*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #45 : 01.01.2007 22:45:27 » |
|
Hmmm.. Itseasiassa olen nykyään taipuvainen näkemään asian niin, että oli kyseessä lapsi tai aikuinen, niin jotkut tunteet, pelot, visiot yms mitkä periaatteessa kulkevat psyyken läpi ja ilmentyvät minkä milloinkin aistin kautta ulos, eivät varsinaisesti olisi "henkiseen kehitykseen" littyvää, vaikka se sitten kukin arvottaisi miten tahansa, negatiiviseksi tai positiiviseksi. Ennemmin näen näiden psyykkisinä ilmiöinä ja kokemuksina koetut asiat "itseltä salattujen" itsen ja ihmisyyden puolien "kuvina"- Koska siis meillä on paljon "kiellettyjä" ja tukahdutettuja puolia, tunteita yms ja ne kuormittavat kuitenkin, mutta kun ne eivät voi ilmentyä niiden luonnollisen kulkureitin kautta, ne muuttuvat psyykkisiksi ilmiöiksi. En edes tohdi sanoa tässä mitkä kaikki asiat koen kuuluvaksi tuohon alueeseen. : Minä näet olen löytänyt itsestäni ihan erilaisen (mitä siis olen ennen hapuillut jonkun "henkisen käsitteistön" kautta) "henkisen ulottuvuuden", mihin ei liity mikään sillä tapaa, että voisin saada sen otteeseeni ja kääntää käsittelliseksi. (esim nyt vaikka jonkin uskonnon, opin, enkelien, henkimaailman, new agen, yms kautta) Että siitä ei voi keskustella tai vaihtaa ajatuksia, se koetaan vaan joka hetki... ihan arjessa.. joskus kivuliaaksikin koetun tuntemuksen kautta, joka saattaa johtaa vapauden ja vastuun yhteennivoutumiseen. Hah, en taida osata selittää mitä tarkoitan... Ehkei minulla tainnutkaan olla mitään sanottavaa... Törmään tähän nyt jatkuvasti... Lueskelen jotain ketjua ja innostun jostain asiasta ja ajatuksia herää... alan kirjoittamaan, ja huomaan, ettei minulla olekkaan yhtään mitään sanottavaa...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ippuska
|
|
« Vastaus #46 : 01.01.2007 22:54:03 » |
|
Minusta osasit loistavasti selittää, asianlaidan jota juuri itsekin olen yrittänyt edes itselleni mielessäni sanoiksi pukea, KIITOS!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
tuulispää
|
|
« Vastaus #47 : 01.01.2007 23:07:57 » |
|
Aikuisten harhoihin sitä vastoin haetaan lääkitystä, psykoterapiaa, (esi)rukouksia tai muita hengellisiä apuja.
Ero mielestäni on siinä, että jostain syystä lapset kykenevät varsin yksinkertaisilla keinoilla häätämään itse mörkönsä, mutta aikuiset ei suurimmaksi osaksi kykene.
Aikuiset,jotka tarvitsevat lääkitystä harhoihin, yleensä ovat skitsofreniaa sairastavia. Sillä ei ole mitään tekemistä henkisyyden kanssa. Erikseen ovat ne,joilla on kolmas silmä avautunut "ennen aikojaan". Silloin ehkä auttaa psykoterapia ja rukoukset ym hengelliset jutut. Oletko varma siitä,kykenevätkö lapset häätämään omat mörkönsä, vai onko niin,etteivät he enää puhu asiasta vanhemmilleen? Häiriö cakroissa näkyy aina ensin hienommilla kehostoilla, josta se lopulta "valuu" fyysiseen kehoon. Voisiko olla niin,että lapsi joka oireilee ja "näkee", mutta ei saa asiantuntevaa hoitoa/ymmärrystä näkemälleen, eikä kykene itse hoitamaan cakrojaan (tiedostamatta) sairastuu vanhempana skitsofreniaan? Onhan toki muitakin syitä,"karmalliset". Skitsofrenia on aivojen kemiallisten muutosten tuottama häiriötila, jokin välittäjäaine puuttuu muistaakseni. Olen aikoinaan lukenut cakrakirjan jossa lääkäri ja näkijä tekivät yhteistyötä,näkijä kertoi kuinka hän näkee chakrojen tilan olevan. Skitsofreniassa kruunuchakrassa oli "halkeama", joka esti yhteyden korkeamman minän kanssa. Lääkkeet "korjasivat" henkilön omaa oloa, poisti harhat,mutta ei muodostanut yhteyttä korkeamman minän kanssa. Mutta taas karkasi... unilääkkeiden tekemillä harhoilla tuskin on tekemistä skitson kanssa tässä kirjoittaessani Mirjam osasi tuoda taas selkeästi esille myös sen jota minä vielä hapuilen
