seuraava »

[astrofriikki]

Entäpä meikäläisen nousu jousimies  ?

 

[Asterix]

Tuosta "kakkimaljasta" puheen ollen,
niin voiko olla mahdollista, että nousumerkki olisikin
alkanut vaikuttamaan jo lapsesta/syntymästä lähtien?

Yleensähän se alkaisi vaikuttamaan n. 30 ikävuodessa,
mutta onko säännössä poikkeuksia?

[Ave^^]

nousujousimies
on toivoton sähläri,
joka paikassa pitäisi olla samaan aikaan.
hänen perässään ei pysy kukaan,
eivät edes hänen omat jalkansa.

aina saarnaamassa omaa mielipidettään muille,
sillä hänhän on aina oikeassa.   

[mateve]

Tietääkseni nykyajan lapset voivat olla täydellisen tietäviä omasta tehtävästään ja aloittavat sen jo vanhempiensa auttamisessa. Poikkeus vahvistaa säännön, eli kaikki on mahdollista,

   esoteerisesti intuition avulla löydetään ylempi mieli sekä kuullaan sielun lait, oppimalla sielun tiedon kautta Jumalallinen viisaus.
  astuu oppilaan polulle onhan 9.huone viisauden huone ja  suunta on siis viisauteen, ilman rajoituksia.

   Mateve

[Triton]

Rapuus usein määritellään ylenmääräiseksi emotionaalisuudeksi ja vaikkapa äidillisyydeksi, mutta nyt tulee muistaa että tällä tavalla noin puolet Ravuista jää täysin määritelmien ulkopuolelle: nimittäin miehet. Vaikea uskoa että joka Rapu-ukko olisi kovin tunteellinen - ainakaan päällepäin. Rapu voi liittyä mieluummin vaikka suojelunhaluun ja velvollisuudentunteisiin, itseasiassa nämä teemat sopisivatkin hyvin nousu-Rapu-veljeni ammatillisiin edesottamuksiin. Äärimmäisen herkkänä en kyllä häntä pitäisi, mutta tunteet taitavat olla vahvoja (ja salattuja, eli kuori on päällä!)

Itse nousu-Vaakana vierastan ajatusta "kauniista ihmisestä" kun itsetunto on aina ollut rupuliainen ja ulkonäkö ainakin omasta mielestä vähintäänkin vaatimaton. Mutta ehkä se Vaa'an kauneuden tarve on sitten tullut sitäkautta kierosti esille että ärkeles kun en MINÄ ole kaunis! Ja minulla on aina ollut trauma tukastani, eli sekapäisenä en haluaisi ihmisten ilmoilla liikkua. Joten tuulinen ilma on ihan hirveää! Ja olenhan minä kyllä kälä kälä kälä jos vaan joku vaikuttaa vähänkin sen oloiselta että hänelle kehtaa pälpättää.

Voisin heittää jotain läppää nousu-Leijonasta, kun miehenpuoli sellainen, mokoma, on. Nousu-Leijonat näyttävät päällepäin äkäiseltä, lähes vihaiselta ja heille on arvokkuus kaikki kaikessa. Itsetärkeyden peitteen alla on mokaamisen pelko, suorastaan vimmainen tarve olla aina täydellinen ja pärjätä tilanteessa kuin tilanteessa. Jos nousu-Leijona pystyisi, hän muuttaisi itsensä kultaiseksi patsaaksi.

Vai lieneekö tuossa jo ripaus siitäkin mukana että mieheni on aurinko-Vaaka. Huh huh.

 

[helga]

nousujousimies
on toivoton sähläri,
joka paikassa pitäisi olla samaan aikaan.
hänen perässään ei pysy kukaan,
eivät edes hänen omat jalkansa.

aina saarnaamassa omaa mielipidettään muille,
sillä hänhän on aina oikeassa.   

