seuraava »

[selkälokki]

Moikkelis!

Täällä kun olen hieman hukassa oman tunne-elämäni kanssa aina ajoittain, niin kyselisin teiltä, ketä täällä nyt sattuu olemaan kuu skorppareita, että miten kummassa tulette sen kuunne kanssa toimeen? Onko ollut vaikeuksia saada kosketus omiin tunteisiin vai annatteko tunteittenne tulla ja mennä itsestään? Entä jos olet uskaltanut antaa tulla, mitä siitä on seurannut?

Entä, jos tunnet jonkun  , miten luonnehtisit hänen tunne-elämäänsä, vai onko se lähinnä arvoitus?

[Tony]

Hei Selkälokki

Aihe kiinnostaa, vaikka en olekaan 
Minulta löytyy  ja soveltavasti tuossa pohdiskelin seuraavanlaisia kysymyksiä

- piilotteletko koko ajan osaa itsestäsi ja toisaalta se lisää tarvetta päästä syvemmälle ja syvemmälle.

- epäilyt omia tunteita kohtaan (olenkohan minä vai nuo muut oikeassa) kalvaa tunne-elämää ja lisää paikoilleen jämähtämistä, mistä seuraa lisää ensimmäisen kohdan pointteja

- jos vastaanottamasi tunne tuntuu vähänkin pinnalliselta, se ei tahdo "mennä jakeluun" ja siitä seuraa ristikuulustelua koska et tahdo uskoa pinnallisuutta ja jos toinen ei vieläkään vakuuta niin siitä ei hyvä seuraa

- tarve löytää syvällisiä tunteita on jatkuvassa kiertokulussa tunteissasi, aina kun pystyt antamaan enemmän syvyyttä omista tunteistasi, niin odotat sitä myös toiselta ja jos sitä ei tule niin katso taas kohta epäilyt.

- pluton elämän ja kuoleman kamppailu käy taistelua ja vaatii osansa tunteista;
elämän taistelu seksuaalisuudessa ja kuoleman taistelu väkivallan ajatteluna (huom. syvälliset ajatukset, ei välttämättä toteutusta) eli ei mitään pinnallisia ajatuksia vaan todellisen voiman kaipuu

[heguli]

- piilotteletko koko ajan osaa itsestäsi ja toisaalta se lisää tarvetta päästä syvemmälle ja syvemmälle.

- epäilyt omia tunteita kohtaan (olenkohan minä vai nuo muut oikeassa) kalvaa tunne-elämää ja lisää paikoilleen jämähtämistä, mistä seuraa lisää ensimmäisen kohdan pointteja

- jos vastaanottamasi tunne tuntuu vähänkin pinnalliselta, se ei tahdo "mennä jakeluun" ja siitä seuraa ristikuulustelua koska et tahdo uskoa pinnallisuutta ja jos toinen ei vieläkään vakuuta niin siitä ei hyvä seuraa

- tarve löytää syvällisiä tunteita on jatkuvassa kiertokulussa tunteissasi, aina kun pystyt antamaan enemmän syvyyttä omista tunteistasi, niin odotat sitä myös toiselta ja jos sitä ei tule niin katso taas kohta epäilyt.

- pluton elämän ja kuoleman kamppailu käy taistelua ja vaatii osansa tunteista;
elämän taistelu seksuaalisuudessa ja kuoleman taistelu väkivallan ajatteluna (huom. syvälliset ajatukset, ei välttämättä toteutusta) eli ei mitään pinnallisia ajatuksia vaan todellisen voiman kaipuu

kyllä minä  tunnistan itsestäni nämä piirteet. Koen että  :rapu:nousuisuus ja  syntymäkartallani saavat ristiriitaiset tunteet aika-ajoin nousemaan ylitsepääsemättömiin mittoihin

Rakkautta ja läheisyyttä kaipaa, mutta sitoutumiskynnys on korkea.

