Sivuja: [1] 2 3
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: valehtelu  (Luettu 25031 kertaa)
0 jäsentä ja 4 vierasta katselee tätä aihetta.
Pikkusisko
Vieras
« : 02.01.2007 22:42:12 »

Valhe - valkoinen valhe.

Mitä te ajattelette valehtelusta. Jos siihen on syy, voiko sitä syytä käyttää? Pitäisikö kaikki valhetelu antaa anteeksi? Entä jos tietää jo, mutta toinen ei vieläkään paljasta että valehtelee.
tallennettu
Asterix
Vieras
« Vastaus #1 : 02.01.2007 23:26:49 »

Valhe - valkoinen valhe.

Mitä te ajattelette valehtelusta. Jos siihen on syy, voiko sitä syytä käyttää? Pitäisikö kaikki valhetelu antaa anteeksi? Entä jos tietää jo, mutta toinen ei vieläkään paljasta että valehtelee.


Valehtelu on taitolaji, kuten myös anteeksianto,
jotka hallitsevat suveneeristi
vain hyvin viisaat ja älykkäät ihmiset.


Toistan nyt itseäni kuin rikkinäinen levy,
mutta sanottakoon nyt vielä kerran,

Ihminen, joka väittää, ettei ole koskaan valehdellut
tai sanoo, ettei osaa valehdella,
voi mielestäni katkaista molemmat kätensä turhina,
koska todenäköisesti hän ei ole koskaan
käyttänyt myöskään käsiään mihinkään
tai ei edes osaa käyttää niitä.


Valehtelu on luotu tasoittamaan ihmisten
monimutkaisia suhteita.
Silti valehtelusta pitäisi vähintään yhden
saada jokin hyöty/mielihyvä,
parhaassa tapauksessa molempien. Smiley

Valehtelu, josta kukaan ei voita tai hyödy
mitään hyvää, on anteeksi antamatonta ja pitäisi kieltää lailla.  Grin 2funny
« Viimeksi muokattu: 02.01.2007 23:36:49 kirjoittanut Asterix » tallennettu
Tony
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 107


Profiili
« Vastaus #2 : 02.01.2007 23:38:26 »

Riippuu tapauksesta, henkilöstä, mielialasta ja vaikka mistä.

Välillä on helpompaa esim. heittää peliin se valkoinen valhe kuin alkaa kinaamaan asiasta henkilön kanssa jonka tietää pitävän päänsä vaikka olisikin väärässä. Tämä on ilmennyt muutamille tuntemilleni tulmerkkien edustajille. Selviää vaan itse huomattavasti helpommalla ja eikä kulu turhaan omaa energiaa. Energiaa saa kyllä hukattua tärkeimpiinkin asioihin.
Kysymys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen eikä siihen ole yhtä oikeaa vastausta.
Valehtelu ei todellakaan ole minulle mitenkään mieleen, koska jos joudun käyttämään sitä, niin joka kerta koen menettäväni palan syvältä itsestäni ja sitä palaa ei saa koskaan takaisin.  Embarrassed
tallennettu
Ebenia
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 1496



Profiili WWW
« Vastaus #3 : 02.01.2007 23:41:37 »


Valehtelu on luotu tasoittamaan ihmisten
monimutkaisia suhteita.
Silti valehtelusta pitäisi vähintään yhden
saada jokin hyöty/mielihyvä,
parhaassa tapauksessa molempien. Smiley

Valehtelu, josta kukaan ei voita tai hyödy
mitään hyvää, on anteeksi antamatonta ja pitäisi kieltää lailla.  Grin 2funny


Minulle elämä ei ainakaan ole mikään kilpailu, jossa ainoastaan hyödyllä ja mielihyvällä on merkitystä (en sano ettäkö ajattelisit näin, mutta tällaisia ajatuksia minulle heräsi). Hyötyajattelun ja mielihyvän tavoittelun takia maailmassa ovat monet asiat aivan päin mäntyä (voisin käyttää pahempaakin sanaa tässä yhteydessä) ja siksi minusta lähtökohtaisesti kaikkeen lähestyminen joko mielihyvän tai hyödyn kautta on jotenkin aika kiistanalaista. Minulle elämä ei ainakaan ole parhaimmillaan eikä pahimmillaan hyötyä tai mielihyvää (ehkä tätä hieman, mutta ei se saa olla lähtökohta sille, että saa höynäyttää muita ihmisiä saadakseen kivan olon itselleen).

