Hyvä Gaston, ennätitkin vastaamaan jo lyhyesti ja ytimekkäästi. Ennätin kuitenkin tällävälin kerätä tänne tällaisia tekstejä...
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1585Omega-6
Harva meistä syö tarpeeksi usein kalaa. Ravintomme on muuttunut viime vuosikymmeninä paljon ja monen omegatasapaino on järkkynyt. Ylivallan on ottanut omega-6.
-Käytetään paljon lihatuotteita. Nykyään syödään paljon juustoja, missä on paljon kovaa rasvaa. Jäätelöt ja jogurttivalmisteet ovat myös hyvä esimerkki. Tällaiset ovat lisänneet omega-6 saantia.
Sekä omega-3 että -6 ovat meille hyödyksi, mutta tärkeää on missä suhteessa toisiinsa me näitä omegoita saamme.
Jos kutosta on liikaa, estää se kolmosen hyviä vaikutuksia elimistöömme.
-
Kolmoset ovat pääasiallisesti merellisiä rasvahappoja, kalat, äyriäiset ja niin edelleen. Sen sijaan nämä
n-6 sarjan hapot ovat pelkästään kasvikunnassa, kasvikunnasta lähtösiä, Vanhanen valaisee.
-Eli tarvitsemme sekä kasvikuntaa, että kaloja?
Kyllä, jatkaa Vanhanen.
Parhaita omega-3 lähteitä ovat rasvaiset kalat, kuten lohi, tonnikala, silli ja makrilli.
Kasvikunnan omegat saa esimerkiksi rypsi-, pellavansiemen- ja soijaöljystä, sekä saksanpähkinöistä ja tofusta.
Aikuinen ihminen tarvitsee omega-3 noin 2 grammaa vuorokaudessa.
EPA:lla ja DHA:lla on väliä
Jatketaan tuotteiden vertailua. Mitä muuta kapseleista pitää selvittää, paitsi hinta ja kapselien määrä?
-Pitää selvittää, et montako milligrammaa siinä on tätä EPA:a plus DHA:ta siis eikosapentaaeni- ja dokosaheksaeenihappoa.Niiden pitoisuudet vaihtelevat aika paljon, ylilääkäri Hannu Vanhanen Sydänliitosta selvittää.
Omega-3 rasvahappoja
EPA = EIKOSAPENTAEENIHAPPO saadaan kalasta
DHA = DOKOSAHEKSAEENIHAPPO saadaan kalasta
ALA = ALFALINOLEENIHAPPO saadaan kasvikunnasta
Kalatuotteista saamme Vanhasen mainitsemaa EPA:a ja DHA:ta. Ne ovat nimenomaan omega-3 rasvahappoja.
Kun ostat omega-3 tuotteen, tarkista siis tärkeän EPA:n ja DHA:n määrä purkin kyljestä, koska ne vaihtelevat.
Näiden eläinkunnasta saatavien omega-3 lisäksi on olemassa kasvikunnan omega-3, joka on nimeltään alfalinoleenihappo, ALA. Sitä on esimerkiksi ostamassamme pellavansiemenöljyssä.
http://www.biovita.fi/suomi/index.htmlKasviöljyn ja kalaöljyn omega-3:t punasolun kalvoilla
Suomessa keskustellaan nyt vilkkaasti kasvi- ja kalaöljyn omega-3-rasvahappojen keskinäisestä paremmuudesta. Uusi tutkimus osoittaa, että kalaöljyn omega-3:t nostavat nopeammin ja tehokkaammin punasolujen kalvojen omega-3-pitoisuutta kuin kasviöljyn omega-3:t.
Solukalvojen omega-3-rasvahappojen pitoisuus ratkaisee paljolti sen, toimiiko solu normaalisti vai ei. Etenkin sydänlääkärit ovat esittäneet uuden tavan arvioida sydäntautien riskiä ja kulkua: omega-3-indeksin (lue lisää). Sillä tarkoitetaan solukalvon EPA + DHA -pitoisuuksien summaa.
Terveille koehenkilöille (N=20) annettiin 8 viikkoa päivittäin joko kalaöljyä (1296 mg EPA + 864 mg DHA) tai pellavansiemenöljyä (3510 mg alfalinoleenihappoa + 900 mg linoleeenihappoa). Punasolujen kalvon ja plasman rasvahapot määritettiin kaasukromatograafisesti alussa ja 4, 8, 10, 12, 14, 16, ja 24 viikon kuluttua.
Kahden kuukauden kuluttua kalaöljyä saaneiden koehenkilöiden punasolujen EPA oli noussut 300 % ja DHA 42 %. Punasolujen omega-3-indeksi nousi lähes ihanteelliseksi eli 7,8 prosenttiin ja säilyi suhteellisen korkeana aina viikolle 12 asti. Pellavansiemenöljyn anto lisäsi solujen EPAa 133 % ja dokosapentaeenihappoa eli DPA:ta 120 %, mutta DHA-pitoisuus ei noussut yhtään. DPA on välituote, jota syntyy kun elimistö muuntaa EPAa DHA:ksi (Wikipedia).
Johtopäätös: Punasolujen EPAn ja DHA:n pitoisuudet nousevat kalaöljyllä nopeammin ja korkeammalle kuin pellavansiemenöljyllä.