Tapasin viime viikonloppuna miehen, jolla on  ja myös hänellä on  ja nousevana. Mahtaakohan kahden yhtä neuroottisen tyypin ystävyydestä kehkeytyä tuttavuutta syvempää -We will see

[Ajatus]

- jos vastaanottamasi tunne tuntuu vähänkin pinnalliselta, se ei tahdo "mennä jakeluun" ja siitä seuraa ristikuulustelua koska et tahdo uskoa pinnallisuutta ja jos toinen ei vieläkään vakuuta niin siitä ei hyvä seuraa

Erityisesti tämä kohta kuulosti osuvalta miettiessäni kohtaamiani kuu- (ja miksei muitakin) Skorppareita. Jotenkin on jäänyt tunne, että he usein kuvittelevat muiden salaavan jotain heiltä ja ovat "kuin varmuuden vuoksi" epäilevällä kannalla, vaikkei olisi syytäkään. Tämä on varmasti myös hyvä asia siinä mielessä, ettei pääse olemaan liian sinisilmäinen, mutta itselläni kun on aur-Jupiter Kaloissa ja vielä tuo Venus-Pluto-oppositio, niin olen huomannut että juuri tuo luottamuksen puute skorpparivaikutteisen puolelta tökkii. On vaikea ymmärtää, miksi toinen suhtautuu epäluuloisesti, vaikka itse olisi kuinka avoimin mielin liikkeellä.

Olen silti huomannut, että jahka Skorppari-vaikutteisen luottamuksen on kerran saavuttanut, se useimmiten pysyy vakaana. Tähän ikävä kyllä vaaditaan kuitenkin useampi vuosi tutustumista. :

[selkälokki]

- piilotteletko koko ajan osaa itsestäsi ja toisaalta se lisää tarvetta päästä syvemmälle ja syvemmälle.


- jos vastaanottamasi tunne tuntuu vähänkin pinnalliselta, se ei tahdo "mennä jakeluun" ja siitä seuraa ristikuulustelua koska et tahdo uskoa pinnallisuutta ja jos toinen ei vieläkään vakuuta niin siitä ei hyvä seuraa

- tarve löytää syvällisiä tunteita on jatkuvassa kiertokulussa tunteissasi, aina kun pystyt antamaan enemmän syvyyttä omista tunteistasi, niin odotat sitä myös toiselta ja jos sitä ei tule niin katso taas kohta epäilyt.

Hmm, tuossapa saatta piillä yksi juju.. En ole niinkään viimeaikoina pohtinut toisten todellisia vaikuttimia, vaan omiani. Onko se sitten niin, että kun tunnen kadottaneeni otteeni omiin tunteisiini, niin en vain todellisuudessa hyväksy sitä, että ei rinnassa riehukaan tavanomainen myllerrys, joka on ominaista   , vaan on meneillään ns. tavallinen tunne-elämän kausi? Ehkä en ymmärrä itseltäni pinnallisia tunteita/tunteettomuutta.
Mutta kai juuri   kuuluu tuo tunteiden piilottelu, myös itseltään. Joskus on vaikea saada selvää, onko ne omat tunteet vain niin tehokkaasti piilotettu, vai eikö niitä ole. Oletteko törmänneet tähän?
Kyllä kai tuo   tuo kuitenkin sellaista intohimoista otetta, että mitä tekee, niin tekee tunteella. Siullakin aika paljon tavaraa   , oletko huomannut tuollaista?

Kyllä miekin hieman epäluuloinen olen, ja varmaan analysoin ihmisiä aika tarkkaan. Yleensä aistin heti, jos johonkuhun ei voi luottaa. Tietty tuo   tuo erilaista asennetta jokapäiväiseen tilanteeseen, vetää hieman ylös syövereistä.

Olen silti huomannut, että jahka Skorppari-vaikutteisen luottamuksen on kerran saavuttanut, se useimmiten pysyy vakaana. Tähän ikävä kyllä vaaditaan kuitenkin useampi vuosi tutustumista. :

En ole tavallaan mustis ollenkaan, mutta parisuhteeni alussa meni ainakin 1,5 vuotta, ennenkuin luotin täysin. Nyt en sitten enää pohdi koko asiaa. Että silleesti totta tuo, mitä sanoit. Myös en hevillä syvimpiä juttujani kerro kenellekään. Luottamuksen hankkiminen vaati todellakin aikaa.

