Äänestys
Kysymys: Mikä merkki suomalaiset olisivat?
Oinas - 2 (2.9%)
Härkä - 12 (17.4%)
Kaksoset - 0 (0%)
Rapu - 5 (7.2%)
Leijona - 8 (11.6%)
Neitsyt - 5 (7.2%)
Vaaka - 2 (2.9%)
Skorpioni - 3 (4.3%)
Jousimies - 2 (2.9%)
Kauris - 23 (33.3%)
Vesimies - 3 (4.3%)
Kalat - 4 (5.8%)
Äänestäjiä yhteensä: 54

Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 9
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Suomalaisten heimon aurinkomerkki  (Luettu 65192 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Q
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 382


Profiili
« Vastaus #45 : 26.12.2006 19:41:40 »


Fenneille on ominaista ihmeellinen alkukantaisuus ja viheliäinen köyhyys. Heillä ei ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa toivo on nuolissa, joita he raudan puutteessa varustavat luukärjillä. Metsästys elättää samalla tapaa sekä miehiä että naisia. Nämä näet seuraavat kaikkialle miehiä ja vaativat osan saaliista. [...] Turvassa ihmisiltä ja turvassa jumalilta he ovat saavuttaneet vaikeimman päämäärän, nimittäin sen, ettei heidän ole tarvis edes mitään toivoa.
Muu on jo tarua. Siitä ei ole tarkempaa tietoa ja siksi en siihen puutu.
- Tacitus


Heh, en tiedä miksi huomaan tässä kohtaa saavani kenties hieman yleisestä poikkeavan reaktion. Teksti ja mm. sitä seuraavat Asterixin kommentit eivät millään muotoa loukkaa tai kismitä minua, pikemminkin päinvastoin. Oikein hyrisen ylpeyttä katajaisesta kansastamme, joka monesta "sivistyksen kehdosta" käsin katsottuna näyttää näemmä vieläkin monella tapaa villi-ihmisten ja alkeellisten heimojen, varsin harvaan asuttamalta takamaalta vailla mitään todellista kultyyria ja sivistystä.

Mun suomalaista itsetuntoa myöskin hivelee tieto siitä, että (käsittääkseni) esim sellainen sivistyneempien alueiden ja järjestäytyneempien kansakuntien vitsaus kuin mustasurma ei koskaan ehtinyt tänne koti-pohjolaamme saakka. Siistiä on myös se, että täällä rehotti pakanuus vielä pitkään sen jälkeen, kun naapurimaissa oli kuuliaisesti taivuttu kristinuskoon. Ynnä muuta ynnä muuta. Ihan olen onnellinen ja hyvilläni jopa siitäkin, ettei pohjoinen maamme vielä tänä päivänäkään Nokioineen sun muine teknologian riemuvoittoineen ole edelleenkään kovin metropoliitti tai haluttava.

Suomalaiset ovat omaperäinen ja omituinenkin kansa. Me emme ole niin kuin muut, eikä meistä (toivottavasti) sellaisia koskaan tulekaan. Mutta ei siinä minusta mitään noloa tai hävettävää ole, päinvastoin! Sehän on hienoa ja upeaa, aitoa ja hiomatonta, rehellistä ja verevää (joskaan ei aina niin tyylikästä ja sulavaa).

Mielestäni suomalaisten kansa on säälittävä ja nolo vain silloin, kun yrittää olla jotain muuta kuin ei ole. Tunnen syvää häpeää vain silloin, kun koitamme epätoivoisesti olla niin **tun Keski-Eurooppalaisia, kansainvälisiä ja fiinin hienostuneita. Kun heitämme pientä sujuvaa small talkia café latten äärellä tai laitamme äärettömin verovaroin Helsinkiä juhlakuosiin -ei itseämme, vaan hulppeaan pääkaupunkiimme mahdollisesti eksyviä turisteja ja kongressivieraita varten. Kun edustamme ja mainostamme itseämme teknologian mekkana ja koulutuksen osaajina. Kun koitamme kuin hädissämme löytää itsestämme edes jotain sellaista mediaseksikästä ja globaalisti kiinnostavaa, jotta voisimme päästä maailman kartalle ja osoittaa olevamme jotain muuta kuin se takapajuinen katajainen kansa, joka todellisuudessa kuitenkin olemme.

Hei, näytetään me pyllyä vaan maailmalle! Poljetaan sisulla vaan eteen päin. Uskotaan saunaan, viinaan ja tervaan. Pysytään täällä metsässä niin kauan kuin metsää on. Ollaa ylpeitä siitä mitä ollaan ja mitä ollaan aina oltu!

 smitten

*palaa varsinaiseen aiheeseen tuonnempana*

tallennettu
Totsi
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 291


Profiili
« Vastaus #46 : 26.12.2006 19:57:28 »

Ihan täysillä komppaan Katja-Q:ta.

