seuraava »

[Cleo]

En ole koko ketjua jaksanut lukea uudelleen läpi, joten saatan hyvinkin toistaa jo aiemmin mainittuja asioita.
Mutta oma havaintoni on, että se, miten suhtautuu omaan naiseuteen ja kuukautisiin vaikuttaa paljon.
Nuorempana kärsin kovista kuukautiskivuista, pääasiallisesti jännitystiloista johtuen. Koska kuukautiset olivat mielestäni "ällöttävät", jännitin kohdunkaulaani alitajuisesti koska en halunnut vuotaa. Ja siitäkös kipuja syntyi.

Toinen seikka- aivan oikein- on osittain ravinto. Mutta ei suinkaan se, syökö elävää ravintoa, lihaa tai mitä sitten syökään sinäänsä, vaan se, että VATSA TOIMII! Jos vatsa ei toimi, on kivutkin pahemmat. Joten etenkin kuukautisten aikaan tulisi syödä useita, säännöllisiä ja ei-liian-isoja aterioita sekä juoda paljon vettä.

Väsymyksestä kärsin kuukautisten aikaan edelleen, mutta koska se on ohimenevä tila, niin en ota siitä pulttia vaan nukun enemmän koska kehoni sitä vaatii. Ja olen myös huomannut, että mitä vähemmän olen ehtinyt levätä kuluneen kuun aikana, sitä pahempana väsymys itse kuukautisten aikaan iskee- joten se lepo onkin sitten sitäkin tarpeellisempaa! Yksi- kaksi päivää kuussa hieman hitaampaa tahtia ei ole lainkaan pahasta eikä edes kärsimys.

[Legal]

  voi sinua väärinymmärretty taitaja 

 

 

[Legal]

Kun näin nimimerkin kirjoittajasta, tiesin jo tekstin sisällön.
Ja osuin AIVAN oikeaan.

Kävin muuten luidenliikauttelijalla. Nyt on SI-nivelet ja selkäranka kohdallaan. 
Että eijo kaikki oppisi "kuuroille korville" mennyt, vaikka tosin itse aiheesta linkitinkin

Mahdollisesti kävit oppipoikani luona.

[Mari Harmaa]

Vähän oikeaa tietoa miksi on kuukautiskipuja.

Kaikki johtuu suoliluiden (lantion) luksaatiosta, joka puolestaan aiheuttaa notkoselkäisyyttä, erimittaisia jalkoja, sekä lantion vinoutta, Jolloin alaselkään, eli lannerankaan, (sekä rintarankaan ja kaularankaan), tulee nikamalukkoja ja välilevy madaltumia, (kulumia). Jotka puolestaan kiristäävät nikamien välistä tulevia hermoja. Josta myös tulevat kohdun kaikki hermot.

Kuukautiskipujen suurin syy on se että kohtu supistelee poistaakseen limakalvon jota on kerännyt mahdollista hedelmöittynyttä munasolua varten. Toisilla nämä kouristukset ovat rajumpia kuin muilla.

Kipuja saattaa lisätä myös mahdolliset rakenneviat / kulumat / tms. esim. selässä, lantiossa, virtsarakossa. Endometrioosi tai synnyttimien kasvaimet aiheuttavat myös kipua.

Varmasti mainitsemasi asia vaikuttaa kuukautiskipuihin ja joillakin jopa on niiden syy mutta on perin outoa väittää että kaikki vaivat johtuvat vain yhdestä ainoasta asiasta.

[nataraja]

Minulla kamalaakin kamalampiin kipuihin ei yksinkertaisesti auta mikään muu kuin liikunta, kunnon lenkki raikkaassa ilmassa! Lyhyestä virsi kaunis, joten tässä tämä tältä erää 

[Hiisitär]

Nostan aiheen täältä jälleen ylös, sillä voi PIIP sentään miten järkyttävät henkiset oireet iskivätkään viikonloppuna, 2 viikkoa ennen H-hetkeä!  Olen unohdellut tehdä työjuttuja, mikään ei huvita. Viikonloppuna vain itkin ja teki mieli hyppiä seinille ja hajottaa jotain. Eilistä olotilaa voisi kuvailla sillä, että mieli teki hypätä kerrostalon ikkunasta ulos lasin läpi, räjäyttää talo mennessään, pudota mätkähtää alla ajavan auton tuulilasiin niin, että matkustajilta irtoavat päät ja itse liiskaudun autoon niin hyvin, että jäänteitäni kaivellaan siitä lusikalla irti viikkoja. ARGH! Aivan jumalaton ahdistus ja aggressio siis päällä, joutuisin oikeasti taistelemaan sen kanssa, etten mene vahingoittamaan muita tai itseäni millään lailla, jos en olisi niin väsynyt.