[Tony]

Aikaisemmin stressiä sisimpään aiheutti minullakin se jatkuva myllerrys itsessään. Silloin yritti parantaa itsessään juuri sitä myrskyä joka "heitteli paikasta toiseen".
Kuvittele itsesi vastustamassa voimaa juuri siihen suuntaan mihin se vaikuttaa ja pyrkii kaikkein eniten. Voiman pysäyttäminen vaatii vastavoiman joka on suurempi kuin alkuperäinen voima.
Jos ajattelet seuraavaksi, että sinun ainoat mahdollisuutesi vastavoimaksi ovat muut merkit kartallasi ja niiden omat vahvuudet. Kuitenkaan yksikään niistä voimista ei tule koskaan pärjäämään skorpionille joka on se vahvin merkki kaikista.
Ainoaksi keinoksi selvitä tästä kamppailusta on joustaa, myötäillä ja sitä kautta ohjata voima oikeaan suuntaan.
Itselläni helpotti "ahdinkoa" suuresti kun opin ymmärtämään nämä ja silloin en kokenut myllerrystä enää haittana vaan voimana, mihin voin liittyä.

Yksi tärkeä pointti on sisäistää se pinnallisuuden vastakohta, mistä skorpionin voima kumpuaa. Syvällisyys ja aitous ovat tärkeitä käsitteitä. Näistä kumpuaa todella paljon skorpionin voimaa ja ainoastaan sinä tiedät omalla sydämmelläsi mikä on SINULLE pinnallista ja mikä aitoa.
Pinnallisuus ei ole vain kiiltäviä, muodinmukaisia vaatteita vaan sen ominaisuudet löytyy jokaiselta planeetalta kun vain antaa tunteiden kertoa.

Epäluuloisuus ja avoimuus vastakkainasetelusta sanoisin sen verran, että skorpioni näkee avoin sanan toisin kuin muut merkit. Syy tähän on tuo edellä kirjoittamani. Ihminen voi olla avoin, mutta se kun ei valitettavasti tarkoita sitä että hän olisi syvällinen, mitä juuri skorpioni tarvitsee. Siksi epäluuloisuus, joka tietenkin voi olla useimmiten turhaa, mutta.......

[sunflower]

vanhemmillani on se, samoin parhaalla ystävättärelläni ja oli myös edesmenneellä rakkaallani ...sanoisin että kaikki ovat voimakastunteisia, mustasukkaisia ...ehkä joustamattomiakin ja ehdottomia tunne-asioissa 

[metsämieli]

Minulla on ja voin sanoa, että ajoittain tulee aivan selittämättömiä mielialanvaihteluita. Ensin päivä on saattanut tuntua ihan normaalilta, mutta sitten yks kaks se muuttukin todella huonoksi, koska vain tuntuu siltä. Minullakin on kuten hegulilla, joten se vain lisännee mielialavaihteluita ja tunteiden ristiriitaisuutta. Joskus tunnen olevani tunteiden loukussa. Järkevä minussa ajattelee, että mitä hittoa tässä angstailen turhasta, mutta sepä ei paljoa vaikuta.

Tunteet ovat siis hyvin voimakkaita. Tänäänkin meinasin liikuttua kyyneliin, kun kerroin äidille, että kuinka tuntui hyvältä jutella hänen kanssaan.

Toisaalta varsin ei-skorpionimaiseen tapaan uskon ihmisistä aina hyvää ja olen varsin sinisilmäinen joissain asioissa. Enkä olen kovin "paikoilleni jämähtänyt" tai joustamaton, vaan joustan joskus liikaakin asioissa. Niin, että lopulta annan muiden päättää tehdä mitä tehdä, enkä huomioi omia mielipiteitäni enää, koska tavallaan haluan miellyttää muita.

Mustasukkainen olen hieman. Saatan tuntea pienen mustasukkaisen pistoksen esim. siitä, että baarimikko flirttailee poikaystävälle tai että poikaystävä moikkaa tytölle, jota en tunne.

Ja kun suutun niin henkilön joka on suututtanut minut, kannattaa pysyä jonkin aikaa poissa minun lähettyviltäni. Yleensä lepyn nopeasti, mutta koskaan en unohda sitä loukkausta, jonka toinen on tehnyt minulle. Välillä kun muistelee jotain vanhoja, niin ne tunteet nousevat pintaan, mitä silloin tunsi, vaikkei enää olekaan mitään sellaisia tunteita kyseistä henkilöä kohtaan.

