|
enska
Vieras
|
 |
« Vastaus #15 : 15.12.2006 23:19:42 » |
|
Eikös se Suomen kuuluisin pedofiili ole myöskin Jarmo?
Jammu Siltavuori?
Antti Veikko Ilmari Siltavuori s.29.10.1929 |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
sideman
|
|
« Vastaus #16 : 16.12.2006 00:51:37 » |
|
En tiedä onko sellaista kuin "nimenvaihtoleikki" olemassa, mutta kerran erään kaverin kanssa kokeiltiin sitä. Otat siis itsellesi kaverin etunimen ja päinvastoin. Vaikutus voi olla joskus yllättävän dramaattinen. Ja saattaahan siinä oppia myös tuntemaan toista vähän syvällisemmin...  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
ametist
Kohtuuastroilija
Viestejä: 144
|
|
« Vastaus #18 : 16.12.2006 17:13:12 » |
|
Luulen, että nimet kyllä kertovat millaisiksi ihmiset tulevat. Tietysti muut asiat vaikuttavat. Itse olen ainakin huomannut jotain asioita nimestäni, joita muuten tuskin huomaisin.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
selkälokki
Vieras
|
|
« Vastaus #19 : 16.12.2006 17:21:00 » |
|
entäs se, kun jotkut nimet ovat oikei tosi suosittuja? Kuvastaako ne jotain, mitä ihmiset kaipaa?
Moni tuttu on antanut lapsilleen nimiä, Noora, Roosa, Anni, Jesse, Veeti ja mitähän niitä huippusuosittuja nimiä nyt onkaan.
Entäs sitten jossain vaiheessa olivat kaikki sarit ja jarit ja susannat. Jokalähtöön löytyi niitä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
pluto
Kanta-astroilija
Viestejä: 558
...miau...
|
|
« Vastaus #20 : 18.12.2006 11:02:09 » |
|
edelleen monille tuntemilleni
esim. suomeen muuttaneille venäläisille
suomen viranomaiset vääntelevät aivan ihme nimiä! 
**********
Se on aika iso juttu,
kun oma identiteetti varastetaan.  Olen itsekin ihmetellyt, että mitä järkeä on muunnella viranomaisten toimesta esim maahanmuuttajien nimiä. Olen ollut töissä paikassa, jossa asioi paljon venäläissyntyisiä ihmisiä. Näille ihmisille olisi pitänyt tehdä virallisia tärkeitä asiakirjoja, joissa EHDOTTOMASTI pitää olla nimi oikein kirjoitettu. Yritäppä siinä sitten arpoa, että mikä niistä nimistä on oikea, jos esim. passissa on eri nimi kuin muissa asiakirjoissa, ja henkilö itse ilmoittaa nimekseen jotain ihan muuta... Vai onko suomen virastoissa tosiaan niin toheloa porukkaa, ettei vaan viitsitä tarkistaa, onko nimi oikein kirjoitettu omiin papereihin. Kunhan on jotain sinne päin... Toisaalta on kyllä varsin todennäköistä, että virhe on tapahtunut jo venäjän puolella, esim. kun on kirjoitettu nimeä asiakirjoihin länsimaalaisin kirjaimin kyrillisten sijaan. ***** Tiedän eräät pieninä huostaanotetut sisarukset (äidin omasta tahdosta omien mielenteerveysongelmien ja vaarallisen ex-miehen vuoksi), joita heidän äitinsä oli kutsunut näiden kauniilla ja sointuvilla toisilla nimillä, etunimien ollessa