|
|
« Viimeksi muokattu: 01.01.2007 23:12:38 kirjoittanut tuulispää »
|
tallennettu
|
Aurinko Leijona Nouseva Jousimies Kuu Neitsyt Merkurius Leijona Venus Rapu Mars Neitsyt Keltainen Galaktinen Ihminen
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #48 : 01.01.2007 23:15:50 » |
|
Hmmm.. Itseasiassa olen nykyään taipuvainen näkemään asian niin, että oli kyseessä lapsi tai aikuinen, niin jotkut tunteet, pelot, visiot yms mitkä periaatteessa kulkevat psyyken läpi ja ilmentyvät minkä milloinkin aistin kautta ulos, eivät varsinaisesti olisi "henkiseen kehitykseen" littyvää, vaikka se sitten kukin arvottaisi miten tahansa, negatiiviseksi tai positiiviseksi. Ennemmin näen näiden psyykkisinä ilmiöinä ja kokemuksina koetut asiat "itseltä salattujen" itsen ja ihmisyyden puolien "kuvina"- Koska siis meillä on paljon "kiellettyjä" ja tukahdutettuja puolia, tunteita yms ja ne kuormittavat kuitenkin, mutta kun ne eivät voi ilmentyä niiden luonnollisen kulkureitin kautta, ne muuttuvat psyykkisiksi ilmiöiksi. En edes tohdi sanoa tässä mitkä kaikki asiat koen kuuluvaksi tuohon alueeseen. : No älä sano..
Minä kyllä jaan tämän ajatuksesi.
Pohdittuani pitkään lapsena näkemiäni ökkymönkiäisiä ja sitten enkeleitä ajattelen niiden kuvastavan paitsi pelkojani (ökkymönkijäiset), niin myös toiveita (enkelit).
Lapsena synnyin keskelle isäni kuolemaa ja jouduin muuttamaan varsin varhain ympäristöön, jonka koin kovin epämiellyttävänä.
Minulla kuitenkin oli kasvatusäiti siinä jo mukana elämässä, joka lohdutti enkeleillä ja koska oloni oli hyvä ja turvallinen hänen kanssaan, vaikka hän alussa vain vieraili usein luonani, jäi toive paremmasta enkelin muodossa elämään ajatuksiini.
Lapsena en ymmärtänyt niin suuria asioita, mitä tapahtui elämäni alkumetreillä ja koska ne oli kuitenkin mietittävä, niin ne ottivat sellaisen helposti ymmärrettävän muodon alitajuntaani.
Uskoisin, voin toki olla hyvin väärässäkin, että tässä voi olla linkki myös aikuisten enkelikokemuksiin, kuten myös muihin hengellisiin kokemuksiin.
Se on toive paremmasta.
Useinhan monet ihmiset kieltäytyvät tunnustamasta vallitsevia epäkohtia elämässään/tunne-elämässään.
Kun se esitetään jossain itselle hyväksyttävässä muodossa, tapahtuu yliluonnollista tai ihme.
Silti en mene arvostelemaan esim. ihmeparantumisia.
Selitän sen itselleni niin, että ihminen on psyykkis-kehollinen olento ja mielellä on vaikutusta kehon terveyteen ja kun mieli uskoo vilpittömästi jonkin vamman/sairauden parantuneen, niin aivot tosiasiassa antavat käskyn kehon osille parantaa ko. vamma/sairaus.
Vrt. Jeesuksen "uskosi on sinut parantanut".
Uskoisin, voin toki olla väärässäkin, että patoutuneet tunnemöykyt aiheuttavat ruumiillisia sairauksia, kuten ihottumaa ja reumaa, syöpää jne.
Summarun summarun...
Mielen voima on uskomaton.