Ihmiset, joiden kanssa ei voi keskustella mitään "syvällistä", ovat minusta rasittavia ja en yleensä viihdy heidän seurassaan kauan, koska sitten ei tavallaan ole muuta keskusteltavaa kuin päivän sää.

Juu, oli jotakin muutakin vielä, mutta pääsi ajatus karkaamaan. Tosin tulihan tässä jo kirjoiteltuakin

[Ajatus]

Ihminen voi olla avoin, mutta se kun ei valitettavasti tarkoita sitä että hän olisi syvällinen, mitä juuri skorpioni tarvitsee. Siksi epäluuloisuus, joka tietenkin voi olla useimmiten turhaa, mutta.......

Tätä en ihan allekirjoita, kyllä ihminen voi olla sekä syvällinen että avoin, vaikka Skorpparit eivät ehkä niin uskoisikaan. No, voihan olla, että tarkoitit niin päin, että avoimuus ei läheskään aina tarkoita syvällisyyttä, mikä varmasti on totta. Minulla on onneksi Skorppareista lähikokemusta koko elinikäni ajalta, joten sinänsä olen kyllä oppinut tulemaan toimeen tuon asian kanssa.

Kyllä miekin hieman epäluuloinen olen, ja varmaan analysoin ihmisiä aika tarkkaan. Yleensä aistin heti, jos johonkuhun ei voi luottaa. Tietty tuo  tuo erilaista asennetta jokapäiväiseen tilanteeseen, vetää hieman ylös syövereistä.

Varmasti etenkin Vesimiehen merkki tuo hyvin erilaista näkökulmaa asiaan. Olen itsekin todennut, että ilman merkki Skorpparin "kaverina" toimii hyvin (ainakin omasta näkökulmastani), nimenomaan juuri tuollaisena nostavana tekijänä kuten kuvailit. Tuosta tunteisiin yhteyksissä olemisesta tuli muuten mieleen kurkata kuusi aspektit kun minulla syntymädatasi sattuu olemaan, sinullahan on kuuhun oppositiossa Saturnus (nousumerkkisi hallitsija), sekä molempiin neliössä Merkurius, joka siis muodostaa kuviosta T-ristin. Merkuriuksen ollessa Vesimiehessä kuten aurinkosikin, voisin hyvinkin kuvitella että avain probleemaan löytyy tuosta kuviosta. Tunteita toisaalta rajoittaa ja "vähentää" se Saturnus, toisaalta niitä on myös hankala pukea sanoiksi (neliö Merkuriukseen). Kuten tuolla jossain toisessa keskustelussa tuli todettua, niin T-ristiä voi tasapainottaa keskittymällä siihen "puuttuvaan sakaraan", joka sinulla osuisi seiskahuoneeseen ja Leijonan merkkiin. Itseilmaisu parisuhteessa, siinäpä T-ristisi neuvo! Miltäs tämä kuulostaisi?

[Ebenia]

Ihminen voi olla avoin, mutta se kun ei valitettavasti tarkoita sitä että hän olisi syvällinen, mitä juuri skorpioni tarvitsee. Siksi epäluuloisuus, joka tietenkin voi olla useimmiten turhaa, mutta.......

Tätä en ihan allekirjoita, kyllä ihminen voi olla sekä syvällinen että avoin, vaikka Skorpparit eivät ehkä niin uskoisikaan. No, voihan olla, että tarkoitit niin päin, että avoimuus ei läheskään aina tarkoita syvällisyyttä, mikä varmasti on totta. Minulla on onneksi Skorppareista lähikokemusta koko elinikäni ajalta, joten sinänsä olen kyllä oppinut tulemaan toimeen tuon asian kanssa.

Ihan totta Ajatus. Ihminen voi olla myös samaan aikaan hupsu ja vakavasti otettava, syvällinen ja pinnallinen jne. Eivät ihmiset ole vain sitä yhtä, mustaa tai valkoista, vaan kaikkea siltä väliltä, välillä kokonaan mustaa, välillä valkoista ja välillä mustaa valkoisilla pilkuilla. 