Tuo pitää mun kohdallani ainakin hyvin paikkansa,(valitettavasti)sählään töissä koko ajan ja tosiaan saarnaan mielipiteitäni muille, jos on kyseessä joku asia josta jotakin tiedän, kerron kyllä mielipiteeni siihen, joskus vähän liiankin kärkkäästi ja joskus asioihin jotka ei mulle edes kuulu... Ja 30 v. on jo lähellä taitaa jo alkaa just tuo jousimies vaikuttaa. Onko täällä muita nousevia jousimiehiä?

[astrofriikki]

Kiitos Mateve. 
Ylväitä sanoja nousu jousimiehestä.

Ave:n kirjoituksesta tunnistan tuon opettamisen halun.
Minulla on kyllä valitettavasti tapana 'saarnata' sanomaani, opettaa mielellään, parantaa mualimaa.
Joskus siinä onnistuen, joskus epäonnistuen. Mutta melko harvoin lannistuen 

[tuulispää]

nousujousimies
on toivoton sähläri,
joka paikassa pitäisi olla samaan aikaan.
hänen perässään ei pysy kukaan,
eivät edes hänen omat jalkansa.

aina saarnaamassa omaa mielipidettään muille,
sillä hänhän on aina oikeassa.   

Onko täällä muita nousevia jousimiehiä?

     Kyllä,tunnustan tuon saarnaamisen... ja kun ryhdyn siivoamaan, niin yritän olla jokapaikassa yhtäaikaa, koska siten saan siivouksen nopeammin tehtyä...
Sählykin joskus onnistuu...

[tuulispää]

   esoteerisesti intuition avulla löydetään ylempi mieli sekä kuullaan sielun lait, oppimalla sielun tiedon kautta Jumalallinen viisaus.
  astuu oppilaan polulle onhan 9.huone viisauden huone ja  suunta on siis viisauteen, ilman rajoituksia.

Wau!!! 

[nikki]

onhan täällä muitakin aina oikeessa olevia, ,
ja mielelläni yhtä viisas kuin matevekin..
ite koen että nousumerkkini alkoi vaikuttaa progressivisestikin jo viisi vuotiaana,ollen vahvimmillaan nuoruuden menojalan vipattaessa joka suuntaan,
ja ehkä nyt vanhempana ja VIISAAMPANA siihen on tullut tuo
besser-wisser-opettajan rooli tuon saturnuksen vaikutuksen myötä,
eli kai se nousumerkki vaikuttaa koko elämän ajan mutta vähän eri kantilta iän karttuessa,itsetuntemus kasvaa kuin myös itseluottamus,
sitä ulkoista olemustaan uskaltaa ja osaa ilmentää aina vaan paremmin,
sählääjäksi en tunnustaudu,
mutta aikatauluja vihaan,
ja vapautta rakastan
tunnussana:ahistaa.oikein vitsi minun kohdallani,
tytär letkauttaa siitä vähän väliä..

ja lisää hurttia huumoria ja karrikointia,
sitä kai tässä ketjussa kaivattiin,
on hyvä katsoa pyyhittyyn peiliin näin joulun alla

[Pikkusisko]

Rapuus usein määritellään ylenmääräiseksi emotionaalisuudeksi ja vaikkapa äidillisyydeksi, mutta nyt tulee muistaa että tällä tavalla noin puolet Ravuista jää täysin määritelmien ulkopuolelle: nimittäin miehet. Vaikea uskoa että joka Rapu-ukko olisi kovin tunteellinen - ainakaan päällepäin. Rapu voi liittyä mieluummin vaikka suojelunhaluun ja velvollisuudentunteisiin, itseasiassa nämä teemat sopisivatkin hyvin nousu-Rapu-veljeni ammatillisiin edesottamuksiin. Äärimmäisen herkkänä en kyllä häntä pitäisi, mutta tunteet taitavat olla vahvoja (ja salattuja, eli kuori on päällä!)

Totta. Ystäväni on tuplarapu, super dramaattinen, super herkkä, super suojelunhaluinen... homomies, mutta rakastuu aina minuun kun on kännissä 

 

[Ajatus]

tunnussana:ahistaa.oikein vitsi minun kohdallani,
tytär letkauttaa siitä vähän väliä..