Aivojen kapasiteetista ei vieläkään tiedetä edes puoliakaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #49 : 01.01.2007 23:45:32 » |
|
Just tuota Asterix ajoin takaa... Mutta lisäisin tuohon omasta puolestani (Freudilaiseen ajatteluun siis) että ihminen on psyykkis-kehollinen olento (hiukan kolmannen koulukunnan Wieniläistä psykoterapiaa, psykologiaa ja filosofiaa) Eli että ihminen on psyykkis-kehollinen ja henkinen olento. Mutta henkisyys on ihan jotain muuta kuin psyykkiset ilmiöt.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #50 : 02.01.2007 00:36:15 » |
|
Just tuota Asterix ajoin takaa... Mutta lisäisin tuohon omasta puolestani (Freudilaiseen ajatteluun siis) että ihminen on psyykkis-kehollinen olento (hiukan kolmannen koulukunnan Wieniläistä psykoterapiaa, psykologiaa ja filosofiaa) Eli että ihminen on psyykkis-kehollinen ja henkinen olento. Mutta henkisyys on ihan jotain muuta kuin psyykkiset ilmiöt. LOL!
Tainnut vaikuttaa kotipaikkakunnan energiat minuunkin!
Yritän ympätä tuon henkisyyden tuohon teoriaani vielä, mutta jos sanoisin, että henkisyyteni olisi varsin korkealle kehittynyttä, koska tajuan harhojen olevan harhoja siksi, että ne edustavat käsittelemättömiä toiveita ja pelkoja, niin vedän maton itseni alta, koska esim. enkelit liitetään varsin arvostetuissa instansseissa ja piireissä nimenomaan hengellisyyteen ja henkiseen kasvuun, joita pääsee näkemään vain herkät ja valaistuneet ja henkisessä kasvussaan kehittyneet.
Pitäsi lähteä miettimään ja myöskin valitettavasti politikoimaan myöskin siltä kannalta, mikä on sitä oikeaa hengellistä kasvua ja hengellisyyttä, koska on erittäin vaikea kyseenalaistaa jonkun henkilökohtainen kokemus siitä, mitä hän näkee ja kokee.
Kuitenkin esim. enkelikokemukset ovat näkijöilleen todellisia.
Ainahan sitä voi speculoida myöskin sillä, että jos maapallolla on elämää, niin pakosta on muuallakin ja nämä mörkö/enkelikokemukset olisivat ns. avaruusolentojen ilmestymisiä.
Syitä esim. voivat olla, että unilääke tai aivojen jokin häiriötila aiheuttaisi sen, että ihminen näkeekin oliot ikään kuin sen vuoksi, että avaruusoliot inhimillisinä olentoina eivät ottaneet huomioon teknologiassaan, että jos ihmiseltä puuttuu/sisältää jotain ainetta aivojen alueella, niin he tulevat nähdyiksi ikään kuin vahingossa.
Tällä voisi selittyä aivan hyvin se, että oliot häviävät kun oikein niin haluaa, mutta selittäisi myös senkin, että eivät häviä, koska ihmisparka sai kiusakseen häirikkö ufon.
Heheheh... Menee vähän hassuksi, mutta voihan sitä miettiä.
|
|
« Viimeksi muokattu: 02.01.2007 00:38:29 kirjoittanut Asterix »
|
tallennettu
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #51 : 02.01.2007 01:02:02 » |
|
LOL! Tainnut vaikuttaa kotipaikkakunnan energiat minuunkin! Tämä oli minusta niin "mehevä" paikka heittää tuo kolmannen koulukunnan Wieniläinen... jne.. että en tohtinut tällä kertaa olla jätämättä sitä väliin. Yritän ympätä tuon henkisyyden tuohon teoriaani vielä, mutta jos sanoisin, että henkisyyteni olisi varsin korkealle kehittynyttä, koska tajuan harhojen olevan harhoja siksi, että ne edustavat käsittelemättömiä toiveita ja pelkoja, niin vedän maton itseni alta, koska esim. enkelit liitetään varsin arvostetuissa instansseissa ja piireissänimenomaan hengellisyyteen ja henkiseen kasvuun, joita pääsee näkemään vain herkät ja valaistuneet ja henkisessä kasvussaan kehittyneet. Tämän kanssa minä olen paininut siitä asti kun ensimmäisen kerran tutustuin ns"henkisiin piireihin" joskus hamassa. Voit uskoa, miten kehittymättömäksi itseni tunsin. Ja voi miten monet vuodet yritin ja yritin kasvaa ja kehittyä, jotta joskus minullekin alkaisi enkelit näyttäytyä. Otin neuvoja vastaan itseäni "viisaammilta" ja silti kokoajan sisälläni