perinteisen suomalaiset. Kun lapset päätyivät toiseen sijaisperheeseensä, päättivät sijaisvanhemmat alkaa kutsua lapsia näiden yksinkertaisemmilla etunimillä. Tästä on yli kymmenen vuotta aikaa ja yhä alkaa raivostuttaa, kun mietin asiaa. Pienet lapset joutuvat kotoaan pois pariinkin eri perheeseen, oma äiti kuolee ja sitten näille ilmoitetaan, että sinä et ole enää ********, nyt sinä olet *****! Kaipa siinä on ollut joku jalo ajatus taustalla (tai sitten ei...), että aloitetaan kokonaan puhtaalta pöydältä ja unohdetaan menneet, mutta kyllä minulla on joskus käynyt mielessä, että tuollaisen identiteetin riiston jälkeen ei ole mikään ihmekään, jos joskus seuraavat biologisen äitinsä jalanjälkiä! **** Juu ja sointuvista nimistä puheen ollen, eräällä entisellä työkaverillani oli niin kaunis ja sointuva nimi, ettei kukaan uskonut sen olevan aito.  Kaveri parka joutuu varmaan tänä päivänäkin todistelemaan ihmisille, ettei ole vartavasten vaihtanut nimeään. Tyyppi on kyllä muutenkin vähän jotenkin epäaito näin suomalaisen mittapuun mukaan, että se varmaan lisää epäilyjä nimen aitoudesta.  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
selkälokki
Vieras
|
|
« Vastaus #21 : 18.12.2006 14:53:40 » |
|
Tästä keskustelusta johtuen, ehdotin miehelleni, että oltaisiin viikko sillai, että käytetään toisistamme toisia nimiämme. No eihän siitä mitään tullut, nauratti niin älyttömästi ja alkoi oma mies tuntua ihan vieraalta...Kokeilkaahan!  Piristystä parisuhteeseen |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 18.12.2006 14:55:26 kirjoittanut selkälokki »
|
tallennettu
|
|
|
|
ametist
Kohtuuastroilija
Viestejä: 144
|
|
« Vastaus #22 : 18.12.2006 15:26:30 » |
|
Tuo nimen vaihto jonkun läheisen kanssa voisi olla huvittavaa...Itselläni siitä ei ttulisi mitään Minkälaisia kauniita nimiä on teidän mielestänne? (vähän ehkä pois aiheesta) |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
*Kide*
|
|
« Vastaus #23 : 18.12.2006 16:36:12 » |
|
Pisti miettimään tuota tilannetta, jossa vanhemmat "valkkaavat" nimen pienokaiselleen... Meillä ainakis on joka kerralla käynyt niin, että on ollut parikin nimeä valmiina mutta heti ensikatsekontakstista on tiennyt mikä on lapsen nimi   Jokaisen nimi on myös tarina, mistä sen on saanut, kuka on ennen suvussa ollut saman niminen, mitä se tarkoittaa yms. Nimessä on varmasti myös voimaa, se kertoo kantajastaan toisille jotakin ennakkoon samalla tavalla kuin koko olemus tavattaessa ekan kerran. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Satu
|
|
« Vastaus #24 : 18.12.2006 18:06:05 » |
|
Luulen, että nimet kyllä kertovat millaisiksi ihmiset tulevat. Tietysti muut asiat vaikuttavat. Itse olen ainakin huomannut jotain asioita nimestäni, joita muuten tuskin huomaisin.