Minustakin olemme ainutlaatuisia ja meidän tosiaan tulisi olla siitä ylpeitä eikä yrittää muuttua miksikään toiseksi kansaksi käyttäytymistapoineen. Siksi tuon Tacituksen tänne lainasin. Ei taida mitään muuta kansaa kuvattu niin, että ovat turvassa jopa jumalilta?  Grin

musta tästä on kehkeyytnyt varsin hykerryttävä ketju kaikkien yleistysten johdosta.  2funny Joskus stereotypioiden avulla saa parhaan annin esiin kustakin kansasta.
tallennettu

Kultaisin kulmin Päivätär hiipivi vuorien taa,
Vaan utusilmin Uinuva Yötär jo sijahan saa... -Bögh
enska
Vieras
« Vastaus #47 : 26.12.2006 19:58:16 »

(http://muppet.wikia.com/images/6/65/Animal02.jpg)
YESH KATJA-Q!!! KOMPPI!!

Totta joka sana. Omia juuriaan ei voi valita, mutta sen voi valita mitä ravintoa omaan kasvuunsa niistä ammentaa..

Ja kuten sanottu, eiköhän me kaikki mahduta samaan koriin, ollaan sitten mistä puusta tahansa pudottuja hetelmiä..
« Viimeksi muokattu: 26.12.2006 20:03:40 kirjoittanut Lemniskata » tallennettu
Asterix
Vieras
« Vastaus #48 : 26.12.2006 20:27:16 »

Katja-Q on muuten siinä suhteessa oikeassa,
että suomalaisten kannattaisi tehdä "tavaramerkki"
siitä poikkeavuudestaan,
eikä pyrkiä apinoimaan muiden maiden "tavaramerkkiä",
jolloin siitä tulee lähinnä tragikoominen,
kun sillä jutulla ei ole luonnollista istuvuutta.

Pelkästään se, että suomalaiset alkavat häpeilemään
ja selittelemään heti kun joku sanoo jostain,
saa aikaan sen, että ko. ominaisuutta pilkataan.

Ainoa asia, mistä suomen pitäisi ottaa mallia
muista maista, niin siinä kuinka asennoituu
siihen kritiikkiin ja "pilkkaan",
eli alkavat nauramaan ja kertovat siihen liittyen vielä jonkun
vitsailun, niin johan asia alkaa muuttumaan positiiviseksi.

Esimerkkinä vaikka nyt ranskalaisten omituisuus syödä
kaikenlaisia nilviäisiä, tunkio-otuksia ja elukoiden jätepaloja
on nykyisin mitä hienointa guisinea. Grin

Kukaan ei edes ajattele, että se olisi jotenkin
noloa ja hävettävää, vaan pitävät sitä jopa hienosteluna! Cheesy

Saman asian voi kääntää toisinkin päin
ja aivan varmasti se on näin ollutkin;

"Ovatko ranskalaiset vähän tyhmiä vai eikö niillä ole edes
kunnon ruokaa siellä?"

Toinen juttu on esim.
aikoinaan ranskalaisten parfymien tulo maailmaan.
Ne keksittiin peittämään muut hajut,
ranskalaisten kulttuuriin kun ei ennen vanhaan
peseytyminen juuri kuulunut. Grin

Samaa voisi verrata suomalaisten nokian kännykköjen tuloon
- se kun keksittiin peittämään suomalaisten
jurous ja puhumattomuus. 2funny
tallennettu
K-NRJ
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 2620


PUNAINEN PAHOLAINEN - RED DRAGON


Profiili
« Vastaus #49 : 26.12.2006 21:07:03 »

Ainoa asia, mistä suomen pitäisi ottaa mallia
muista maista, niin siinä kuinka asennoituu
siihen kritiikkiin ja "pilkkaan",

Asterix, mielenkiinnosta (koska taustamme ovat aika pitkälti samanlaiset), kysäisen: oletko itse kokenut pilkkaa ulkomailla siihen liittyen, että olet suomalainen? Vai koetko itsesi ennemminkin itävaltalaiseksi?
tallennettu

Au Kauris, AC Rapu, Kuu Rapu
MC & Merkurius & Venus Vesimies
Punainen Galaktinen Lohikäärme
Totsi
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 291


Profiili
« Vastaus #50 : 26.12.2006 21:28:40 »

Ainoa asia, mistä suomen pitäisi ottaa mallia
muista maista, niin siinä kuinka asennoituu
siihen kritiikkiin ja "pilkkaan",
eli alkavat nauramaan ja kertovat siihen liittyen vielä jonkun
vitsailun, niin johan asia alkaa muuttumaan positiiviseksi.

Totta.  smitten Ja onneksi kansainvälistymisen myötä selkärankamme kehittyy tässäkin suhteessa. I hope.

tallennettu

Kultaisin kulmin Päivätär hiipivi vuorien taa,
Vaan utusilmin Uinuva Yötär jo sijahan saa... -Bögh
Asterix
Vieras
« Vastaus #51 : 26.12.2006 23:28:37 »


Asterix, mielenkiinnosta (koska taustamme ovat aika pitkälti samanlaiset), kysäisen: oletko itse kokenut pilkkaa ulkomailla siihen liittyen, että olet suomalainen? Vai koetko itsesi ennemminkin itävaltalaiseksi?


Hmmm... millä tavalla samanlaiset? Smiley

Minulla on toki kaksoiskansalaisuus ja omaan
kaksi passia, joista toinen on suomen ja toinen ranskan passi. Smiley

Tunnen olevani kotona Itävallassa,
mutta en ole itävaltalainen. Smiley

Jos olen kertonut olevani suomalainen,
niin tyypeiltä on yleensä jäänyt suu auki.