Millä siis hoitaa aggressiota ja masennusta? Olotilaa, jolloin tekisi yhtä aikaa mieli vajota niin syvälle kuin ikinä pääsee ja teurastaa kaikki vastaantulijat mitään kyselemättä. Nukkuminen auttaa hyvin, mutta koska on arkipäiväinen viikko aluillaan, en töiden takia voi nukkua. Saunaankaan en pääse, enkä jaksaisi vain odottaa, että hormoonitasapaino laantuu kohdilleen.

[ianthe]

samasta kärsin.
Itselläni homma lähti pyörimään 10-vuotiaana ja siitä lähtien onkin sitten kokeiltu vaikka ja mitä helpottamaan oloa.

oireina ovat pahimpina tajunmenetys vähän väliä, huonovointisuus, uskomaton alavatsa sekä selkä kipu. ja kun ovat vielä niin pirun runsaatkin!

äidilläni on ollut samoja, mutta esikoisen synnyttyä oireet katosivat. samaa on ennustettu minullekin, tosin lapsen saanti ylipäätään on omalla kohdallani erittäin epävarmaa...

tällä hetkellä elän syömällä pilleireita kaksi laattaa peräjälkeen jolloin siis en kärsi joka kuu. mutta ei ne pillerit kipuja vie. ei ole vienyt ikinä, ja erimerkkejä on kokeiltu. särkylääkkeitä olen joutunut syömään niin paljon elämäni aikana että nyt pyrin puremaan mieluummin hammasta kuin vetelen kaameat määrät pillereitä poskeen =/ pahimpina aikoina tosin on pakko ottaa panacodia ja lihasrentouttajiakin tulee joskus otettua, sillä jännitän tiedostamattani liiaksi jolloin kivut tuntuu entistä pahempina.

mielialani on aina mondeoitten aikaan hiukan maassa, itken helposti ja pinna palaa. Mutta suurin syy tähänkin lienee nuo kivut, sillä joskus kun on hetki, jolloin kivut eivät meinaa viedä tajuntaani, olen lähinnä vain kova halailemaan. Ylipäätään koko sen tuskan viikon aikana kaipaan halauksia uskomattoman määrän! Onnekseni mieheni on tämän hyvin ymmärtänyt

[Hiisitär]

Voi, ihan samassa jamassa ollaan, Ianthe! Minäkin olen popsinut lääkkeitä siitä 9-vuotiaasta asti niin paljon, että olin yhdessä vaiheessa immuuni Buranalle  Vatsani on hyvin herkkä muutenkin, kuukautisten aikaan vielä enemmän, joten lääkkeidenkin kanssa saa olla varovainen. Ironista kyllä, Panadol ei auta asiaa vaan pahentaa tilannetta, vaikka kuinka vatsaystävällinen lääke (muka) olisikin. Nykyisin otan lääkkeen vain jos on pakko, silloinkin puolikkaan tai kokonaisen jos tiedän, että minun täytyy nyt esimerkiksi jaksaa tien päällä tai kiireisenä työpäivänä koko päivä sillä pillerillä.

Ja olet oikeassa. Eivät mitkään lääkkeet vie kipuja koskaan kokonaan pois. Ei ainakaan minulla.

Sain joskus kokeeksi jotain lihaskramppeja estävää lääkettä, joka tosin hillitsi kipuja hyvin (krampeistahan ne johtuvat). En vain valitettavasti muista lääkkeen nimeä.. E-pillereitä on suositeltu, mutta en usko niiden sopivan minulle. Hyppisin seinille vielä enemmän ja oireita on jo ihan riittävästi, että siihen muita sivuoireita lääkkeistä haluaisin! 

Miekin kaipaan kovasti haleja ja tukea kipujen aikaan, mutta jos samaan aikaan sattuu olemaan päällä tuo kidutustakin synkempi masennus ja kamala aggressio minua ei kannata lähestyä missään nimessä. Periaatteessa haluaisin halin, koska se piristää, mutta samaan aikaan haluan repiä pään irti siltä, joka hipaiseekin minua.

Voi mies parkaa. Mitenhän hän tulee pärjäämään miun kanssa saman katon alla?  Noh, voin aina vedota sillä taktiikalla mitä hänkin käyttää armeijasta: Jos sitä ei ole kokenut ei voi tietää siitä mitään.

[Artemis]

Avuliampina keinoina kipuihin olen itse havainnut kuumat suihkut, liikunta (varsinkin tanssi  ), seksi ja särkylääke. Paikallaan olo pahentaa kipuja.

