Kiitoksia paljon vastauksistanne - antavaa vain tulla niitä lisää!
Haha, kohdunpoiston olisin halunnut jo yläasteella, sillä en missään nimessä ole aikomassa äidiksi tässä elämässä. Tiedän vain intuition syvällä rintaäänellä, että lapsiahan ei ole tulossa - mieheni on samalla linjalla kanssani
Mutta ei tästä enempää, minua suututtaa aina NIIN vietävästi
, kun ihmiset eivät ota tätä kantaani tosissaan, vaikka jo kuusivuotiaana rukoilin, että "hyvä Jumala, älä anna minulle ikinä lapsia!"
Tuosta minulle syntyy raskaudenkammo. En kammoa mitään niin paljoa elämässäni kuin tuota asiaa. Puhelin joskus yläasteella, että jos tulisin raskaaksi enkä voisi tehdä enää aborttia, ampuisin varmaan itseni koska en haluaisi synnyttää. Nyt kun on henkisesti kasvanut ja tietää mikä merkitys on abortilla ja itsemurhalla, paine on kasvanut lisää.
Täysinäiseksi naiseksi en koe itseäni vieläkään, enemminkin olen androgyyni, mikä ei tietenkään ole fyysiseltä kannalta hyvä ajatusmalli (eli pidetään se henkinen ja fyysinen puoli yhdessä, mutta kuitenkin erillään niin, ettei henkisestä tule fyysistä ja fyysisestä henkistä)
Tutkimuksissa en ole käynyt, kammottaa kaikki lääkärit ja vastaavat
Millainen tutkimus kyseessä on?
Suklaa on muuten todella hyvä apu mielealaongelmiin. Joskus oikein himottaa saada suklaata ja silloin siihen ei auta muu kuin Fazerin sininen tai punainen
Parisen viikkoa sitten olin jo aamusta syyttä suotta ahdistuneena. Mieli teki suklaata koko päivän, mutta ajattelin, että ei sitä makeaa koko ajan tarvitse puputtaa sisäänsä. Seuraavana aamuna herätessäni ahdisti vielä enemmän, joten marssin töiden jälkeen ostamaan suklaata. Heti helpotti ja oireet katosivat kokonaan ^_^ Kyseessä oli mahdollisesti menkka-ahdistus, se iskee aina jossain vaiheessa kuuta mitään varoittamatta.
