seuraava »

[Artemis]

Oletko päätynyt lapsuutesi haaveammattiin vai johonkin muuhun?
Juttelimme tuossa ystävän kanssa ja naureskelimme haaveillemme, minulla muunmuassa oli haaveena ryhtyä filmitähdeksi  Mihin en tietenkään päätynyt 
Muistatko miksi halusit lapsena tulla? Voisitko enää kuvitella itseäsi siihen ammattiin?

Haaveilin itse jossain vaiheessa eläinlääkärin työstä, laulajaksi ryhtymisestä (tällä lauluäänellä  ) ja kampaajaksikin halusin joskus.
Eläinlääkärin työ tuntuu kyllä vieläkin sellaiselta mikä voisi kiinnostaa. Olen harkinnut pieneläinhoitajaksikin kouluttautumista 

[Jinx]

Neuvolassa terveydenhoitaja kysyi "Mikä sinusta tulee isona?"

Vastasin "Amatoori tai ehkä missi."

Missi en ole ja noh amatoori... 

Muutoin haaveilin poliisin urasta ja inttiin menosta.
Joskus ihan pienenä se vaihtui päivittäin mkä minusta tulisi isona...

[Lilja-82]

Ihana aihe! 

Mä puhuin pienenä aina että musta tulee isona kirurgi. ( ) Sitten se vaihtu yleisesti lääkäriin. Puhuin tosta tosi kauan. Lapsesta aina peruskoulun loppuun asti. Mutta matikka ja kemma etc. ei ollu niin vahvoilla, että...

En siis päätynyt lääkäriksi, mutta voisin hyvin kuvitella itseni lääkärinä. Ehkä jossain toisessa elämässä...

Taiteet veti tällä kertaa pidemmän korren. 

Kunnianhimoa on kyllä haaveissani riittänyt aina...  :

[*Alkmene*]

Hauska aihe 

Muistan ihan alle kouluikäisestä haaveilleeni, että minusta tulee psykiatri/psykologi (aah, kun katseli sitä maailman menoa, kai pieni tyttönen ajatteli sen olevan tarpeeseen)  ja toisekseen halusin paljon lapsia ja olla niiden kanssa sekä myös aikomuksena tulla kirjailijaksi ja lopuksi tietysti kuuluisaksi kaiken 'mestarilliseni' työni ansiosta.  Kaikkien ns.'syrjäytyneiden' tukeminen, on myös ollut aina sydäntä lähellä....

Ja mitäkö näistä on toteutunut... 
Varsinaista psykologia tai psykiatria minusta ei tule kai koskaan, enkä edes haluaisi, silloin ei vain ollut tiedossani alalle muita nimikkeitä. Alalle olen kyllä suuntautunut vahvasti ja opiskelenkin alaa ja olen opiskellut. Ammattinimikkeen alla en vielä työtä ole tehnyt, mutta luontaisesti kyllä ...  : Monenlaista 'terapiamuotoa' olen opiskellut ja tehnyt...
Lapsiahan minulla on monta ja heitä olen hoidellut, joten sekin työnkuva on toteutunut.
Kirjailijaksi tuloni antaa vielä odottaa  jotain pieniä juttuja joskus jossain 'alan julkaisuissa' ollut ja mappi öössä myös...
Myös tuo kuuluisuus antaa odottaa itseään...  Tosin en sitä nyt oikeastaan kaipaa enkä havittele, melkein päinvastoin....
Aika näyttää...

Silti koen, että minulla on ollut jonkinlainen 'profiili' ihan jostain viisi vuotiaasta lähtien, minkä tyyppistä työtä tai lähinnä elämäntehtävää tulen tekemään, mutta siihen ei ole ollut sanoja, koska sellaisia töitä ei ole silloin vielä ollut....
Joten tuo kirjailijakin voi muuttaa muotoaan sekä kuuluisaksi tuleminen.  Psykiatrikin on hieman muuttanut muotoaan... 