Suomalaisetkaan edes moni ei usko suomalaisuuteni,
vaan kuvittelee, että olen venäläinen/virolainen
ja avioliiton kautta saanut suomen kansalaisuuden. Grin



Minua ei pahoin ole loukattu suomalaisuudesta Itävallassa,
vaikka en voi sanoa välttyneeni siltä.

Olen usein kuulemassa loukkauksia
suomalaisista, tämä työni vuoksi, mutta kun ihmiset
huomaavat minut ja/tai tietävät suomalaisista
juuristani, niin he menevät hämilleen.

Minua on yrityksen imago-syistä pyydetty pudottamaan kaksois-
sukunimestäni se suomalainen pois
(en käytä sitä muutenkaan kuin virallisissa asiakirjoissa),
vaikka se on erittäin helppo lausua, eikä viittaa mihinkään
huonoon millään puhutulla kielellä.

Nimeni muuttuu joka tapauksessa avioliittoni myötä. Smiley




Itävaltalaiset eivät koskaan sano mitään kritiikkiä/negatiivista
suomalaisille itselleen, kuten ei myöskään esim. turkkilaisille,
joiden tapoja he inhoavat todella paljon.
Päin vastoi, he kehuvat kaikkia
kummallisuuksia maasta taivaaseen,
kuten Wienin suomalaisten tapaa kokoontua
pari kertaa kk erääseen ravintolaan joukolla sikailemaan.

Kukaan ei pidä siitä ja he sanovat,
että heitä pitäisi sen verran kunnioittaa,
että eläisi maassa maan tavalla,
mutta kukaan ei sano sitä suoraan niille suomalaisille.

Tuo on varovaisten Itävaltalaisten vika, että ne ei pysty
ilmaisemaan mielipidettään ja toivomuksiaan/pelkojaan
kohteelle itselleen,
vaan sanoo kierrellen kaarrellen rivien välistä,
kun heille on todella tärkeää,
että kaikki portit jäävät auki ja sillat polttamatta. uglystupid2

He sanovat suoraan asiat vasta,
kun he luottavat täysin, että maata on
jalkojen alla sen sanomisen jälkeenkin. Grin



Yksi asia, mikä vaikuttaa paljon suomalaisten maineeseen
on se, että venäläisiä ja virolaisia on paljon
Euroopan isommissa kaupungeissa,
(myöskin Wienissä erityisen paljon venäläisiä)
ja suomalaisten maine Venäjällä ja Virossa tiedetään turhan hyvin
ja tuo maine on levinnyt myös muualle ja sitä ei auta yhtään
nämä suomalaisten traditionaaliset sikailu-tapaamiset.

Kaikki Wienin suomalaiset eivät ole kuin Eva Biaudét
tai muutamat muut, jotka ovat paljon auttaneet
sen paremman maineen puolesta. Wink

Saksalaisista on sanonta;
"Jos saksalaisista ei pidä edes naapurikansat,
niin kuinka niistä voi pitää muutkaan?"


Sopisiko se ainakin edes mietittäväksi myös suomalaisten kohdalla?  Wink
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #52 : 27.12.2006 00:29:19 »

Täälläpä juttua!

Minä olen sanonut pojilleni, että olisi ihan hyvä asia, että etsisitte sen 'vaimon' aivan muualta maapalloa.

Suomalainen veri, geenit ja kulttuuri tarvitsee vahvistuakseen ja ollakseen enemmän 'ihmiseksi' uutta verta.

En kaikkea ehtinyt lukea näin myöhään, mutta huomasin että kauris siellä komeilee keskuudessamme. Mitä se merkitseekään kansalaisuutena? Sisäänpäin kääntynyttä myhäilijää?
tallennettu
K-NRJ
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 2620


PUNAINEN PAHOLAINEN - RED DRAGON


Profiili
« Vastaus #53 : 27.12.2006 08:53:01 »

Hmmm... millä tavalla samanlaiset? Smiley

No, meillä on molemmilla enemmän tai vähemmän vaikea äitisuhde, joka on varmasti jättänyt jälkensä ja kenties omalta osaltaan ajanut ulkomaille.

Minä myös olen viettänyt pitkiä aikoja ulkomailla joko töissä tai opiskellen, (eli en siis turistina; silloin näkökulma olisi ihan erilainen), ja saanut hyvän tuntuman miten muualla eletään.

Vaikka olenkin sulautunut hyvin paikallisväestöön (paitsi Aasiassa), en ole kuitenkaan ikinä joutunut häpeämään suomalaisuuttani.
tallennettu

Au Kauris, AC Rapu, Kuu Rapu
MC & Merkurius & Venus Vesimies
Punainen Galaktinen Lohikäärme
Elektra
Astroholisti
*****
Viestejä: 1558



Profiili
« Vastaus #54 : 27.12.2006 08:55:57 »

Annoin ääneni Härälle.  Smiley
tallennettu
Asterix
Vieras
« Vastaus #55 : 27.12.2006 14:28:14 »

Hmmm... millä tavalla samanlaiset? Smiley

No, meillä on molemmilla enemmän tai vähemmän vaikea äitisuhde, joka on varmasti jättänyt jälkensä ja kenties omalta osaltaan ajanut ulkomaille.