[nikki]

en ole itse  ,
mutta kokemusta on,
-omien tunteiden voimakkuus pelottaa,ja siksi niitä ei aina tuodakaan esille,toinen saa ottaa selkoa elekielen viesteistä,sydämen tykytyksestä,puheenaiheen vaihtamisesta,pään/käsien liikkeistä jne..
ja suorittaa hakuammuntaa kysellen mistäs nyt tuulee?
- kykenee nielemään USKOMATTOMAN määrän loukkauksia sisuksiinsa mutta kun mitta on täysi,ei raivolla ole rajoja..
siksi hän ehkä mieluummin poistuu paikalta kuin antaa tulivuoren purkautua tiedostaen sen yllättävyyden ja tuhovoiman

-erittäin hyvin kehittyneet vaistot,"kuudes aisti",intuitio,
aina oikeaan aikaan oikeassa paikassa

-edelliseen liittyen,vahva eloonjäämisvietti,selviytyjä
-ei panikoi hätätilanteissa,ottaa tilanteen haltuun
-lojaali ja uskollinen ystävyyssuhteissa

-puolustaa heikompiansa

-syviä haavoja tosi syvällä tunteisiin liittyen,ei ole helppo luottaa tahi "antautua"

[Tony]

Hei Ajatus
Sorry, taas tuli hieman nopeasti ilmaistua itseään, kun on niin innoissaan ajatusten vaihdosta. Olen yrittänyt huolehtia siitä oikolukemisesta ennen lähetä napin painamista, mutta valitettavasti välillä lipsahteleepi. En suinkaan ajattele niin yksinkertaisesti että kukaan avoin ihminen ei ole syvällinen.
Onneksi kokemuksesi pelasti tilanteen, ja selviydyttiin ilman vakavampia loukkaantumisia, saatika ihmishenkien menetyksiä. 

Olen myös pitempään pohdiskellut sellaista, että mielestäni skorpioni tarvitsee muita merkkejä enemmän ulkoisia ärsykkeitä, jotka liittyvät skorpionin sen hetken tarpeisiin.
Sama ärsyke voi olla liian mitätön jossain toisenlaisessa tilanteessa, kun taas oikean tilanteen ilmentyessä lähteekin myllerrys jälleen liikkeelle.
Skorpioni myös poimii ikäänkuin samantyyppisiä asioita eri ihmisistä ja eri tilanteista ja näiden avulla luo kokonaiskuvaa siitä "ongelmasta" mitä hän on sillä hetkellä ratkaisemassa.

Itselläni skorpionista aiheutuvia tunnekuohuja helpottaa parhaiten treenaaminen. Parhaiten saan "revittyä" itseni ylös tunnemyllerryksestä siten, että toteutan kehollani  ja vaatimia asioita. Kehon rasitus tasapainottaa mielen rasitusta (ja sama myös toisinpäinkin). -> ->

[Bluerock]

Moikka! Olen melko uusi täällä, mutta osui silmään tuo keskustelun otsikko, sillä olen itsekin  ! Hirveän tutulta kuulostivat monet asiat, etenkin mitä nikki sanoi.. Olen juuri näitä asioita viime aikoina hirveästi pohdiskellut, että miksi erään tietyn ihmisen seurassa on välillä niin vaikea "antautua"..

-ei panikoi hätätilanteissa,ottaa tilanteen haltuun
-lojaali ja uskollinen ystävyyssuhteissa

-puolustaa heikompiansa

-syviä haavoja tosi syvällä tunteisiin liittyen,ei ole helppo luottaa tahi "antautua"

vaikka kuitenkin..

-   kykenee nielemään USKOMATTOMAN määrän loukkauksia sisuksiinsa mutta kun mitta on täysi,ei raivolla ole rajoja..
siksi hän ehkä mieluummin poistuu paikalta kuin antaa tulivuoren purkautua tiedostaen sen yllättävyyden ja tuhovoiman

Pelkään sanovani liian pahasti jos tässä tapailuvaiheessa olevassa ihmissuhteessa pahastun jostain, joten pidän mieluummin turpani kiinni ja annan asian olla.. vaikka ei kai aina pitäisi mennä vain muiden mukaan. No omia mielipiteitäkin on, mutta välillä pelkään ja pohdin, tai itse asiassa hirveän usein, että mitä tunnen, "saako" tuntea niin, vai tunnenko näin. Ja ihan pikkujutusta saattaa päivästä tulla huono, vaikka olisi herätessä ollut ihana fiilis.. ja toisena päivänä on taas "ihan sama"-mentaliteetti... Huoh..
Muutoin olen  , 