Heh, tästä tuli välittömästi mieleen hyvä Kalat-ystäväni, jolla on kuu Jouskarissa. "Jessus, ku ahistaa" oli yleinen lause hänen suustaan opiskeluaikaan, kun oli pakko noudattaa aikatauluja.

Tuosta nousumerkkien "vaikuttamisesta" - itse en allekirjoita ollenkaan sitä, että nousumerkki jotenkin yhtäkkiä alkaisi vaikuttaa vasta jossain tietyssä iässä. Ainakin itse olen käyttäytynyt kaurismaisesti ihan pienestä pitäen (vaikka proge-asc siirtyikin Vesimieheen ollessani 3-vuotias). Veikkaan, että kyse voi olla siitäkin, että kolmekymppisenä ihminen on tutustunut itseensä sen verran, että alkaa tunnistaa myös nousumerkkipuoltaan. Tai sitten sosiaaliset roolit korostuvat niin paljon, että juuri nousumerkin ominaisuudet tuntuvat korostuvan - kuvaahan se tietyllä tavalla tapaamme elää ja suhtautua asioihin, ja AC-DC eli minä-sinä-akseli liittyy nimenomaan sosiaalisuuteen.

[pluto]

Tyttäreni on ollut selkeä nousu-skorppari syntymästään lähtien. Viimeistään tuon tultua uhmäikään tuli varsin selväksi kenen kanssa tässä ollaan tekemisissä. Etenkin se piirre, että skorpit eivät kunnioita ketään itseään heikompaa, on tullut varsin selväksi. Viimeiset viisi vuotta olen päivittäin joutunut todistamaan olevani ainakin toistaiseksi häntä voimakkaampi ja että minä olen se, joka määrää säännöt.
Pienestä pitäen napero on laittanut kyseenalaiseksi kaikki saannöt ja käskyt, eikä tuo tee sitä uhmassa, vaan ihan aidosti ei voi käsittää, miksi minun näkemykseni olisi oikeampi kuin hänen.

Oma neitsyt-nousuni on mielestäni kuitenkin alkanut pelittää kunnolla vasta aikuisella iällä. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pidän neitsyt-piirteistäni.
Nuorena se kai oli mielestäni niin nössö merkki, että kielsin kaikki neitsyt-piirteet itsessäni.
Nykyisin n*ssin pilkkua ihan surutta tuntematta siitä pienintäkään häpeää.

[Ajatus]

Heh, eikös nousumerkki ole juuri sitä mitä täällä ollaan opettelemassa, ehkä siksi joku joskus Astriksen postituslistalla kutsuikin mm. nousu-Leijonaa "paperileijonaksi" jne. Mutta vaikka se olisi opettelun alainen asia, niin en silti näe että se olisi välttämättä mitenkään erillään muusta luonteesta.

Tyttäreni on ollut selkeä nousu-skorppari syntymästään lähtien. Viimeistään tuon tultua uhmäikään tuli varsin selväksi kenen kanssa tässä ollaan tekemisissä.

Minulla on pieni kummityttö, joka on nousu-Skorppari. Hänellä oli jo parin kuukauden iässä todella intensiivinen katse ja edelleen hän vieraampia ihmisiä (minuakin, kun näemme harvoin) oikein tuijottaa, vakavalla ilmeellä ja hyvin epäluuloisesti. Hän kuulemma muistuttaa tässä vakavuudessaan miestäni (aur-Skorp., nousu-Leijona) pienenä. Hänen äitinsä (mieheni veljen vaimo) taas on aur-Leijona, nousu-Skorppari. Niin ne kulkevat perheessä...

[Totsi]

Nyt minäkin alan päästä hajulle. Triton kirjoitti, että nousurapua voisi kuvata mieluummin suojelunhaluisena ja velvollisuudentuntoisena. Tämän piirteen tunnistan itsestäni heti, en ylitunteellisuutta.

Olen todella velvollisuudentuntoinen ja joutunut kovasti opsikelemaan sitä. Että on ihan ok sanoa toiselle etten ihan heti ehdi ja ennenkaikkea sanoa itselleen, että on ok olla näin.