Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #15 : 26.12.2006 14:47:17 » |
|
Elämän sotkut tässä sitten esillä: Roikkuu väkisin, vaikka ei toista kiinnostaisi enää yhtään. Rakkaudessa ei mitään rajaa ja se on hirveän tulista. Olen sitten oppinut vähän rajottamaan, mutta ilmeisesti liikaakin. Kätkeminen estää nyt koko tilannetta tulemasta selville toiselle. Toisaalta viestin toista ja toisaalta toista. Melkeinhän tuo jo naurattaa. Hmmm.. kannattaisiko sinun ensin pistää nuo 'elämän sotkut' kuntoon ennen kuin ryntäät suhteeseen ja odotat, että Prinssi Rohkea valkealla ratsulla pelastaa neidon pulasta?
Tuo on nimittäin erittäin raskasta, jos joku ripustautuu ja sitä pitää auttaa kuin lasta taloudellisesti ja henkisesti.
Kyllä, ehkä vähän nytkin. Tässä tapauksessa miestä kiinnosti ensin hyvinkin, mutta sitten tapahtui jotain (hänen omia ongelmiaan, henkisiä) ja se jokin hävisi. Pitkään kärsin ja odotin, ja kun asiat lopulta selvisivät, vanhaan ei enää ollut paluuta. Nyt olemme kai vähitellen ajautuneet vain syvään ystävyyteen ja minä vielä haikailen alkukesän lämpöä.
Liika rakkaudella tukahduttaminen säikyttää kenet tahansa. Anna tilaa hengittää toiselle ja olla omissa oloissaankin.
Sinun ei tarvitse muistuttaa olemassa olostasi joka päivä, ei edes joka viikko. Anna miehen hoitaa moinen.
Paras tapa pitää mies itsellään on juosta hiukan karkuun.
Tunteita ei tarvitse peitellä, se ei ole se juttu, vaan se, että ettet ole yhteydessä koko ajan ja vaatimassa yhdessä oloa koko ajan tai muutenkaan tekemässä vaatimuslistoja tai suunnittelemassa vaaleanpunaista tulevaisuutta hänen puolestaan.
Sitten kun tapaatte/keskustelette, niin tunteet täysille, mutta älä ole oma-aloitteisesti yhteydessä joka päivä/viikko.
Jos toinen ei halua olla sinun kanssasi yhteydessä enään, niin kunnioita sitä, äläkä heittäydy josta pitää viimein tehdä rikosilmoitus poliisille häirinnästä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Brida
Kanta-astroilija
Viestejä: 298
" Elän tässä ja nyt, täynnä elinvoimaa "
|
|
« Vastaus #16 : 26.12.2006 15:22:16 » |
|
Voih, ensinnäkin: Kiitos Asterix että ohjeita rakkauden saamiseksi, ei karkoittamiseksi laitoit... Nimittäin täällä toinen samanmoinen epätoivoinen rakastuja Tosin mä en ehkä roiku kimpussa koko ajan mutten toisaalta pysty unohtamaankaan, ennenkuin tulee seuraava "uhri" eteen. Onhan se tosiaan niin että vaikeasti tavoiteltava kiehtoo, pitäisi ymmärtää että varsinkin miesten kodalla se on näin, niin miksi ihmeessä sitä pitää olla aina helposti saatavilla??? Siksi kun itse haluaa olla jahtaava osapuoli, ja mä henk.koht kyllästyn mieheen jonka kohdalla leikin vaikeasti tavoiteltavaa ja jos se menee siihen ansaan niin koen tyypin sitten tylsäksi... Enkä voi sietää että mua jahdataan Vaikea tapaus. No, mulla ja niin voisiko syy olla siinä ja tosiaan on toi ja myös , ja vitos huoneessa. Eli leikkimielistä touhua kaikkiko loppupelissä vaikka intohimoisesti rakastunkin? Sitä mitä ei saa, sitä aina haluaa!!!
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.12.2006 15:25:33 kirjoittanut Repetiitti »
|
tallennettu
|
May your day be uplifted filled with sunshine and warmth the shining rainbows of hope the white clouds of dreams the gentle softness of breeze the sweet smell of fresh air.
May your day be uplifted from start to end filled with joy and happiness untroubled and serene.