Väillä tuntuu, ettei kukaan voi oikein minua ymmärtää kun en minä itsekään 
En kyllä oikein kartastani ymmärrä noiden planeettojen välisiä suhteita ja muita juttuja sitten.. aika aloittelija oon  Mutta 11.06.1984 olen syntynyt, espoossa klo 13.26 jos joku on ihana ja utelias ja tahtoopi auttaa 

[selkälokki]

sinullahan on kuuhun oppositiossa Saturnus (nousumerkkisi hallitsija), sekä molempiin neliössä Merkurius, joka siis muodostaa kuviosta T-ristin. Merkuriuksen ollessa Vesimiehessä kuten aurinkosikin, voisin hyvinkin kuvitella että avain probleemaan löytyy tuosta kuviosta. Tunteita toisaalta rajoittaa ja "vähentää" se Saturnus, toisaalta niitä on myös hankala pukea sanoiksi (neliö Merkuriukseen). Kuten tuolla jossain toisessa keskustelussa tuli todettua, niin T-ristiä voi tasapainottaa keskittymällä siihen "puuttuvaan sakaraan", joka sinulla osuisi seiskahuoneeseen ja Leijonan merkkiin. Itseilmaisu parisuhteessa, siinäpä T-ristisi neuvo! Miltäs tämä kuulostaisi?

ah daa, kyllä, vaikea on puhua tunteita sanoiksi. Useinkin kun oikein kovasti tunnen, olen suorastaan mykkä. Tai sitten nousee niin kova pala kurkkuun, että pelkään purskahatavani itkemään ja sehän on kauheata se. Tosin joskus ne tunteet vain tulevat, ei voi estää. Jos vaikka minulle osoitetaan kiintymystä ja lämpöä, niin olen suhteellisen kömpelö osoittamaan sitä takaisin, mie mykistyn. Haluaisin tietenkin pukea tunteet sanoikisi ja teoiksi, mutta toisinaan se ei oikein onnistu. Onneksi olen jo hieman alkanut halaamaan, se on alkanut vähän helpottamaan tilannetta.  Mielenkiintoista, en olekaan oikein ymmärtänyt tuota t-ristiä, meikäläisellä on vielä oppisarkaa tässä astroilussa. Hah ja tuosta selvisi sekin, miksi jatkuvasti törmään leijoniin, usea työparini on ollut leijona ja nytkin koulussa satuin istumaan syksyllä leijona naisen viereen ja siinähän sitä on napotettu vierekkäin koko talvi. Kait sitä sieltäkautta yritetään jotain opettaa. Voisko se liittyä tuohon...
Mutta täytyy vielä etsiä tuo toinen t-risti keskustelu, jos saisin sieltä jonkun ahaa elämyksen.

Ja Tony!
Kyllä meikäläistäkin liikunta auttaa, hyvä sulkismatsi tai kunnon hiihtolenkki tekee useinkin hyvää raskaalle sydänchakralleni, joka tuntuu olevan ajoittain niin täynnä. Tulisi vaan jo se talvi.

Niin ja tuosta avoimuudesta, miehän olen aika ulospäin suuntautunut ja viihdyn asiakaspalvelussa, eikä monella varmasti ole hajuakaan siitä, mitä "tuntemisen tuskia" käyn syvällä sisimmässäni. Monen mielestä olen hyvinkin avoin ja kai olenkin tiettyyn rajaan asti.

[selkälokki]

-ei panikoi hätätilanteissa,ottaa tilanteen haltuun

Kyllä nikki osuit jälleen hyvin oikeaan noissa jutuissasi ja tuo "ei panikoi hätätilanteessa" on myös totista totta. Meidän "perheessä" mie olenkin se joka seisoo tukena ja turvana (koko152cm korkeudessani   ), jos jotain hätäännyttävää esiintyy. Mieheni menee aina ihan puihin ja on ihan paiseessa (   ,   ).
Ja hän on kuitenkin 184cm iso mies. On se niin huvittavaa.

JK. En tiedä mihin astropiirteisiin tuo mieheni panikoiminen liittyy, en oleta, että   tai   olisi se, laitoin ne vaan tuohon.