paloi joku "kapinan tuli", että ei hel***ti, ei asia ihan näinkään voi mennä, koska se "energia", mikä enkeleihin liitettiin, oli minulle aivan tuttua, mutta en koskaan sitä tavoittanut hahmoissa tms psyykkissä-kokemuksissa erillisinä. Minulle se oli ihan arkipäivää. Kaupassa joku mummo saattoi pysähtyä kohdalleni, katsoa silmiin ja sanoa jotain ja se oli minun "enkeli kokemukseni". Lisäksi on paljon merkittävämpiä kokemuksia, mutta aina niihin on liittynyt minulle jokin konkreettinen ja myös tähän näkyvään todellisuuteen liittyvä kokemus, "enkeli-energia" on ollut sen sisällä myös tunne-kokemuksena. Pitäsi lähteä miettimään ja myöskin valitettavasti politikoimaan myöskin siltä kannalta, mikä on sitä oikeaa hengellistä kasvua ja hengellisyyttä, koska on erittäin vaikea kyseenalaistaa jonkun henkilökohtainen kokemus siitä, mitä hän näkee ja kokee. Niimpä. Oli minulla aikani, jolloin olin julistamassa (varmaan tälläkin foorumilla ) sitä omaa totuuttani kaikkien totuudeksi. Nykyään riittää, että itse pystyn siihen sopeutumaan, enkä välitä siitä, etten ole tietyissä piireissä "henkisesti arvostettu" Minun on pitänyt luopua ajatuksesta, että voisin mitata omaa henkistä(mahdollista) kehitystäni tietyllä tavalla johonkin ulkoiseen ilmiöön peilaten tai kehenkään toiseen ihmisyksilöön verraten. Sen verran kuitenkin itsellänikin on ollut kaikenmaailman kokemuksia (esmes kuolemanraja kokemus on kuvaukseltaan liki yhtä kokemustani) jne, etten voi mennä teilaamaan, että se olisi pelkkää harhaa... ja niistä saa voimansa tiettyihin hetkiin ja ne auttavat eteenpäin. Ei se silti tee mitään kokemusta harhaksi tai joksikin häiriötilaksi, jos toteaa, että se saattaakin silti pohjimmiltaan olla vain psyykkinen kokemus, mutta en menisi ihan helpolla nostamaan milleen "henkiselle jalustallekaan" näitä kokemuksia. Ainahan sitä voi speculoida myöskin sillä, että jos maapallolla on elämää, niin pakosta on muuallakin ja nämä mörkö/enkelikokemukset olisivat ns. avaruusolentojen ilmestymisiä. Hmm.. minulla ei ole nämä "ulkoavaruuden olento" jutut koskaan kolahtaneet, vaikka jossain vaiheessa olen sellaisen henkilön kanssa tekemisissä hetken aikaan ja sain hetkeksi kaikkia "avaruusolento" kokemuksia... aika jänskiäkin, mutta niiden tiedän olevan olleen vain psyykkisiä kokemuksia. En teilaa mitään enkelien, mörköjen, avaruusolentojen olemassaolon mahdollisuutta, mutta siitä olen miltei varma, että psyykkisiksi kokemuksiksi kanavoituna, ne ei eivät ole sitä mitä ovat. Siis vähän niikuin yrittäisi silmällä haistella. Käyttää väärää aistia jonkin kokemiseen ja näin ollen se "todellisuus" vääristyy ja siitä tulee mystiikkaa...new agea... jne. Syitä esim. voivat olla, että unilääke tai aivojen jokin häiriötila aiheuttaisi sen, että ihminen näkeekin oliot ikään kuin sen vuoksi, että avaruusoliot inhimillisinä olentoina eivät ottaneet huomioon teknologiassaan, että jos ihmiseltä puuttuu/sisältää jotain ainetta aivojen alueella, niin he tulevat nähdyiksi ikään kuin vahingossa. heh, oiskos nuo avaruusolennot kuitenkaan sillä tapaa inhimillisiä...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #53 : 02.01.2007 01:35:05 » |
|
Näinpä se on Mirjam. Tätä on erittäin haastavaa ja innostavaa miettiä, etenkin, kun keskustelun saa sille tasolle, jossa näkemyksiä ei tyrkytetä joltain ideolgiselta/uskonnolliselta oikein-väärin asetelmalta.
Sinänsä toki olen kiinnostunut eri ideologien, uskontojen ja uskomusten näkemyksistä, koska niissä saattaa piillä kuitenkin jokin totuuden siemen.
Minua ei vain saa mukaan johonkin ahtauteen ja suppeuteen, jossa pitää ajatella ja uskoa vain ja ainoastaan tietyllä tavalla, mikä se yleinen linja sitten onkin ja kuinka se on määräytynyt.
Se syö luovuutta, oivaltamiskykyä ja kekseliäisyyttä.