May your day be
|
|
|
KissaKuu
Kohtuuastroilija
Viestejä: 52
|
|
« Vastaus #17 : 26.12.2006 15:22:40 » |
|
Hmmm.. kannattaisiko sinun ensin pistää nuo 'elämän sotkut' kuntoon ennen kuin ryntäät suhteeseen ja odotat, että Prinssi Rohkea valkealla ratsulla pelastaa neidon pulasta?
Tuo on nimittäin erittäin raskasta, jos joku ripustautuu ja sitä pitää auttaa kuin lasta taloudellisesti ja henkisesti.
Tuota noin, ei tämä nyt IHAN näin paha ole ku ehkä onnistuin saamaan kuulostaaan. En suinkaan mie ole taloudellisesti kenessäkään roikkumassa, enkä muutenkaan ahdistele ketään. Olen samaa mieltä, että semmonen on raskasta. Vaikka ei ehkä olekaan ollut kykyä hoitaa näitä rakkausasioita kovin taidolla, ni ei tässä sentään aivan sekopäisiä olla. Pitänee muokata tuota tekstiä. On tyyli kirjottaa vähän kärjistävä, kuulostaa pahemmalta ku onkaan. Selventääkseni: muuten elämä on kyllä mallillaan, mutta tämä romanttinen puoli ollut aika sekavaa pitempään. Syy löytyy pääasiassa ihan itsestäni, ja olen sen kyllä tiennytkin.
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.12.2006 15:27:55 kirjoittanut KissaKuu »
|
tallennettu
|
|
|
|
Lilli
|
|
« Vastaus #18 : 26.12.2006 15:51:40 » |
|
Ei minulle ainakaan tullut karttojen perusteella minkäänlaista mielikuvaa pelastajaa odottavasta pikkuprinsessasta. Pikemminkin tällaista tuli mieleen: pistetään 2 ajotuntia ottanut 18-vuotias Ferrarin rattiin, ja oppilas kiihdyttää sen vauhdista sokaistuneena 250 km/h kuvitellen hallitsevansa koko turboahdetun vehkeen. Ah, ihanaa vauhdin hurmaa, mutta Ferrari karkaakin käsistä ja kohta ollaan ojassa tai ajettu kivitalon seinään. Sitten sitä ollaan pöllämystyneenä tien poskessa seisoskelemassa ja katsomassa hieman syyllisen oloisena, näkikö joku. Vähän aikaa ollaan vahingosta viisastuneita ja järkeviä, kunnes vauhdin hurma sokaisee jälleen mielen...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Brida
Kanta-astroilija
Viestejä: 298
" Elän tässä ja nyt, täynnä elinvoimaa "
|
|
« Vastaus #19 : 26.12.2006 15:59:29 » |
|
Pikemminkin tällaista tuli mieleen: pistetään 2 ajotuntia ottanut 18-vuotias Ferrarin rattiin, ja oppilas kiihdyttää sen vauhdista sokaistuneena 250 km/h kuvitellen hallitsevansa koko turboahdetun vehkeen. Ah, ihanaa vauhdin hurmaa, mutta Ferrari karkaakin käsistä ja kohta ollaan ojassa tai ajettu kivitalon seinään. Sitten sitä ollaan pöllämystyneenä tien poskessa seisoskelemassa ja katsomassa hieman syyllisen oloisena, näkikö joku.
Vähän aikaa ollaan vahingosta viisastuneita ja järkeviä, kunnes vauhdin hurma sokaisee jälleen mielen... [/quote]Niin tuttua, niin tuttua... Hups, mites toi lainaus nyt näkyykin näin?
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.12.2006 16:01:34 kirjoittanut Repetiitti »
|
tallennettu
|
May your day be uplifted filled with sunshine and warmth the shining rainbows of hope the white clouds of dreams the gentle softness of breeze the sweet smell of fresh air.
May your day be uplifted from start to end filled with joy and happiness untroubled and serene.