[Artemis]

Ai niin, kyllähän minäkin ihan pienenä halusin missiksi  He kun olivat kuin prinsessoja kruunu päässään 
Kaupankassa oli myös idolini, se oli myös haaveammattina. Varmaan koska äitini oli siihen aikaan kaupantätinä ja pääsin aina seuraamaan läheltä 

[Rakkauden enkeli]

Ensimäinen haaveeni 5-vuotiaana oli ryhtyä siivoojaksi.  En kuitenkaan valinnut tuota uraa. Toinen haaveeni oli tanssija. Edellytyksiä siihen olisi voinut olla, mutta sekään polku ei kuitenkaan lopulta ollut se minun. Joskus murrosiässä sydämeni "heräsi" ja halusin ammattiin jossa voin jotenkin auttaa ihmisiä. Opiskelinkin sitten "hoiva-alalta" itselleni ammatin ja töitäkin sain. Nyt olen kotona lapsiani hoitovapaalla hoitaen ja kaavailen jatkavani tuota ihmisten auttamista jossakin muodossa, mutta haluan siinäkin jollakin tapaa uusille urille. Aika näyttää mihin päädyn...  :

[Irish]

Minä sanoin jo ennen kouluikää että minusta tulee taiteilija.
Olen sitä mieltä edelleenkin... 

Sairaanhoitajaksi päätin ryhtyä päivää ennen hakupapereiden lähettämistä.
Hain myös maisemasuunnitteluun ja poliisiksi. 

Miksi en taidekouluun hakenut?
Ajattelin, että siihen en tarvitse koulua, taiteilija olen jo. Elämä tekee minusta siinä asiassa "valmiin", eikä mikään koulu. Ehkä todellisen urani alan sitten vanhempana, kun siihen on aikaa ja olen tarpeeksi kärsivällinen. Nyt piirtelen ja maalailen vaan itseni iloksi. 

[Minerwa]

Mustakin piti tulla taiteilija  ... Haaveilin kirjoittavani lasten kirjoja ja kuvittavani ne itse! Mä siis todella tein "lastenkirjoja" pienenä, mut epäilemättä mikään kustantomo ei olisi kiinnostunut niitä julkaisemaan 

Ehkä sitten joskus... kun konttorirotan kiireet antavat myöten!

Missi, näyttelijä ja laulajakin olen epäilemättä halunnut olla joskus vielä pienempänä 

[IN]

Lapsena haaveammattini oli trapetsitaiteilija...Semmoinen, joka keikkuu niissä kiikuissa ja lentää ilman halki taas toiselle keinulle...Se oli niin hienon näköistä. Ylipäätänsäkin olisin halunnut sirkustaiteilijaksi. Nooh, tähänhän äitini kommentoi; "Kuule, sun olis pitänyt syntyä sirkusperheeseen". Vähänkö olin katkera 

No, omaa juttua olen edellenkin hakemassa...Ei ole vielä löytynyt. Mutta oikealla tiellä  Ehkä se ei olekaan just tietyn ammatin löytäminen, vaan se, että tekee sillä hetkellä hyvältä ja oikealta tuntuvia asioita...? Ja että vaihtaa hommaa/maisemaa, jos alkaa pahasti tökkimään. Näin olen yrittänyt viime aikoina järkeillä 

[Sister of Night]

Täällähän onkin jo jonkin verran esiintymisestä haaveilleita ihmisiä. Pitäisköhän meidän perustaa joku oma kiertelevä teatteri/sirkusseurue?

Niin, siis minä ja haaveilin jo pienestä pitäen näyttelijän ammatista ja kolusin tieni koulunäytelmien kautta nuorisoteatteriin ja sieltä silloisen kotipaikkakuntani kaupunginteatteriin. Ehdin sitten jo ajautua vähän opiskelemaankin alaa, mutta sitten tuli joku stoppi. En vieläkään tiedä mistä se oiken sitten johtui.. ehkä todella "natsista" ohjaajastamme tai siitä, että päivät venyi ympäripyöreiksi eikä aikaa ollut enää mihinkään muuhun. Jotenkin se hauskuus siitä katosi.