Olisi myös valaisevaa, jos joku voisi antaa esimerkin tilanteesta, jossa valehtelu parantaa olosuhteita tai tilannetta enemmän pidemmän päälle kuin asioiden rehellinen puiminen (HUOM. rehellinen ei ole sama asia kuin turhien asioiden mätkiminen päin naamaa ja epäoleellisten ja itsestä lähtevien ärsytysten purkamista toiseen jne, vaan asioista puhumista kiertelemättä - jos asian takana on lämmin henki, niin suoraan pystyy kyllä puhumaan toista pahemmin loukkaamatta, jos taas suoraan puhumisen syy on oma ilkeys, niin se on asia erikseen.)..
« Viimeksi muokattu: 02.01.2007 23:43:59 kirjoittanut Ebenia » tallennettu

Aurinko, Merkurius, Neptunus - Kauris
Nousu - Härkä
Kuu - Rapu
Mars, Pluto - Skorpioni
Venus - Vesimies
Jupiter - Oinas
Saturnus, Uranus - Jousimies

http://www.youtube.com/Ebenia
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #4 : 02.01.2007 23:46:27 »

Eräs lapsuuden ystäväni oli juuri samanlainen,eikä ole iän myötä miksikään muuttunut.
Hän jopa lupaili aina mitä milloinkin,saadakseen ystäviä.
Nyt aikuisena hän sepittelee aivan typeriäkin asioita.Siis täysin tarpeettomia valheita.Hän tekee tuota ilmeisesti viihdyttääkseen muita.
Keksii päärooliin aina jonkun vieraan.Todellisuudessa en tiedä,onko näitä henkilöitä edes olemassa.
Asuu toisessa kaupungissa ja tapaan harvemmin,joten olen antanut asian olla.Samasta syystä kuin sinäkin,eli en halua nolostuttaa häntä.

Toiseen katkaisin välini joskus marraskuun tienoolla.Hän valehteli selkeästi hyötymistarkoituksessa ja oli samaa mieltä sen kanssa,jonka seurassa kulloinkin oli.Kelkka hänen kohdallaan siis saattoi kääntyä muutamia kertojakin päivässä.
Hän sai puheillaan ikävyyksiä aikaiseksi,ei kylläkään minulle.Mustamaalasi yhden ihmisen ja väärillä puheilla.Putsaili omaa mainettaan.
Hänetkin luokittelin jotenkin riippuvaiseksi valehtelusta. Huh
Se toisen vaikeuksiin saattaminen riitti minulle ja ilmoitin,etten halua olla enää missään tekemisissä.
Eipä siinä ystävää menettänyt.Ei hänen aikanaan kuitenkaan mitään asiaa voinut puhua,ellei halunnut sitten jotain aivan kummalliseksi vääntynyttä juttua muilta asiasta kuulla.

Minua helpotti.Enää ei tarvitse edes olla uskovinaan.Sillä juuri sellainen olo siitä tuli,että tuo pitää minua aivan nuijana.

Pyrin todella pysymään totuudessa.Se on helpointa itsen kannalta ja säilyttää ystävien luottamuksen.Koska luottamuksen perusteella valikoin itsekin seurani.Parempi yrittää välttää niitä valkoisiakin valheita,mitä niistä hyötyy,,
tallennettu

Lilli
Supermoderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 3522



Profiili WWW
« Vastaus #5 : 02.01.2007 23:47:41 »

Minun silmissäni valehteleva ihminen menettää uskottavuutensa. Tämä on väistämätön seuraus runsaasta valehtelusta. Valehteluksi katson myös oleellisen tiedon salaamisen. Esim. parisuhteessa, ystävyydessä ja muissakin suhteissa jatkuva valehtelu ja tiedon panttaaminen johtaa suhteen tuhoon väistämättä, joko lyhyen tai pitkän kaavan mukaan. Pitkä kaava sisältää sitten epäluuloisen puoliskon puolelta jatkuvaa kyyläystä, asioiden tarkistelua ja ulkopuolisten tiedonlähteiden käyttöä totuuden selvittämiseksi. Rasittavaa kaikille osapuolille.

Itse en edes ymmärrä käsitettä "valkoinen valhe". Onko tämä jotain kaunisteltua puhetta kohteliaisuuden takia? Jos joku kysyy vaikkapa mielipidettä uudesta kampauksestaan, on monia tapoja sanoa asia totuudenmukaisesti (ihana, ok, enpä olisi huomannut, ellet olisi sanonut, järkyttävä).

