Huomenta..
kas kummaa kello vasta viisi,ja heräsin tosi pirteänä..ei tullut uni enää..
kirjoitan eräästä unesta jonka näin menneellä viikolla, ja koskaan ei ole käynyt minulle niin että vaikka heräsin unen puolessa välissä, ja kieriskelin hetken ennen uudelleen nukahtamista,niin uni jatkui mihin jäi ennen heräämistä..
Unessa olin täysin tuntemattomien ihmisten häissä.
Siinä huomasin kuitenkin että eräs tuttu mies 10v takaa kummallisesti rimpuili hääpaikan pihalla olevassa mattotelineessä,ja putosi loukaten kyynärpäänsä.
menin siihen häntä tervehtimään kysyen kävikö kuinka pahasti.
hän näytti kuinka kyynärpää on sijoiltaan, ja minä häntä patistin lääkäriin lähtemään,voisin viedä autollani.
Ei hän halunnut lähteä ennen kuin olisi syönyt, sillä melkoinen herkkupöytä oli noissa hääjuhlissa.
Jäimme sitten syömään, ja alkutarjoilut oli runsaita...kokoajan mitä parempia ruokia..ja jossakin vaiheessa tarjoilija keräsi lautaseni pois,vaikken ollut vielä kuin muutaman lusikallisen syönyt.
Sanoinkin etten ole vielä syönyt,jolloin hän osoitti selkänsätaakse tulevaa tarjoilijaa,jolla oli vieläkin herkullisempaa tuotavaa..
Sitten tuon hääjuhlan sulhanen tuli luokseni, ja antoi minulle kaksi lukkoa (sellaisia kuin päiväkirjassa)
Nuo lukot oli toisissa kiinni, ja huomasin hänen antaessa nuo lukot,että pienet kultaiset avaimet putosi.Ajattelinkin että täytyy muistaa ottaa ne avaimet sieltä maasta,ennen kuin ne häviää.
Sulhanen kertoi antaessaan lukot minulle, että on seuraavaksi minun vuoroni vihkiytyä...sen kyynärpään loukanneen kanssa.(ja nimen omaan hän puhui vihkiytymisestä)
Ihmettelin tuota vihkiytymistä ,sillä en todellakaan edes kunnolla tuntenut sitä miestä jonka kanssa pitäisi muka seuraavaksi vihille mennä..
tässä vaiheessa heräsin..
mietin sitä lukkojuttua, ja ajattelin että mun olisi siinä unessa pitänyt avata se oma lukkoni,jättää se avoimeksi..irrottaa se siitä toisesta..
uudelleen nukahdettuani olin häähumun jälkeisessä päivässä, ja joku kertoi, että niiden ruokailujen pääruoka se vasta olikin hyvää..
Olin lähtenyt viemään sitä kaveria lääkäriin, ja niin missannut sen pääruuan.
Ensin vähän harmitti mutta sitten ajattelin,että söin jo alkuruokaa mahan täyteen.
Sitten tää kaveri tuli jostakin siihen, ja kysyin miten kyynärpää jaksaa? Ihan hyvin, ei siinä ollut enää mitään.
Silloin sanoin hänelle, että avasin sen oman lukkoni(vaikka vain valveilla ollessa ajattelin että se pitää avata..mutta tää sekoittui uneen, joskin unessakin tiesin sen että valveilla avasin).
Hän otti taskustaan sen oman lukkonsa,ja katsoi sitä sanoen että ehkäpä hänkin sen avaa.
Sitten aloin taas syödä...karkkeja joita olin saanut sieltä hääjuhlista..
Siihen herätyskello herätti..
Näitä syömisjuhlaunia mulla on ollut paljon, aikaisemmin en päässyt syömään...nykyisin syön ja paljon,muttei maha täyty..
niin se syöminen mitäkö tarkoittanee..
Ei ihme että kiloja kertyy tähän fyysiseen kroppaan , kun yötkin syön..