[ianthe]

voih, liikuntaa vain pahentaa asiaa, kaikissa muodoissaa, seksiäkin on kokeiltu ja kuuma suihku/kuumavesipullo on vain hajun verran helpottavia :/
tosin, olen helposti viluinen ko aikana jolloin kuumavesipullo on ihan kiva kaveri peiton alla.

miekkoseni onneksi jaksaa hieroa kipeää selkääni ja on muutenkin hyvin ihana kun mulla on paha olla ja sattuu. vaikka ei se luonteeltaan mikään kanaemo ole

muistan, miten ylä-aste aikana otti suuresti päähän liikunnan opettajat ja muutkin jotka väitti että kyllä se kipu juoksemalla (tms) lähtee  kun ei lähde niin ei! lopulta sain kantaa kouluun (ja myöhemmin opiskellessa myös) oman lääkärini todistukset asiasta rehtorille asti. Nyt työelämässä ollessa on ollut myös välillä hankalaa, tällä hetkellä oma pomoni on erittäin ymmärtäväinen, teen kuitenkin normaalisti jopa ylipitkiä päiviä jos tarve vaatii. ja koskaan ei ole ollut moittimista työnjäljessä yms eli kun tarvitsen lepoa aivan välttämättä niin sitä myös saan.

Osittain ärsyttää, kun itse ei voi kipuihin vaikuttaa. Tuntuu kuin menisi hukkaan aina se viikko.

[Artemis]

Ai sulla Ianthe liikkuminen vaan pahentaa? Jännä juttu, itse taas en voi pysyä paikoillaan ja liikkuminen auttaa kipuihin. Työni on pitkälti istuma työtä joten on tuskaa yrittää olla paikallaan.

[ianthe]

Näin tekee. Töissä oleminen on välillä todellista tuskaa, kun seisoo, juoksee, kantaa puuta, sahaa sitä....
Paras asento on olla sikiöasennossa sängyssä sen kuumavesipullon kanssa, mielellään miekkosen kainalossa. Silloin pystyn pitämään lihaksiani mahdollisimman rentoja, joka taas helpottaa kipuja sen hajun verran

olen kuullut ja ymmärtänyt, että suurella osaa asia on toisinpäin, mutta yksilöitähän tässä ollaan.

[Hiisitär]

Myös minä kuulun Ianthen kanssa niihin naisiin, jolla kipu vain pahenee liikkumisen  myötä. Kaikkein parasta olisi vain maata koomassa senkin aikaa! Seksi tuskin auttaa sekään, menkkojen aikaan ei edes jaksa ajatella mitään moista.

Lämpö auttaa minullakin. Viljatyyny pitäisi ehdottomasti ostaa joskus, se on auttanut mukavasti, mutta eihän sekään kipua pois vie, helpottaa vain vähän. Kylpyyn en yleensä pääse ja jos pääsisinkin veden pitäisi olla varmasti melkein kiehuvaa ennen kuin se auttaisi, siis normaalia peseytymisvettäni kuumempaa, joka muuten yleensä on sellaiset +50 astetta (palelen helposti).

Sauna rentouttaa lihaksia noin ylipäätään (minullahan menee selkä ihan jumiin ja lihassärkyä on kiireestä kantapäähän), mutta vastakipuihin se ei auta.

Ianthea siteeratakseni, kamalinta on, kun kivulle ei voi mitään, täytyy vain odottaa että se menisi ohi eikä jatkuisi kovinkaan montaa päivää. Ei ole hauskaa elää sellaisen tunteen kanssa kuin olisi isketty kirves poikittain alavatsaan päiväkausia ja yrittää työskennellä siinä samalla. 

[Artemis]

Totta, yksilöitä ollaan. Löytyisikö jostain muusta apu teille? Esim. vyöhyketerapiasta taikka muusta vastaavasta? Muistan kerran kun piti ylä-aste ikäisenä rantsuun lähteä ja alavatsa oli tulessa. Makasin kylppärin lattialla kun en pystynyt liikkua. Iän myötä on rauhoittunut onneksi. Ei ole aina ihanaa olla nainen 

[ianthe]

ite olen kokeillut kaikenmoisia juttuja aina akupunktiosta lähtien. Mutta vaikutukset riippuu niin kauheasti kuulemma siitä ,mistä kivut johtuu. Kun nekin voi olla niin monen asian yhteissumma.
aina kun joku uusi vinkki ilmestyy, olen valmis kokeilemaan, sillä mitäs jos jokin auttaakin? sehän olisi aivan mieletöntö näidenkin vuosien jälkeen päästä kivuista eroon.