Jostain syystä eräät tuntuvat ajattelevan, että on vain kaksi tapaa ilmaista itseään: suorasukainen töksäyttely tai valehtelu. Itselläni ei ole koskaan ollut mitään vaikeutta kulkea jossain näiden kahden ääripään välissä.

tallennettu

Aurinko Kaksonen, huone 12, Kuu Härkä, huone 11, AC Rapu, MC Vesimies

www.horoskooppi.com
*Alkmene*
Vieras
« Vastaus #6 : 02.01.2007 23:56:49 »

Valhe - valkoinen valhe.
Mitä te ajattelette valehtelusta. Jos siihen on syy, voiko sitä syytä käyttää? Pitäisikö kaikki valhetelu antaa anteeksi? Entä jos tietää jo, mutta toinen ei vieläkään paljasta että valehtelee.


Ainahan siihen varmasti on olemassa syy ja jokainen päättää käyttääkö sitä. Suurimmat valheet varmaan tapahtuvat itseltä tiedostamatta, sellaiset, jotka syövät "sielua sisältäpäin", eli elää itselleen valheellisesti. Itseasiassa minusta loppupeleissä ei voi kuin itselleen valehdella.
Jos päätän jollekulle valehdella, voisin ehkä ajatella, että onpas hän helposti huijattavissa. Mutta mitä ihmeen merkitystä lopun viimeksi sille toiselle on, jos puhun jotain, mikä ei ole totta?
Sitä kautta saan siihen valheeseen vastauksia, jotka nekään eivät ole totta, koska silloin ei vastata totuuteen, vaan minun antamaani valheeseen.
Itseasiassa tulen silloin itse huijatuksi.

Olenhan minä paljon valehdellut, lapsena siksi, että varjelin itseäni väkivallalta, tai mitätömiseltä tai hylkäämiseltä.
Mutta vaikeaa se on minulle aina ollut.
Minua on aina ärsyttänyt, että ihmisten on vaikeaa kestää totuutta ... niinkin myös itsenkin. Se saattaa hetkellisesti satuttaa, mutta kyllä se on vaan loppupeleissä kunnioituksen osoitus, rehellisyys.

Nykyään jos tulee tilanteita, etten tahdo kertoa totuutta jostain syystä, olen hiljaa... no yleensä olen aina niin tehnyt, jossei noita lapsuuden suojautumiskeinoja lasketa mukaan, olen hiljaa mielummin kuin valehtelen. Mutta valehtelua sekin on. Ei yhtään sen parempaa kuin tarinoiden sepustelu. Ja joka hetki se totuus jostain asiasta kalvaa sisälläni ja tahtoo tulla ulos.

Mitä sitten taas tulee anteeksiantamiseen, niin minulle itselle on ainakin tähän asti ollut helppo antaa anteeksi valehtelu.
Ennemmin juuri asioiden salaaminen pitkään, on se mitä itsekin harrastan, koska en halua tarinoita sepustella, sitä on mielestäni vaikeampi antaa anteeksi... se on toisaalta vielä loukkaavampaa... epäkunnoittavampaa..
Tai no... samalla viivalla ne kulkee, itseasiassa on kyse siitä, miten kauan pitää valhetta yllä, olis se sitten salailua tai sepustelua. Se saattaa vaikuttaa siihen, miten helposti kykenee antamaan anteeksi.
Ja tietysti ne alta paljastuvat motiivit... miksi toinen on pelännyt kertoa totuutta... sekin vaikuttaa..
Joskus voi syy olla niin perusteltu ja inhimillisyydestä kumpuava, että valehtelu on hyvin ymmärrettävää.

Mutta siis ihan tämmöinen laskelmoitu valehtelu, se ei ole koskaan oikein kuulunut harrastuksiin. Siis hupina en sellaista osaa pitää.
Aina se on ollut jonkinlainen suojautumiskeino joltain.




« Viimeksi muokattu: 02.01.2007 23:58:35 kirjoittanut *Mirjam* » tallennettu
Asterix
Vieras
« Vastaus #7 : 03.01.2007 00:07:20 »


Olisi myös valaisevaa, jos joku voisi antaa esimerkin tilanteesta, jossa valehtelu parantaa olosuhteita tai tilannetta enemmän pidemmän päälle kuin asioiden rehellinen puiminen (HUOM. rehellinen ei ole sama asia kuin turhien asioiden mätkiminen päin naamaa ja epäoleellisten ja itsestä lähtevien ärsytysten purkamista toiseen

Näistä on lukemattomia käytännön esimerkkejä. Smiley
Osa jopa aivan loistavia! smitten

Esimerkiksi ihmissuhteissa saattaa olla tilanne,
jossa on toisen huomioon ottaminen ja hienotunteisuus
vaatii valkoisen valheen, joskus jopa oikein emävalheen.