Ota myöskin huomioon, että tosi elämässä olen
myös suomessa ulkomaalainen muille suomalaisille. Smiley
Sillä on erittäin iso merkitys.

Sinä tietenkin voit kokea, miten haluat. Wink



Minä myös olen viettänyt pitkiä aikoja ulkomailla joko töissä tai opiskellen, (eli en siis turistina; silloin näkökulma olisi ihan erilainen), ja saanut hyvän tuntuman miten muualla eletään.

Vaikka olenkin sulautunut hyvin paikallisväestöön (paitsi Aasiassa), en ole kuitenkaan ikinä joutunut häpeämään suomalaisuuttani.

Minä en ole sanonut missään häpeäväni suomalaisuutta tai suomalaisia,
sinä sanoit niin. Smiley

En minä häpeä sen enempää ruotsalaisia kuin venäläisiäkään
tai edes ranskalaisia.  Grin

Minä lähinnä irvailen muiden mukana tuolle pöllöydelle. Grin

En tiedä ikääsi, mutta suomalaiset ovat vasta 90-luvulla,
Nokian ja muun teollisuuden kasvun myötä, mutta myös
90-luvun laman vuoksi,
alkaneet enemmän asua työn vuoksi rajojen ulkopuolella
sitten ennen sotia olleen muuttoliikkeen jälkeen.

Suomalaisten paskempi maine on vasta parin viime vuoden
aikana ilmi tullut juttu.

Esim. -89 kun muutin britteihin käymään koulun
loppuun, niin suomesta ja suomalaisista ei tiedetty
siellä juuri mitään.

Vielä -97 Saksassa suomalaiset olivat vielä aika
suosittujakin, mutta sitten 2000-luvulla
homma on pikkuhiljaa muuttunut.

Siihen on varmasti monta syytä.

Tässä muutamamia työssäni törmäämiä juttuja;

Huonosti hoidetut isojen tapahtumien järjestelyt
ja isännöinti koko 2000-luvulla ja se,
että suomalaiset tunkee ne kaikista oudoimmat juttunsa
joka tapahtumaan ja tapaamiseen,
joita edes rivisuomalainen ei ymmärrä. idiot2
--> hämmentyneet ulkomaiset vieraat ovat kärsineet mielipahaa
ja se kerrotaan muulle maailmalle.

Kykenemättömyys ottaa vastaan kritiikkiä/parannusehdotuksia
--> se koetaan yleisesti kaikkialla yhteistyökyvyttömyytenä

Puutteet normaaleissa keskustelu -ja käytöstavoissa (suom.set sanovat sen olevan ujoutta)
--> se koetaan yleisesti töykeytenä

Suomalainen ylpeys
--> koetaan usein koomisena, koska suomalaiset ovat ylpeitä myös
asioista, jotka yleisesti ottaen eivät ole mikään ylpeyden aihe,
esim. viinan juonti, huono maku, negatiivinen elämän asenne.

Suomalainen kateus
--> tätä on monien vaikea ymmärtää. Suomalaiset selittävät myös saamansa kritiikin/parannusehdotukset kateudella, joista taas
tulee paljon ongelmia yritysten tuotekehittelyssä, markkinoinnissa,
PR:ssa jne.

Suomalainen ylenkatseellisuus muita kansallisuuksia kohtaan
--> suomalaisnen vaatii, että suomessa pitää käyttäytyä maan tavoin,
mutta suomalainen ei vaadi samaa itseltään, kun menee toiseen maahan.
Suomalaiset ovat erittäin kärkkäitä arvostelemaan muita kansallisuuksia, vaikka olisivat itse vieraina maassa.

Suomalainen suoruus
--> siinä missä joku muu ymmärtää pitää mölyt mahassaan
esim. suomalaisten töykeästä käytöksestä,
niin suomalainen töksäyttää nauraa höhöttäen
ulos esim. saksalaisten viime iltaisen sikailun ilotalossa.
Yrityselämässä ja muussakin elämässä on ihan fixua
harkita, mitä mitä sanoo ja kuinka. Wink

Suomessa vierailut voivat olla pettymyksiä
korkean hintatason ja suppeiden palveluiden/valikoimien vuoksi.
--> hintataso on Monacon luokkaa, mutta tuotteet ja palvelu eivät.
Siihen hintaan pitäisi vielä sietää nuo edellä mainitut puolet. Smiley

Yrityselämässä suomalaiset tunnetaan hankalina
yhteistyökumppaneina juuri näiden yllä mainittujen
luonteenpiirteiden vuoksi.

En nyt lähde spekuloimaan suomalaista turismia,
sen te tiedätte jo muutenkin. Wink


tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #56 : 27.12.2006 19:32:55 »


Puutteet normaaleissa keskustelu -ja käytöstavoissa (suom.set sanovat sen olevan ujoutta)
--> se koetaan yleisesti töykeytenä

Suomalainen suoruus
--> siinä missä joku muu ymmärtää pitää mölyt mahassaan
esim. suomalaisten töykeästä käytöksestä,
niin suomalainen töksäyttää nauraa höhöttäen
ulos esim. saksalaisten viime iltaisen sikailun ilotalossa.
Yrityselämässä ja muussakin elämässä on ihan fixua
harkita, mitä mitä sanoo ja kuinka. Wink

Yrityselämässä suomalaiset tunnetaan hankalina
yhteistyökumppaneina juuri näiden yllä mainittujen
luonteenpiirteiden vuoksi.