May your day be
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #20 : 26.12.2006 16:08:30 » |
|
Tuota noin, ei tämä nyt IHAN näin paha ole ku ehkä onnistuin saamaan kuulostaaan. En suinkaan mie ole taloudellisesti kenessäkään roikkumassa, enkä muutenkaan ahdistele ketään. No lyhyessä kirjoitetussa muodossa kaikki kuullostaa hyvin kärjistetylle. Pitäisi kirjoittaa kirja tai kertoa silmätysten, jolloin sanoma pehmenee todellisiin mittapuihinsa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pikkusisko
Vieras
|
|
« Vastaus #21 : 26.12.2006 16:48:36 » |
|
hei pitäis muuttaa tuo "epätoivoinen rakkaus" johonkin positiivisempaan muotoon. Nimittäin minäkään en jaksa olla jahdattavana en sitten millään. En kestä sitä ja ahdistun. Positiivista on se tunteen voima ja USKO, että vaikka mitä sattuu niin kaikesta selviää ja sitten voikin jo rakastua uudelleen Se on elämää, EI ELÄMÄN PELKOA HYVÄT SISKOT!!! Mutta voisko tämän nyt vaan nähdä positiivisemmin kuin epätoivoisena. Minä olen kanssa koulinut itseäni tämän aktiivisuuden vuoksi, ja nyt olen vuoden ollut kärsivällinen toisen oinaan kanssa, joka vain on niin haavoitettu että vetäytyy sen vuoksi aina välillä vaikka onkin minuun kuulema ihastumassa. Maltti ON valttia, mutten kyllä lähtisi pelaamaan mitään. Itsehillintä kannattaa kuten Asterix sanoi, mutta karkuunjuoksu voi olla haaste, jos toisesta nyt vaan sattuu välittämään...!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #22 : 26.12.2006 17:38:07 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #23 : 26.12.2006 18:05:24 » |
|
Kaiholla luen noita hyviä neuvoja... Minusta ei kait koskaan ole omien intohimojeni himmaajaksi... Tosin olen huomannut, että vaikken osaa pyrkiä siihen että antaisin toiselle sitä "saalistamisen iloa", niin voin sen sitten lopun viimeksi tehdä tahattomasti... Ehkä muutenkin enemmän olen sellainen.. hmm... "suoran tunnetoiminnan ja spontaanisuuden" puolesta eläjä ja silti olen saanut palautetta, että olisin 'venkoilija'... että sinänsä ei ehkä välttämättä tarvitse tekemällä tekeytyä saaliiksi... : Sekun tosiaan voi tapahtua jotenkin pinnankin alla... tai sitten se on vain salainen keinoni olla yrittämättä kasvaa tuossa asiassa ja harjoittaa itsehillintää... Soisin toki mieluusti sen ilon ihmiselle, jota kohtaan tunnen suurta kiinnostusta... Mutta kun en vaan jaksa... miettiä... vaan mennä eteenpäin... siis näissä asioissa..
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
KissaKuu
Kohtuuastroilija
Viestejä: 52
|
|
« Vastaus #24 : 26.12.2006 18:57:57 » |
|
Ei minulle ainakaan tullut karttojen perusteella minkäänlaista mielikuvaa pelastajaa odottavasta pikkuprinsessasta.
Pikemminkin tällaista tuli mieleen: pistetään 2 ajotuntia ottanut 18-vuotias Ferrarin rattiin, ja oppilas kiihdyttää sen vauhdista sokaistuneena 250 km/h kuvitellen hallitsevansa koko turboahdetun vehkeen. Kiitos Lilli. Ennen kaikkea tuosta, että tämä, jonka takia OLIN epätoivoinen, on hiukan kummallinen, kenties jopa naista alistava. Se aina ilahduttaa, että jouti mennäkin... (alhaista, mutta ah niin normaalia) Jos sieltä kartasta sellainen kuva olisi nähtävissä, että olen jotenki odottelemassa pelastajaa ja avuton, niin SE olisi pahasti pieleen. Elämässä on vara oppia aina. Mie en kyllä tiedä, miten tässä rakkausstrategiassa kehittyisin, kun olen todellakin aito leijona siinä, että haluan minäkin ITSE sitä jännitystä ja haastetta. Ja siksikin mie kai aina takerrunkin niihin, jotka on niin vaikeita. Vaikka nyt sanoisi, että en koskaan enää, niin todellakin, epäilen, että ei kauan mene, ku elämän koulua ja oppituntia käydään taas johonkin suuntaan.
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.12.2006 19:00:41 kirjoittanut KissaKuu »
|
tallennettu
|
|
|
|
|