Minäkin olen kokenut jossain ihmisessä jotain sellaista energiaa, mitä esim. enkeleihin liitetään, kuten myöskin sitä matalampaa, vastakkaista energiaa, jotka molemmat tuntuvat epäinhimillisen epätodelliselta.
Tunnistan siis energiat myöskin, mistä nämä henkiset ihmiset puhuvat, mutta koen ne eri tavalla kuin he.
--------Syitä esim. voivat olla, että unilääke tai aivojen jokin häiriötila aiheuttaisi sen, että ihminen näkeekin oliot ikään kuin sen vuoksi, että avaruusoliot inhimillisinä olentoina eivät ottaneet huomioon teknologiassaan, että jos ihmiseltä puuttuu/sisältää jotain ainetta aivojen alueella, niin he tulevat nähdyiksi ikään kuin vahingossa. heh, oiskos nuo avaruusolennot kuitenkaan sillä tapaa inhimillisiä... No onhan ihminenkin olemassa olevaisuudessaan erehtyväinen, miksi siis toisen maailmankaikkeuden planeetan olennot eivät voisi olla erehtyväisiä myöskin, vaikka voivat olla muutoin erilaisia, jopa kehittyneempiä joissain asioissa?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #54 : 02.01.2007 10:44:28 » |
|
Näinpä se on Mirjam. Tätä on erittäin haastavaa ja innostavaa miettiä, etenkin, kun keskustelun saa sille tasolle, jossa näkemyksiä ei tyrkytetä joltain ideolgiselta/uskonnolliselta oikein-väärin asetelmalta. Sinänsä toki olen kiinnostunut eri ideologien, uskontojen ja uskomusten näkemyksistä, koska niissä saattaa piillä kuitenkin jokin totuuden siemen. Noh, tämä nyt menee"pään nyökkäilyksi", mutta menköön. Saman typpisesti olen minäkin kokenut ja pohtinut näitä. Minusta ainakin "oikein ja väärin" löytyy jokaisen ihmisen sisältä , mutta se tosiaan saattaa vaatia elämän-kokemuksia, niitä ulkoisestikin "vääriksi" määriteltyjä kokemuksia. Tekoja ja valintoja erilaisissa elämäntilanteissa ja vaiheissa. Jotenkin kallistun aina enemmän ajatukseen, että olemalla sitä mitä on juuri nyt ja tekemällä "aidosta tietämättömyydestä" , jonka voi nähdä joltain kantilta katsottuna "korkeampana tietoisuutena" ( haah mikä sana: "aito-tietämättömyys") ne "virheensä" ja itse punnitsemmalla sisimmissään, mikä on "oikein ja väärin" ja toisaalta siis myös valmiina ottamaan vastaan itsen ulkopuolelta tulevat reagoinnit, rangaistukset yms ja sitä kautta taas lisää sisällään punniten ja muovaten sitä "omaa totuutta". Vähän niinkuin jokin hiekansiru hiotuu helmeksi simpukassa. Mites se nyt menikään, jotenkin siten kuitenkin se meni niin, että lopun viimeksi "oikea, oikea ja väärä" on sellaista, että sen voi soveltaa käytännössä kaikille samana. <-olen siis kuullut/lukenut tuon ja vasta hapuellen sitä haeskelen kokemuksena lisää. Välillä heittää "anarkian"tuntemuksia, välillä ei. Sulattelen siis siitä... Sanoisin, että se on minulla pois kasvamista tietynlaisesta "omavoimaisuudesta tai omanapaisuudesta", eikä ole helppoa sekään.. Mutta tosiaan, kyllä itse ainakin olen löytänyt eri uskonnoista "kultahippuja" symboliikan takaa. Ja koen ne silloiksi ihmisille, johonkin.... Ja esim juuri joidenkin kymmenen käskyn perimmäinen sisältö alkaakin yhtäkkiä näyttää eriltä, kuin jossain muussa vaiheessa elämää. Ikäänkuin olisi taulun edessä ensin vähän peloissaan kunnioittanut, sitten alkanut tuntea anarkiaa, sitten kiukunnut, pauhannut ja melskannut, tehnyt ne omat valitansa ja virheensä ja oikeat valintansa.... sitten kun taas rauhoittuu ja katsoo sitä taulua, niin kas, siinä se on samanmoisena, mikään siinä ei ole muuttunut, mutta minun sisälläni on. Tunnistan siis energiat myöskin, mistä nämä henkiset ihmiset puhuvat, mutta koen ne eri tavalla kuin he. Sitä olen myös välillä pohtinut, että mitä jos jättää tuon sanan energia tässä mielessä