Viisas ihminen tekee sen niin, että se on uskottava
ja valhe ei paljastu ko. henkilölle. Smiley

Kaikkea hyvää ei mielestäni tarvitse lähteä
tuhoamaan olemalla totuuden torvi joka nurkalla.

Se ei ole myöskään ystävällistä, asiallista tai fixua käytöstä.

Ihmisten tulisi olla henkiseltä sivistyneisyydeltään
sen verran kehittyneitä, että tietää, missä kohdin
on järkevää kiertää raakaa totuutta. Wink

Minä en hentoisi loukata 95 vuotiaan tomeran isoäitini
tunteita hänen tekemästään kuivakakusta,
joita hän on koko pitkän elämänsä ylpeänä tehnyt,
vaikka nykyisin hän ei enään muista mitä siihen laitetaan
ja se maistuu mitä kauheammalle sonnalle,
jota pitää kakoen yrittää niellä litralla kahvia
kaikki kauhukuvat myrkytys -ja ripulitaudin
mahdollisuudesta mielessä. Grin 2funny


tallennettu
*Alkmene*
Vieras
« Vastaus #8 : 03.01.2007 00:14:40 »

Minä en hentoisi loukata 95 vuotiaan tomeran isoäitini
tunteita hänen tekemästään kuivakakusta,
joita hän on koko pitkän elämänsä ylpeänä tehnyt,
vaikka nykyisin hän ei enään muista mitä siihen laitetaan
ja se maistuu mitä kauheammalle sonnalle,
jota pitää kakoen yrittää niellä litralla kahvia
kaikki kauhukuvat myrkytys -ja ripulitaudin
mahdollisuudesta mielessä. Grin 2funny[/color]

En kirjoita tätä mitenkään vastakkainasetteluksi kirjoittamallesi.  2funny
Vaan jännästi tuon luettuani minulle tuli oikein elävä kuva mieleen tuosta 95-vuotiaasta iso-äidistä elämänkokemuksia takana valtavasti, elämänviisautta, sellaiset naurunrypyt silmäkulmissa jne..
Minusta tuntuisi, että hän itseasiassa tietää, että se hänen kuivakakkunsa on täyttä sontaa, hän on tiennyt jo vuosikymmeniä, mutta koska kukaan ei ole uskaltanut siitä mainita mitään, hän ajattelee, että maistakoot omaa lientään...
Ja nauraa hyväntahtoisesti hiljaa sisäänpäin  Grin  samalla kun katselee muiden urheaa kuivan kakun nielemistä... ja ajattelee; "kyllä elämä heillekin vielä opettaa*
« Viimeksi muokattu: 03.01.2007 00:16:51 kirjoittanut *Mirjam* » tallennettu
Asterix
Vieras
« Vastaus #9 : 03.01.2007 00:22:03 »

Tulipa toinenkin aika tärkeä esimerkki mieleen.

Jos joku ihminen, vaikkapa kömpelö lapsi
yrittää kaikkensa jonkun asian eteen,
hän on selvästi innoissaan tekemisestään
ja vaikka lopputulos ei olisi kummoinen,
suorastaan kauhea, niin kuka menee tuhoamaan
ko. henkilön ilon, innostuksen ja mahdollisuuden
yrittää uudelleen ja kehittyä
paukattamalla totuuden päin kasvoja,
että kuule, aika kauhea yritys,
etkä sinä taida oikein hyvin osata?


Siltikin pieni totuuden kaunistelu voi olla
tärkeä sysäys koko elämälle ja/tai kehitysprosessille. Smiley

Minun mielestäni on aivan turha huudella siitä,
kuinka jonkun ihmisen kunnioituksen häviää, jos valehtelee.

Ennemmin sellaisen ihmisen, joka tuhoaa toisen
ihmisen, vaikka jonkun ongelmallisen lapsen
elämän/mahdollisuuden parempaan kertomalla totuuden,
silloin kun valheella saadaan jotain hyvää aikaan,
ei koskaan enään saa kunnioitusta ainakaan minun silmissäni.

Tuollaiset ihmiset pitäisi ampua! Angry

Näitä esimerkkejä löytyy miljoonia,
myös aikuisten kesken.