En nyt lähde spekuloimaan suomalaista turismia,
sen te tiedätte jo muutenkin. Wink[/color]


Tässäpä paljon totta. Meillä on vähän vääristynyt tuo ujona oleminen ja varsinkin vaatimattomana oleminen. Kaikki kohteliaisuus on mielinkielin olemista ja kohteliaat kyselyt ja kiinnostus toisesta ihmisestä öykkärimäistä tyhmää uteliaisuutta.

Itse kaupallisen koulutuksen käyneenä näin sen toverieni keskuudessa. Eräillä jälkikoulutuksen kursseilla suomalainen rouva purskahti itkemään, kun yritettiin ilmaisutunnilla päästä liian asiallisesta ja itsekeskeisestä keskustelusta ulos, että ' ei ole tullut tänne leikkimään'.

Coctailkutsuissa kulkeneena olen yrittänyt rakentaa sitä kohteliasta keskustelua sellaistenkin kanssa, jotka ovat näyttäneet yksinäisiltä. Kun aikana esitän aiheita hienovaraisin kyselyin, minulle vastataan kyllä ujosti hymyillen. Mutta...katson, ettei toinen ole innokas keskusteluun, kun ei osaa itse kysyä mitään, kuin ei olisi tippaakaan kiinnostunut mistään tai ainakaan keskustelijastaan, olen nuollut näppini ja häipynyt vähin äänin.

Onpa joskus käynyt niinkin että olen saanut päin naamaani: -Että sinä kehtaat tulla hymyillen kysymään minulta mitä minulle kuuluu.

Olenpa kuullut erään koulun johtajankin vinoilevan käytöstapoja vaativille kollegoilleen, että siinä on turhaa tärkeilyä eikä se ole aitoa. Se kun on sitä vanhaa herraskaista hapatusta.

Todella olisi aika rakentaa vuorovaikutustaidot kansainvälisille tasolle eikä peikotella enää herravihassa ja katkeruudessa. knuppel2



« Viimeksi muokattu: 27.12.2006 21:40:41 kirjoittanut metsätonttu » tallennettu
*Alkmene*
Vieras
« Vastaus #57 : 27.12.2006 20:58:23 »

Minä olen joskus muutamia vuosia sitten ollut Tom Pöystin tilaisuudessa ja voisin sanoa olevani samoilla linjoilla hänen kanssaan näissä "suomalaisuus asioissa".
Edelleenkään, en näe suomalaisia juntteina, karkeina yms  Grin
Pösilöjä löytyy joka kansakunnasta, riippuu vain suunnasta mistä katsoo. Ja kuten sanotaan; "Kauneus on katsojan silmässä" ja niin on myös rumuuskin.
Mikä ei toki estä näkemästä todellisuutta, jos kieltäytyy moisesta oudosta suomalaisuuden näkemisestä tietyillä linsseillä.
Suostun olemaan vaikka sokea teini anarkisti tässä asiassa.  Grin

http://www.valmennuskeskus.com/sivu/fi/valmennukset/tom_poysti/
Harmi etten löytänyt mitään tekstiä sen enempää näistä Pöystin luennoista, mutta niissä on jotain mikä minua on koskettanut.
tallennettu
Q
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 382


Profiili
« Vastaus #58 : 27.12.2006 21:02:06 »

Lainaus
Puutteet normaaleissa keskustelu -ja käytöstavoissa (suom.set sanovat sen olevan ujoutta)
--> se koetaan yleisesti töykeytenä

Tohon on pakko kyllä näin suomalaisena todeta, että kyllä se taitaa pohjimmiltaan ja ihan vilpittömästi kuitenkin pitkälti juuri sitä ujoutta olla, uskoivat ja sanoivat muut siitä sitten mitä tahansa. Esim henkilökohtaisesti ajatellen olen juuri sellainen, että menen aivan lukkoon tilanteissa, joissa olen uudessa paikassa keskellä uusia ihmisiä, joihin minun pitäisi sitten yht'äkkiä tehdä tuttavuutta. Asia vain hankaloituu entisestään, jos käyttöön on otettava jokin muu, kuin oma äidinkieli -eikä tätä helpota yhtään se, että esim englanninkielen taidossani ja ääntämisessäni ei mitään vikaa olekaan (tämä on muuten yleinen ilmiö; mm. suomalaisnuoret saavat usein kehuja hyvästä änntämyksestä ja kielitaidosta, mutta ovat silti paljon vastahakoisempia käyttämään taitojaan käytännössä kun taas monien muiden maiden kansalaiset laskettelevat yhtään häpeilemättä paljon vaikeaselkoisempaakin mongerrusta Wink). Tiedän antavani monille tapaamilleni ihmisille ensivaikutelman ujosta, varautuneesta ja hiukan sulkeutuneestakin tarkkailijaluonteesta, mikä kuitenkaan ei pidä lainkaan paikkaansa sen kuvan kanssa, joka läheisilläni on minusta. He luultavasti kuvailisivat minua pikemminkin kovaääniseksi tuntelijaksi, jolta löytyy niin temperamenttia kuin kuivakkaa huumoriakin. Ja sellainen minä pohjimmiltani olenkin, mutta harvoin avaan sisimpääni kenelle tahansa ohikulkijalle Wink. Tässä uskon puhuvani monen muunkin suomalaisen suulla. Kyllä meistä monet todella ovat ujoja ja kärsimme eräänlaisesta kroonisesta alkukankaudesta mitä tulee sosiaalisiin tilanteisiin. Tämä piirre tuntuu olevan meissä jopa niin syvällä, ettei siihen usein tepsi edes korkeakoulutus tai asema jossain huippuvirassa kaukana koto-Suomesta. Kun jonkun Lipposen tai Vanhasenkin puheita kuuntelee ja esiintymistä katselee, niin onhan siinä räikeä ero monien muiden maiden ministerien ja virkamiesten esiintymiseen verrattuna. Jäykkää on, niin pirun jäykkää, vaikka tuollaiseen asemaan tuskin pääsisi nousemaan ihminen, jolla on vakavia puutteita normaaleissa käytös- ja keskustelutavoissa Wink