pois, niin miten näitä asioita voi kuvata? Energia sanana on kait melkoisen laaja ja toisaalta typistävä ja supistava ja yleistävä... Mitähän se "enkeli-energia" esim voisi olla... ? Saatika sitten kaikki muut, mistä puhutaan "energiana" No onhan ihminenkin olemassa olevaisuudessaan erehtyväinen, miksi siis toisen maailmankaikkeuden planeetan olennot eivät voisi olla erehtyväisiä myöskin, vaikka voivat olla muutoin erilaisia, jopa kehittyneempiä joissain asioissa? Varmaan olisivatkin, jos on inhimillistä elämää muuallakin... Minä en ole oikein perehtynyt tälle alueelle, eikä minulle ole sieltä edes pahemmin mitään mielipiteitä... Sinällään se on toisaalta ihan kiehtova ajatus, ainakin niin kauan, kun niiden/heidän päälle ei aleta maalata ominaisuuksia. Esim. jotain omia teknologisia tulevaisuuden haaveita tai maailmantuhon pelkoja. Minusta se ei ole vain reilua, niitä humanoideja kohtaan. Jos kerran ei olla käsipäiväätä heidän kanssa sanottu, niin miten voimme siis heidän laatuaan määritellä.. Voimme tietysti leikitellä erilaisilla vaihtoehdoilla... :
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pikkusisko
Vieras
|
|
« Vastaus #55 : 02.01.2007 17:34:40 » |
|
no johan oli taas aiheesta lipsuttu eteenpäin parissa päivässä
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #56 : 02.01.2007 17:55:37 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
*Kide*
|
|
« Vastaus #57 : 02.01.2007 19:11:42 » |
|
Tosi mielenkiintoisen keskustelun olette käyneet, piti oikein lukemalla lukea jotta pysy mukana ja ymmärsi Tuo unenpuute oli hyvä pointti. Onhan se jo todistettu, jotta unenpuute vastaa promilleja ja vaikka ihminen nukkuisi, voi uni olla kaikkea muuta kuin levollista ja lataavaa unta. Luin toissa kertaisesta Alkon lehdestä artikkelin, jossa kerrottiin varsinkin naisilla usein nautittuna (henk.koht. määrä) suurehko määrä alkoholia ennen nukkumaan menoa, vähentää unen laatua ja kehon hormoonitasapaino järkkyy. Tämä hormoonien tasomadallus aiheuttaa alttiutta mm. masennukseen ja sen palautuminen normaalitasolle (henk.koht määrä) kestää 2-12kk. Eli toisin sanoen naiselle sopii pieni määrä alkoholia em. ruualla, ei unilääkkeenä : Tekeekö kemialliset em. unilääkkeet saman?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #58 : 02.01.2007 19:36:19 » |
|
Tuo mitä kirjoitit alkoholin nauttimisesta illalla ennen nukkumaan menoa kuullostaa erittäin järkevälle.
Itse nimittäin saatan punaviinilasillisen jälkeen pysytellä hyvinkin pitkään valveilla ennen kuin nukahdan ja aamulla olen nukkumisesta huolimatta väsynyt.
Jos sen nauttinut illallisella ruoan kanssa, niin vaikutus on unettava.
Olen kuitenkin huomannut, että unien näkeminen häiriintyy, jos on nauttinut alkoholia.
Mutta mistä sitten johtuvat viinapirut ja muut harhat kemiallisien aineiden aiheuttamana?
Olen kyllä tuhteja humalia joskus vetäissyt, mutta en ole kyllä harhoja vielä nähnyt.
Onko se ikään kuin jatkuvan ainekäytön tulosta?
Kasvatus äitini on sairaanhoitaja ja hän sanoi, että esim. alkoholistien aivot pehmenee ja ne ovat kuin haperoa esim. mitä ruumiinavauksissa on todettu.
Hänen mukaansa tästä aivojen haperoitumisesta johtuvat monet harhat ja esim. katkokävely ja koordinaatio ongelmat.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Riitta
|
|
« Vastaus #59 : 02.01.2007 20:02:39 » |
|
No, mina taas luin etta Jean Sibelius teki parhaat sinfoniat humalassa ja hanella oli muutenkin paljon ryyppyreissuja-ainakin hanen aivotyoskentely toimi hienosti, en tosin ollut nakemassa oliko hanella muita koordinaatio-ongelmia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|