Ja Jaspis funtsi, että... "Pisti miettimään tuota tilannetta, jossa vanhemmat "valkkaavat" nimen pienokaiselleen..." Jaa-a, sellanen käsitys mulla on, että äitilläni on ollut ennen minua keskenmeno, joten lieneeköhän sillä jotain tekoa nimeni kanssa. Mutta ovatkohan mun vanhemmat osanneet ees aavistaa, mimmosen nimen oikeastaan menivät mulle antamaan? Ukkinikin oli ollut aivan äimänkäkenä ja vähän töröllään, että mikä ihmeen nimi se semmonen Satu on. Jossain vaiheessa inhosin nimeäni itekin, kun se kuulosti sukunimeeni yhdistettynä vielä pöljemmältä ja harkitsin jopa nimen vaihtamista! Nyt olen ihan mielelläni Satu... Mutta oikeesti, mun kohdalla nimi on ollut enne, kun elämä on mennyt tähän saakka ihan ihmeraiteita pitkin. Enkä herraparatkoon uskalla ees ajatella, mihin lienen menossa... Tottapuhuen Satu-nimisiä ihmisiä ei ihan joka mutkassa kävele vastaan, mutta niitä, jotka tiedän, yhdistää kyl muutama tietty piirre: * ovat tavalla tai toisella voimakkaita persoonallisuuksia * usein myös ulkonäöltään näyttäviä * elämässään rankkojakin käänteitä kokeneita ja sitä kautta vahvoja * silti yleensä "positiivisella auralla" varustettuja * konstilla tai toisella vaikuttajapersoonia Otetaan nyt esimerkiksi Sadut Silvo, Östring-Procopé, Tiivola, Hassi, Taiveaho, Ruotsalainen, Waltari (kirjailija), Sopanen (Huvitutti)... Ja tuttavapiiristänikin jokunen Satu löytyy, joihin noi em. piirteet kyllä täsmää...  |
|
|
|
|
tallennettu
|
Jokainen päivä on lahja... käytä ne hyvin!
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #25 : 18.12.2006 18:11:24 » |
|
Satu on todella hyvä naisen nimi.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Satu
|
|
« Vastaus #26 : 18.12.2006 22:58:20 » |
|
Satu on todella hyvä naisen nimi. Jep, ei nimi naista pahenna, jos ei nainen nimeä... Ja yks HYVIN tärkeä ominaisuus meissä vielä on: kun meidät on kerran tavannut, meitä ei kyl ihan hevillä unohda, onpa kohtaaminen ollut sitten minkälainen vaan  Mut jos tähän alkuperäiseen keskusteluun nyt jotain negatiivisen sävyistä heitän, niin jostain kummallisesta syystä olen elämässäni joutunut vaikeuksiin useammankin kerran Tuija-nimeä kantavien kollegojen kans... Ei ole vissiin mun persoona oikein sopinut heidän kuvioihinsa  Onneksi kaveripiirissäni on myös yksi tosi positiivinen Tuija |
|
|
|
|
tallennettu
|
Jokainen päivä on lahja... käytä ne hyvin!
|
|
|
|
sideman
|
|
« Vastaus #27 : 18.12.2006 23:21:13 » |
|
Satu on todella hyvä naisen nimi. Jep, ei nimi naista pahenna, jos ei nainen nimeä... Ja yks HYVIN tärkeä ominaisuus meissä vielä on: kun meidät on kerran tavannut, meitä ei kyl ihan hevillä unohda, onpa kohtaaminen ollut sitten minkälainen vaan Mut jos tähän alkuperäiseen keskusteluun nyt jotain negatiivisen sävyistä heitän, niin jostain kummallisesta syystä olen elämässäni joutunut vaikeuksiin useammankin kerran Tuija-nimeä kantavien kollegojen kans... Ei ole vissiin mun persoona oikein sopinut heidän kuvioihinsa Onneksi kaveripiirissäni on myös yksi tosi positiivinen Tuija Olimme yhden kaverin kanssa Shkodan takapenkillä aika kekkulissa. Kyytiin tulivat jossain vaiheessa tyttölyseon kaunottaret Satu ja Sirpa. Sirpan tunsin ennestään, Satua en ollut koskaan nähnytkään. Vaikka tuskallisen ujo nuori mies olin silloin, Satu kuitenkin tuli syliini istumaan. Se oli yksi nuoruusvuosieni tähtihetkiä. Toinen tähtihetki oli se, kun kaverin häissä menin soittamaan "rumpusoolon" muutaman sahdin rohkaisemana. Ensimmäistä kertaa istuin kokonaisen rumpupatterin takana. "Soolon" jälkeen yksi heppu tuli sanomaan, että joku tanssiorkka tarvitsee rumpalia. No huh huh! Enhän minä mitään bossanovia enkä rumbia olisi osannut "soittaa". Mutta naiset piirittivät tuon insidentin jälkeen minnuu kuin herhiläiset siellä seuraintalon parvella. Joopa joo! Those where the daze? Nyt varmaan puoli Suomea tunnistaa, kenestä kahjosta on kymysys... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Satu