Ja mitä sitten tulee siihen normaaliin, niin sehän jo sinällään on varsin subjektiivinen ja venyvä käsite -kuten kaikki tiedämme. Se on takuulla totta, että suomalainen keskustelukulttuuri on tyystin toisenlaista kuin vaikkapa just Keski-Eurooppalainen tai Pohjois-Amerikkalainen. Meiltä esim puuttuu tyystin tuo ns. small talk, johon jo aijemminkin viittasin. Sitähän tunnutaan yleisesti pitävän maailmalla jonain suurenakin sivistyksen ja huomaavaisuuden osoituksena kanssaihmisiä kohtaan ja luontevaan sellaiseen joskus kieltämättä melko kyvyttömät suomalaiset herkästi tuomitaankin ihan töykeinä moukkina. Omalla kohdallani, enkä usko olevani ainoa, kyse ei kuitenkaan missään nimessä ole siitä, ettenkö tietäisi ja ymmärtäisi minulta moista taitoa kaiken taiteen sääntöjen mukaan odotettavan. Perusluonteeni (ja olkoon se yksi osoitus ja läpileikkaus myös kansanluonteestamme) vuoksi minun on kuitenkin hirvittävän vaikea taipua siihen pelkistä kohteliaisuussyistä, koska siinä missä moni jenkki esim voi kokea sen hirmuisen virkistävänä ja viihdyttävänä, näen sen itse omasta kulttuurinäkökulmastani katsoen hyvin teennäisenä ja pinnallisena tapana.

Lainaus
Suomalainen ylpeys
--> koetaan usein koomisena, koska suomalaiset ovat ylpeitä myös
asioista, jotka yleisesti ottaen eivät ole mikään ylpeyden aihe,
esim. viinan juonti, huono maku, negatiivinen elämän asenne.

Ei ole lainkaan vaikeaa kuvitella, että moinen asenne kansakuntamme helmasynteihin nähdään lähinä koomisena tai hämmentävänä. Toisaalta tässä on kuitenkin kyse nimenomaan siitä, mistä meitä suomalaisia peräänkuulutit Wink. Eli halua ja jopa kykyä ottaa pystypäin ja lannistumatta vastaan se pilkka ja panettelu, jota suomalaiset saavat ottaa vastaan muiden maiden kansalaisilta koskien omia tapojaan ja taipumuksiaan. Mitä sitä suotta kiistämään, että meille viina maistuu, eikä asukaan aina ole kuin Voguen sivuilta ja vähemmästäkin sitä täällä pimeyden ja kylmän keskellä vähän masentuu Grin. Tottahan ne siellä muailmalla puhuvat, mutta mitä sitä häpeilemään. Ollaan ylpeitä vaan niin kuin ranskalaiset nilviäisten syönnistään tai tietyt Aasian kolkat koirapaisteistaan. Me itse kuitenkin tiedämme, että sen kansalaisylpeyden takana on paljon muutakin, kuin vain ne muutamat hassut asiat, jotka meistä maailmalla tiedetään ja jotka, harmillista ehkä (tai sitten ei) ovat juuri niitä ehkä vähemmän mairittelelvia piirteitämme -noin ainakin globaalissa mittakaavassa ajateltuna Wink. Stereotypioita ylipäätään on hirmu vaikea lähteä murtamaan, enkä tiedä onko suomalaisilla siihen niin liiemmälti halujakaan. Mun mielestä tää ilmiö on nimenomaan sitä suomalaisten kykyä olla piittaamatta siitä, mitä muut meistä ja meidän tavoistamme ajattelevat ja siksi nään sen ihan vaan hienona asiana.

Lainaus
Suomalainen kateus
--> tätä on monien vaikea ymmärtää. Suomalaiset selittävät myös saamansa kritiikin/parannusehdotukset kateudella, joista taas
tulee paljon ongelmia yritysten tuotekehittelyssä, markkinoinnissa,
PR:ssa jne.