Totuuskin kun voi olla vain jonkun näkemys asiaan.
Totuus on myöskin usein vain pelkkä maku-asia.
« Viimeksi muokattu: 03.01.2007 00:51:14 kirjoittanut Asterix » tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #10 : 03.01.2007 00:41:52 »

Olen todennut juttuja, jossa en ole voinut syyttää toista valheellisuudesta, koska hän vain 'näkee asian niin, eikä voi muuta tietääkään'. Eli uskoo omaan harhaluuloonsa ja torjuu kaiken muun, tekeytyy tai tiedostamatta on syyntakeeton. Herätäpä siinä toinen totuuteen, varsinkin 'omaan totuuteen'.

Minun on vaikea luterilaisen piiskakasvatuksen saaneena valehdella. Mutta olen kyllä oppinut totuuden kiertämisen eli puhun sen OSAN mikä on TOTTA ja sopii tilanteeseen. Usein yleisen edun tai rauhan hyväksi. Olsikohan tuo vähän niin kuin kruksaamista aallokossa?

Vaikka siinä helposti pettää itseään.

Valehdella itselle on mielestäni se pahin juttu!
tallennettu
Asterix
Vieras
« Vastaus #11 : 03.01.2007 00:57:58 »

Valehtelussa tarkoitus pyhittää keinot
- Ja harjoitus tekee mestarin! Grin 2funny


Miten muuten hiukan tuntuu, että ihmiset
ottavat hyvin vakavan sävyn,
kun puhutaan valehtelusta? idiot2

Onko niillä jotain peiteltävää? Grin  Cheesy 2funny
« Viimeksi muokattu: 03.01.2007 00:59:45 kirjoittanut Asterix » tallennettu
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #12 : 03.01.2007 01:01:04 »

Itselläni on aikakausia,jolloin valehtelu ei merkinnyt mitään.Siis korkeintaan nuoruudessa paha mieli vanhempien puolesta.Vaan eipä sitäkään osannut aina ajatella.

Lähtiessäni yhä enmmän kulkemaan henkistä tietä yhtenä osana elämääni,alkoi valehtelu tuntua yhä vastenmielisemmältä.Minäkin koin,että jos jotain olin saavuttanut,siltä putosi koko pohja pois valehtelemalla.Vaikka vain pienelläkin valheella.
Aivan kuin siten olisi yrittänyt tehdä itsestään tietävämpää,tai parempaa.
En osaa selittää nyt miltä se tuntuu.Mutta yhtenä mittarina toimii taas tämä.Miten haluaisin minua kohdeltavan?Minä haluaisin tietää totuuden,julmankin.Silloin voin itse päättää haluanko jatkaa jotain valheessa kasvanutta,vai lopettaako.

Ei silti ole pakko hyökätä omien totuuksiensa kanssa kenenkään kimppuun,jos ei edes ole kysynyt.Jos taas joku kysyy vaikkapa ystäväni asioita,on helppo sanoa,että kysyisitkö häneltä itseltään,en halua sekaantua.
Mutta jokainen tekee omantuntonsa mukaan.Kyllähän sen pitäisi kertoa,minkälainen olo mistäkin sanomisista seuraa.

Ja lapset ansaitsevat kuulla totuuden.Heitä ei kannata opettaa valehteluun.Lasten työt ovat aina kauniita jokainen omalla tavallaan.
En ole nähnyt vielä rumia,tai kamalia töitä pieniltä lapsilta.
tallennettu

*Alkmene*
Vieras
« Vastaus #13 : 03.01.2007 01:01:39 »

Ehkä se vaan on tätä perussuomalaista rehellisyyttä, mikä kumpuaa niin syvältä ja aitona, ettei sille mitään voi ...  :Smiley
tallennettu
*Alkmene*
Vieras
« Vastaus #14 : 03.01.2007 01:05:24 »

Mutta yhtenä mittarina toimii taas tämä.Miten haluaisin minua kohdeltavan?Minä haluaisin tietää totuuden,julmankin.Silloin voin itse päättää haluanko jatkaa jotain valheessa kasvanutta,vai lopettaako.

Minusta tuo on ainakin itsellenikin hyvin tärkeä juttu. Antaa mahdollisuus sille toiselle osapuolelle valita miten suhtautua...
Vaikka itse olisi valmis elämään valheessa, niin ei ole oikeutta vaatia sitä toiselta omassa mukavuuden halussaan.

 Embarrassed Embarrassed Embarrassed *sanoo ihminen, joka on juuri siinä tilanteessa ja kärsii siitä siitä ihan k a m a l a s t i ...  Cry
tallennettu
Sivuja: [1] 2 3
  Tulostusversio  
 
Siirry: