Löysin tällaisen, jossa määritellään vihkimyksiä. Kaipaisin silti teidän omia näkökulmia näihin vihkimyksiin!
Oletteko saaneet niitä itse ja millä tavalla ne ovat vaikuttaneet elämäänne?
Kuka vihkimyksiä voi antaa jne.?VihkimyksetEettisten ihanteiden mietiskely ja eläminen tekevät ihmisestä taivasten valtakunnan jäsenen, ne pukevat hänet häävaatteisiin. Tämä prosessi liittyy ns. vihkimyksiin, joilla on PE:n mukaan kolme merkitystä:
Vihkimys liittyy tajunnan laajenemiseen, jota eri traditioissa kutsutaan valaistumiseksi. Tähän liittyy myös itsetietoisuus näkymättömässä maailmassa yhä korkeammilla tasoilla.
Vihkimys on merkki tai leima siitä, että on hankittu henkistä tietoa ja taitoa.
Vihkimys on jäseneksi ottoa johonkin veljeskuntaan, joka toimii näkymättömässä maailmassa.
Ruusuristiläisissä piireissä puhutaan vanhan ja uuden liiton vihkimyksistä. Ne eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. On merkillepantavaa, että HPB:llä ei tiettävästi ollut edes uuden liiton käsitettä. Tätä voi ihmetellä, mutta PE antaa siihen vastauksen, joka on löydettävissä teoksesta Viidennen kulttuurin tehtävä. Hän kuvaa kuinka Valkoinen Veljeskunta piti ennen teosofisen liikkeen syntyä kokouksen, jossa nimenomaan länsimaisen ruurusistilooshin edustajat — Saint Germain ja englantilainen mestari — toivoivat, että teosofinen työ aloitettaisiin nimenomaan vanhan liiton merkeissä. Uudesta liitosta voisi puhua vasta sen jälkeen, kun vanhaa liittoa alettaisiin ymmärtää. PE kuvaa kokousta hämmästyttävän seikkaperäisesti, aivan kuin silminnäkijä. Tämä on PE:n antamaa tietoa, jota en ole nähnyt missään muualla esitettävän. Jostakin syystä Valkoinen Veljeskunta ei tietääkseni ole vielä julkaissut kokouspöytäkirjojaan J .
PE puhuu uuden liiton yhdeksästä psykologisesta kokemuksesta tai pienistä vihkimyksistä, jotka vastaavat vanhan liiton kolmea ensimmäistä vihkimystä. Ne jakautuvat päivätajunnan, unitajunnan ja salatajunnan kokemuksiin.
Päivätajunnassa
- yksinäisyyden ja huonouden kokeminen,
kehittyy mietiskelyn edetessä, pyrkijä jatkaa silti ponnistelujaan,
tämä tuo mieleen Ristin Johanneksen kuvauksen "pimeästä yöstä"
- nöyryys,
pyrkijä havaitsee myös muiden heikkoudet,
oppii veljeyden läksyn: toisilta ei saa vaatia, vain itseltään
- vapautuminen kärsimyksen pelosta,
tähän liittyy karman ymmärtäminen
Unitajunnassa
- ankaruus itseä kohtaan,
itsensä rehellinen tarkastelu myös unen aikana,
osattava olla yhtä voimakas unessa kuin päivätajunnassa
- auttaminen ja lujuus toisia kohtaan,
autettava toisia lankeamasta kiusauksiin esimerkillä, sanalla ja työllä
- rauhallinen mielentila,
ihminen säteilee rauhaa ympärilleen
Ihminen tulee tietoiseksi unitajunnassa, hän on siinä persoonallinen itsensä. On tärkeää, ettei ihminen pysähdy tähän tule astraaliseksi vaeltajaksi, joka uskoo, että unimaailma olisi fyysistä maailmaa todellisempi.