Ehkä tässäkin kohtaa pitäisi vaan tehdä niin kuin siinäkin, mitä tulee tuohon suomalaisten maineeseen rankkoina viinanjuojina ja tuppisuisina yrmynaamoina; myöntää, että kateellista kansaa ollaan. Tottahan se on, eikä tästä edes pysty helpolla ylpeyden aihetta repimään. Tämä lienee myös niitä asioita, joissa kansamme olisi todella syytä kasvaa ja kehittyä ja jopa ottaa mallia muilta mailta. Mutta hei, eihän kukaan voi olla täydellinen Wink. Eikös siinä jo ole kylliksi hyvettä yhdelle kansakunnalle, kun osaa viinaa juoda ja tapella Cheesy. Ei vaan, ihan todella, kritiikin vastaanottaminen ja muiden puolesta vilpittömästi iloitseminen ovat kyllä niitä asioita, joissa meillä suomalaisilla on opittavaa ja ehkäpä jonain päivänä opimmekin. Kenties sitten, kun kansamme alkutaipaleen köyhyys ja puute, sekä naapurivaltojen ikeen alla elo on painunut taka-alalle kansanmuististamme?

Lainaus
Suomalainen ylenkatseellisuus muita kansallisuuksia kohtaan
--> suomalaisnen vaatii, että suomessa pitää käyttäytyä maan tavoin,
mutta suomalainen ei vaadi samaa itseltään, kun menee toiseen maahan.
Suomalaiset ovat erittäin kärkkäitä arvostelemaan muita kansallisuuksia, vaikka olisivat itse vieraina maassa.

Njaa...mun mielestä tässä kohtaa olisi ehkä hyvä tarkentaa kosketellaanko aiheella esim turismia vai maahanmuuttajia. Kyllä uskoisin, että suomalaiset ovat ihan samassa määrin suopeita vain hetken maassamme piipahtavia turisteja kohtaan kuin vaikkapa kreikkalaiset meidän ouzo-töppäilyjämme kohtaan. Luulisin, että noilla "maassa maan tavalla" kommenteilla tarkoitetaan lähinnä sellaisia tapauksia kun maahamme pysyvästi muuttaneet muiden kulttuurien ja kansalaisuuksien edustajat alkavat vaatia meidän kulttuuriltamme, uskonnoltamme ja jopa laeiltamme kykyä sopeutua ja hyväksyä heidän tapansa (vrt. esim julkisen terveydenhuollon piiriin vaaditut ympärileikkaukset tai valtion varoilla kustannettavaksi esitetyt moskeijat). Suomalainen toki vaatii ja odottaa tietynlaista kunnioitusta ja huomaavaisuutta mitä tulee oman maamme tapoihin ja kulttuuriin ja lakeihin, eikä tämä liene mikään kamala synti ja häpeä kun kerran omassa maassamme ollaan. Varmaan sama ilmiö toistunee muuallakin, emmekä varmaan ole ainoa kansa, joka näin ajattelee. Voi toki olla, että meillä tämä asenne on korostunutta verrattuna vaikkapa, jälleen kerran, niihin Keski-Euroopan maihin. Kenties erittäin pienenä ja tavallaan "uhan alaisena" kansana koemme tavallista suurempaa tarvetta puolustaa reviiriämme ja säilyttää oman kulttuurimme. Tai ehkä meitä myös hiukan kaihertaa se tieto, ettei suomalaisuutta tunneta, arvosteta ja ymmärretä juuri missään muualla kuin meillä Suomessa. Ja kuitenkin ihan samantyyppistä "suvaitsemattomuutta ja joustamattomuutta" (jos sitä sellaiseksi halutaan kutsua) ja jopa paljon rankempaa sellaista kohtaa kyllä muuallakin. Esim monissa islaminuskoisissa maissa ollaan hyvin tarkkoja siitä, että maassa ollaan maan tavalla, oli kyse sitten vaikkapa vain turistista.

Okei, silti myönnän, että suomalaisturistit voisivat olla entistä huomaavaisempia paikallisväestöän kohtaan aurinkomatkoillaan ja on nuijaa haukkua Pohjois-Afrikkalaista ruokakulttuuria Tunisian reissulla. Paljon tässäkin on kuitenkin myös tietämättömyyttä, eikä pelkkää töykeyttä ja silkkaa pahansuopuutta. Eivätkä kai kaikki (no ne harvat) Suomeenkaan saapuvat turistit ole kovin tietoisia meidän tavoistamme ja kulttuuristamme, vaan saattavat juuri kauhistella ja kummastella ja jopa naureskella jotain meille tärkeitä ja jopa pyhiäkin asioita.

Pysyvästi toiseen maahan muuttava tai siellä normaalia lomamatkaa pidempään oleskeleva suomalainen varmasti osaa sopeutua maan tapohin ja vallitsevaan kulttuuriin siinä missä minkä tahansa muunkin maan kansalainen -etkös sinä itsekin Asterix ole juuri tästä oiva esimerkki Wink. Vai vieläkö perkeleesi sorahtaa kauniin kotoisasti, saunasi lämpiää helvetin kuumaksi ja käteesi istuu kaljapullo paremmin kuin viinilasi Grin. Tai onko vaatekkaappisi kätköissä jossain tuulipuku ja kävelysauvat Cheesy

Lainaus
Suomalainen suoruus
--> siinä missä joku muu ymmärtää pitää mölyt mahassaan
esim. suomalaisten töykeästä käytöksestä,
niin suomalainen töksäyttää nauraa höhöttäen
ulos esim. saksalaisten viime iltaisen sikailun ilotalossa.
Yrityselämässä ja muussakin elämässä on ihan fixua
harkita, mitä mitä sanoo ja kuinka.

