä. Jotakin jota tapahtuu kaaoksen ja seesteisyyden, tuskan ja vapautuksen tantereilla.
Henkinen vihkimys on vielä abstraktia - se pitää elää todeksi eräänlaisena maallisena vihkimyksenä: julkituontina.
Jeesushan sen taisi näyttää.
Kun olen lukenut noista eri asteista vihkiytymisessa henkisellä polulla, on mielenkiintoista tarkkailla itseä ja välillä kysyä, onko tuollainen ja tuollainen 'minulle' mahdollista. Päänpuristuksilla niitä lukee. Pitää yltää siihen ja siihen... huhhuhuh. Yli hilseen menee. Ja kuitenkin pitää vain lukea ja ihmetellä. Kuka kumma tuollaisia 'kaavoja' on osannut luoda!
Vierastaminen on ajan ja tilaisuuden antamista omalle kehitykselleen - sen sisäsoutuisuudelle. Aika on tavallaan elementti: siitä voi aktivoida itselleen virtausta. Hienoa, että osaat vierastaa taiten!
Olenko mitään ymmärtänyt?
Hassua - kunpa itseään korkeimman asteen vihittyinä pitävät eivät unohtaisi kysyä samaa!