Salatajunnassa
Salatajunta on tavallisella ihmisellä unetonta unta. Ihminen saavuttaa objektiivisuuden astraalisessa merkityksessä. Tämän vaiheen kokemuksiin kuuluvat:
- eriytyminen fyysisestä minä-persoonallisuudesta,
ihminen osaa arvioida persoonallisuutensa vikoja ja hyveitä objektiivisesti, aivan kuin kuoleman hetkellä
- lempeys ja tyyneys,
ihminen tekee työtä näkymättömässä maailmassa sodan aiheiden poistamiseksi,
tämän mukana tulevat monet yliaistiset kokemukset
- ihminen on kirkas olento, enkeli,
olemus on totuutta, rakkautta ja rauhaa,
heijastuu fyysiseen persoonallisuuteen
Nämä pienemmät vihkimykset voivat kestää useita ruumistuksia. Niiden jälkeen ihminen on valmis astumaan ahtaasta portista, kulkemaan kohti Golgataa. Uuden liiton 1. vihkimys on vanhan liiton 4. vihkimys eli Mars-vihkimys. Se merkitsee persoonallisuuden ja itsekkyyden kuolemaa ja samalla ylösnousemusta, jumalallis-inhimillisen minän syntymistä. Vanhassa liitossa arhat vapautuu jälleensyntymisen pakosta. Hän voi päättää haluaako jäädä maapallolle vai jatkaako kehitystä muualla. On mielenkiintoista todeta, että buddhalaisuuden boddhisattva-ihanne tulee erittäin lähelle uuden liiton kristus-ihmisen ihannetta. Boddhisattva lupaa syntyä yhä uudelleen, kunnes "viimeisinkin ruohonkorsi on valaistunut".
Uudessa liitossa on joitakin eroja vanhan liiton menetelmään. Uuden liiton pienissä vihkimyksissä ihminen ei tarvitse opettajaa samassa mielessä kuin vanhan liiton oppilas-mestari suhde. Ihminen on Jeesuksen ohjattavana sisäisesti. Hän ei myöskään tule teknillisesti vihityksi Salaiseen Veljeskuntaan näkymättömässä maailmassa kuten vanhan liiton pyrkijät. Uuden Liiton vihitty kokee kaiken päivätajunnassaan tässä fyysisessä maailmassa.
Mars-vihkimyksessä uuden ja vanhan liiton tiet yhtyvät ja ihminen käy kohti mestariutta, Jupiter-vihkimystä. Mestarivihkimyksen jälkeen seuraa muita vihkimyksiä, joista teosofisissa teoksista voi lukea; PE puhuu pienistä ja suurista vihkimyksistä teoksessaan Tähtikoulut.
PE:n mukaan tässä neljännessä manvantarassa ihmiskuntamme tulisi saavuttaa mestariaste, siis kaikki viisi ensimmäistä astetta. Nämä vihkimykset on otettava näiden kolmen kierroksen aikana. Ensimmäinen vihkimys olisi saavutettava viimeistään viidennen kierroksen aikana, toinen, kolmas ja neljäs vihkimys viimeistään kuudennen kierroksen aikana ja viides vihkimys seitsemännen kierroksen aikana. Seuraavassa manvantarassa ihmiskunnalla on tehtävänään toimia nykyisen eläinkunnan eli tulevan ihmiskunnan enkeleinä. Ehkä me voisimme aloittaa tehtävämme hyvissä ajoin suhtautumalla eläinkuntaan lempeämmin. Tämä eläinsuojelun inspiraatio, jonka PE sanoo olevan Buddhan vaikutusta, on kyllä nähtävissä ajassamme.
Aikaisempien kehitysvaiheiden valossa on ilmeistä, että kaikki eivät ihmisyyden päämäärää jäljellä olevien kierrosten aikana saavuta. Kierrosten kestosta minulla ei ole tietoa, mutta ne kestävät kyllä hyvin, hyvin pitkän ajan. Vielä ei siis kannata huolestua, jos vihkimykset ovat hiukan kesken.
artikkeli kokonaan:
http://www.teosofia.net/artikkelit/as-jlasta-ihm.htm