|
|
« Vastaus #28 : 19.12.2006 00:14:00 » |
|
Olimme yhden kaverin kanssa Shkodan takapenkillä aika kekkulissa. Kyytiin tulivat jossain vaiheessa tyttölyseon kaunottaret Satu ja Sirpa. Sirpan tunsin ennestään, Satua en ollut koskaan nähnytkään. Vaikka tuskallisen ujo nuori mies olin silloin, Satu kuitenkin tuli syliini istumaan. Se oli yksi nuoruusvuosieni tähtihetkiä. Toinen tähtihetki oli se, kun kaverin häissä menin soittamaan "rumpusoolon" muutaman sahdin rohkaisemana. Ensimmäistä kertaa istuin kokonaisen rumpupatterin takana. "Soolon" jälkeen yksi heppu tuli sanomaan, että joku tanssiorkka tarvitsee rumpalia. No huh huh! Enhän minä mitään bossanovia enkä rumbia olisi osannut "soittaa". Mutta naiset piirittivät tuon insidentin jälkeen minnuu kuin herhiläiset siellä seuraintalon parvella. Joopa joo! Those where the daze? Nyt varmaan puoli Suomea tunnistaa, kenestä kahjosta on kymysys... Arvaapa mitä, sideman? Enstekin: mullakin on autona nykyään aikas iso Skoda! Toisekseen etenkin penskana mulla oli tapana kavuta lähes jokaisen miehen syliin, joka vaikka tuli meille kylään, ja yhä siitä jotkut kuittailee mulle. Nykyisin en enää istuskele ihan kenen tahansa sylissä, mutta saatan kyllä halata, jos siltä tuntuu. Tyttölyseoo en oo käynyt, ihan tavan lukioo vaan, joten en se minä ollu, joka sun syliisi on istahtanut... |
|
|
|
|
tallennettu
|
Jokainen päivä on lahja... käytä ne hyvin!
|
|
|
|
sideman
|
|
« Vastaus #29 : 19.12.2006 00:42:34 » |
|
Olimme yhden kaverin kanssa Shkodan takapenkillä aika kekkulissa. Kyytiin tulivat jossain vaiheessa tyttölyseon kaunottaret Satu ja Sirpa. Sirpan tunsin ennestään, Satua en ollut koskaan nähnytkään. Vaikka tuskallisen ujo nuori mies olin silloin, Satu kuitenkin tuli syliini istumaan. Se oli yksi nuoruusvuosieni tähtihetkiä. Toinen tähtihetki oli se, kun kaverin häissä menin soittamaan "rumpusoolon" muutaman sahdin rohkaisemana. Ensimmäistä kertaa istuin kokonaisen rumpupatterin takana. "Soolon" jälkeen yksi heppu tuli sanomaan, että joku tanssiorkka tarvitsee rumpalia. No huh huh! Enhän minä mitään bossanovia enkä rumbia olisi osannut "soittaa". Mutta naiset piirittivät tuon insidentin jälkeen minnuu kuin herhiläiset siellä seuraintalon parvella. Joopa joo! Those where the daze? Nyt varmaan puoli Suomea tunnistaa, kenestä kahjosta on kymysys... Arvaapa mitä, sideman? Enstekin: mullakin on autona nykyään aikas iso Skoda! Toisekseen etenkin penskana mulla oli tapana kavuta lähes jokaisen miehen syliin, joka vaikka tuli meille kylään, ja yhä siitä jotkut kuittailee mulle. Nykyisin en enää istuskele ihan kenen tahansa sylissä, mutta saatan kyllä halata, jos siltä tuntuu. Tyttölyseoo en oo käynyt, ihan tavan lukioo vaan, joten en se minä ollu, joka sun syliisi on istahtanut... Yikes! Nyt vasta huomasin, että Satuskolla on  ,  ja  samassa merkissä kuin miulla... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