Lopetin sen koulun kesken, ja se oli varmaan yksi rankimpia päätöksiä elämässäni. Kun tavallaan luopui yhdestä isosta, ja pitkäaikaisesta unelmastaan. Surinkin sitä eri tavoin tosi kauan, ja irrottauduin hetkeksi pois kaikesta teatteriin ja taiteeseen liittyvästä.

Nyt olen sitten vähän samankaltaisissa hommissa, mutta enemmän tuotanto- ja tiedotuspuolella.

Ja arvatkaa vaan; nyt on alkanut veri toden teolla vetää takaisin estraadeille. Leikittelinkin jo ajatuksesta kouluun hakeutumisesta..mutta jotenkin en vielä tiedä uskallanko.. Saa nähdä.. :

[the_planet]

Pienenä pidin kassakoneita ja rahaa jotenkin mielenkiintoisina ja ajattelinkin että minusta tulee kassa- tai pankkitäti. Lukion jälkeen hain psykologiaa lukemaan ja olinkin kiinnostunut siitä jollain tapaa, mutta se unohtui nopeasti. No nyt, jätetään mainitsematta, mutta kaukana on edellisistä haluista nykyinen työpaikka.
Ei mulla varsinaisesti koskaan ole ollut mitään unelma-ammattia, erilaisia visioita kyllä. Elämä on vähän niinkuin vienyt tiettyyn suuntaan pienien yritysten ja erehdysten kautta, kuten nykyinen ammatti, joka ei varsinaisesti ole kaukana tulevaisuuden ammatista... 

[Riitta]

Minulla oli hyvin selkeet suunnitelmat:mannekiini, kauppias ja taiteilia-noi
oikeastaan kaikki kavin lapi-paitsi filmitahti jai pois laskusta 

[Minerwa]

Lopetin sen koulun kesken, ja se oli varmaan yksi rankimpia päätöksiä elämässäni. Kun tavallaan luopui yhdestä isosta, ja pitkäaikaisesta unelmastaan. Surinkin sitä eri tavoin tosi kauan, ja irrottauduin hetkeksi pois kaikesta teatteriin ja taiteeseen liittyvästä.

Nyt olen sitten vähän samankaltaisissa hommissa, mutta enemmän tuotanto- ja tiedotuspuolella.

Ja arvatkaa vaan; nyt on alkanut veri toden teolla vetää takaisin estraadeille. Leikittelinkin jo ajatuksesta kouluun hakeutumisesta..mutta jotenkin en vielä tiedä uskallanko.. Saa nähdä.. :

Mäkin luovuin taiteesta, koska oli niin kova paikka, kun en sitten päässytkään sitä opiskelemaan. Siitä on jo yli kymmenen vuotta... mut haaveesta en ole luopunut vieläkään. Pitäisi vain opetella kaikki "alusta". Ihanaa, että olet edelleen samalla alalla, Sister of Night! Varmasti matalampi kynnys palata vanhaan, jos veri edelleen vetää näyttämölle.

Pidän sulle peukkuja, jos teet sen ratkaisun - ja pistän harkintaan sen teatteriseurueeseen liittymisen  ...

[taria]

Mä halusin pienenä joko hammashoitajaksi/lääkäriksi tai lentoemännäksi.. sitten nuorena halusin graafikoksi.. hain jo kouluunkin ja olisin päässytkin, mutta sitten esikoiseni muutti suunnitelmani.. piirtelen kyllä vieläkin ihan vaan omaksi ilokseni.. ammattia noista ei sitten tullut.. 

    

[Sister of Night]

Kiitos kannustuksesta Minerva!
Juu, katsotaan mihin tässä vielä ajautuu. Noihin taide-kouluihinhan ei todellakaan ole helppo päästä..tosin ainahan on muitakin väyliä...

Heh, ja ehkä se yksi väylä olis sitten oman astro-teatteriseurueen perustaminen