Onpa täällä ihana keskustelu ollut vireillä!
Ensinnäkin Metsätonttu!
Kyllä olet lukenut minut oikein,nähnyt minut.
Olen niin kokija tyyppiä,ettei enempää kait voi olla.
En usko myöskään kovin helposti,siksi pitää kokea.
Toisaalta luen hieman.mutta se on aina hetken innostusta.Sellaista riipin raapin ja AINA jää kirja kesken.Mutta innostun niissä kohdin kyllä,kun huomaan että HEI!!!OLEN KOKENUT TUON!
Ja koska toisetkin ovat,ei se ole sitten harhaa,tai ainakaan en ole yksin siinä harhassa.
Reiki-vihkimyksistä,,
Onhan siinäkin tavallaan kysymys samasta ilmiöstä,kuin nämä Ylivainio jututkin.Syvästä kokemisesta,joka tulee ulkoa käsin.
Mutta kuten ei Diamond lähtenyt kaatuilemaan
,en usko että myöskään Reiki-vihkimykset antavat niin paljon,jos ei halua ottaa sitä vastaan.Päättää,että minuun tämä ei tehoa!
Mutta miksi sitten mennä kursseille vain testaamaan tätä?
Itse en todellakaan tiennyt Reikistä yhtään mitään,kun ensimmäiselle kurssille menin.En uskonut että minulle mitään tapahtuukaan.
Mutta jokin vain ohjasi sinne.
Siitä tuli minulle kantavin voima elämässäni.Kaikki alkoi muuttua.
Toimintani,ajatusmaailmani,ystävät vaihtuivat.Ei enää meluavia ravintolailtoja,vaan hiljaisia yksinolon hetkiä paljon.
Musiikki muuttui klassiseksi (josta en ennen pitänyt),pan-huilua,luonnonääniä,,,
Uskomaton muutos,jota en olisi uskonut kokevani.
Tämä kaikki oli mahdollista ehkä siksi,etten tehnyt kurssilla mitään tietoisesti.En erityisemmin osannut haluta mitään,enkä halunnut kieltää mitään.Annoin vain asioitten tapahtua.
Se miksi niistä myöhemmin haluaa puhua,on kai vain kokemusten jakamista.Kyllähän sen muutoksen toisetkin huomaavat ja osa ymmärtää puhumattakin,osa lähtee pois.Ei pidä enää siitä uudesta minusta.
Ja kun muutokseni syytä on kysytty,olen silloin maininnut tuon Reikin alkuun panevana voimana.
En usko että omalla kohdallani muutosta olisi tapahtunut ilman tuota vihkimyksen kokemista,tai koko kurssia silloin.
Tarvitsin energioitten avaamisen kokemuksen ja sen jälkeen olen saanut kokea niin paljon.
Paljon ihania asioita yksin ja yhdessä.Mutta myös näitä kovempia läksyjä,jotka eivät juuri sillä hetkellä tunnu niin ihanilta,mutta ovat sitäkin tärkeämpiä.
Asioitten jakamisen eräs syy kai on vielä siinä,että haluaisi että toisetkin saisivat kokea saman hyvän olon.Löytää jonkun oman polun,josta löytää oman juttunsa.
Minulle se oli Reiki,jollain toiselle jotain aivan muuta.Mutta mielelläni kokeilen myös niitä hoitomuotoja,jotka hyvältä tuntuvat.
En välttämättä Ylivainion kaatumisjuttuja.Se ei olisi minun juttuni,vaan näitä lempeämpiä,näkymättömämpiä.
Ja Reiki-vihkimykset ovat kyllä tuntuneet aina hyvältä.Joskus voimakkaina,toisinaan taas tasapainottavina.
Jälkimmäiset ovat ehkä olleet näitä vahvistus-virityksiä.