Tässä taas tulee vastaan nää näkemyserot, kulttuurisidonnaiset tavat nähdä ja ajatella asioita. Se mitä suomalainen on tottunut pitämään suoruutena voi tosiaan jostain toisesta olla moukkamaisuutta. Ja mikä taas jonkun toisen mielestä on hienovaraista, voi suomalaisesta tuntua teeskentelyltä. Kumpikaan ei välttämättä ole väärässä, eikä toisin toimiessaan varsinaisesti tajua tai tarkoita loukkaavansa, mutta silti näin voi käydä. Täällä pohjolassa on tosiaan ollut tapana puhua vähän, mutta asiaa -oli se sitten kaunista tai kamalaa. Se on tyyli, joka voi tuntua herkästi karkealta ja jopa ilkeältäkin, vaikka ei se sitä todellisuudessa olisikaan.

Hih, pakko muuten vielä lisätä, että tässä kohtaa ensimmäinen mietteeni kuitenkin oli, että "jaah, jotain se on siis sinussakin Asterix vielä perisuomalaista" Wink. Saatat olla tavanomaista sukkela- ja sujuvasanaisempaa sorttia, mutta periaatteessa sama ilmiö toistuu sinunkin tekstejäsi lukiessa. Et myöskään juurikaan tapaa kaunistella ajatuksiasi vain hienovaraisuudesta toisia kohtaan ja takuulla puhut suusi puhtaaksi, silloinkin, vaikka joku toinen olisi voinut kohdallasi valita olla hiljaa yleisen sovun ja mielenrauhan säilyttämiseksi tai kanssaihmisen herkkiä tunteita säästääkseen.

Minäkin muistan kyllä ottaneeni nokkiini jostakin tekstistäsi, sillä vaikka muutoin myönnänkin perisuomalaiseen tapaan arvostavani suorasukaisuutta ja rehellisyyttä, niin kirjoittaessani pyrin kuitenkin myös aina tiettyyn hienovaraisuuteen ja kätken mielummin kritiikkinikin tiettyyn ironiaan kuin pätkäyttelen suoraan sanottavani (tämä lienee Merkurius-Vaakaa minussa...tai voimakasta vaakavaikutusta ylipäätään). Toisaalta samalla kertaa myös arvostan kykyäsi ikään kuin provosoida kanssaihmisiä kanssasi kiintoisaan ja kiivaaseen keskusteluun. Mm tämä kyseinen viestiketju ja aihe olisi varmasti jäänyt paljon vaisummaksi ja suppeammaksi ilman kärkkäitä välikommenttejasi.
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #59 : 27.12.2006 21:57:25 »

Katja-Q, kauniisti analysoit ja puolustit Asterixin tekstiin viitaten suomalaisuutta.

Asterixella on viilentynytta optimismia etäisyyden vuoksi ja pystyykin katsomaan erilaisesta perspektiivista suomalaisuuta.

Jota minäkin lähdin karrikoimaan.

Mutta... uskon että juuri ujouteemme auttaisi erilaiset käytöskurssit siitä, miten se tapahtuu kansainvälisessä käytännössä ja tietynlaiset keskustelukohteliaisuudet esim. lämpimässä huomionosoituksessa toista kohtaan ja toisen asiaa kohtaan. Siinä puute, mikä vain lisää epävarmuuttamme ja ujouttamme. Emmehän osaa tuskin esitellä ihmisiä toisillemme ympäriltämme, tai vastavuoroisesti kysyä toisen kuulumisia, kun saamme ensin kertoa omamme. ---Hah, tässä yksi tähän asiaan kompastuva  Embarrassed

Oikeastaan vastassa on Eurooppa ja sen tuhatvuotinen sivistys, kun taas Suomi on metsäläiskansana (mikä myös vahvuutemme monessa merkityksessä) omaa vasta noin muutaman satavuotisen eurooppalaistutunomaisen kulttuurin.

Sieltä kai juontaa omaleimaisuutemme, josta tietyssä määrin olen minäkin ylpeä. En ihannoi pintapuolista keskustelua, kartan sitä viimeiseen asti. Metsäkansana, sen hyvänä puolena, kohtaamme toisen tietyllä mietteliäisyydellä ja syvällisyydellä, mitä ei voi useinkaan löytää small-talk-tilanteista.

Eipä silti. Uskon, että ulkomaan kaupallisissa tilanteissa ym. tapaa myös tosi fiksuja suomalaisia, jotka kaikin puolin ovat kelpaavia kansainvälisissä ihmissuhdetoiminnassa.

Sittenkin, voisimme opiskella käytönnön juttuja enemmän.
tallennettu
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 9
  Tulostusversio  
 
Siirry: