seuraava »

[yeshua 2.0]

Tässä eräitäkin keskusteluja egosta ja sen kuolemista seuranneena, heitän esiin kysymyksen, jonka toivoisin herättävän ajatuksia teissä aiheesta keskustelevissa. Kuka tai Mikä loi egon?". Ja miksi?  :

Ja vielä suolaksi... Minkä takia se pitää nyt poistaa?

[hopeatähti]

Hei  

Ego = psykoanalyysissä: MINÄ, psyykkeen osa, joka pyrkii sovittamaan viettiin ohjaaman idin (se) toiminnan yhteiskunnan moraalinormeihin.
Egon tiedostamattomat toiminnot (alitajunta jungin mukaan).

Egoismi = itsekkyys

Egotismi = omahyväisyys, itserakkaus

Ego koostuu + ja - tekijöistä jotka luotiin (luoja) sitä varten että voisimme kokea kaiken fyysisessä maailmassa.

Itse olen tullut siihen lopputulokseen, että minä olen koostunut niin monesta osasesta
(ns kehoista) että itse koen, että yritän siirtyä MINÄkeskeisyydestä MEkeskeisyyteen.

Kuka/mikä on luonut egon, eli kuka on luonut minut, psyykeeni, persoonani?

Tuskin siihen ole mitään yksinkertaista vastausta, KAIKKI yhdessä ja erikseen ja monien elämien kautta.

Tosin, uskon siihen, että otamme jokainen itse mukaan sellaiset persoonallisuustekijät jotka ovat sekä auttavana että opettavana tekijänä mukana tässä elämässä.

Opin tuntemaan itseäni, eli minäni ja minäni osaset.

En voi oppia tuntemaan MINÄNI jos ei olisi muita MINIÄ.

Miksi MINUT pitäisi poistaa, no ei tarvitsekaan, jos ei halua saavuttaa pysyvää valaistumista.

Tuolloihan luovutaan minästään, tai ei ole muu kuin minä ja minättömyys ja sen jälkeen on vain KAIKKI, eli siihen tilaan ei oikein egon voimalla pääse (halu) vaan se tapahtuu itsestään kun sen aika on.

Itse pidän enemmänkin egon miinuspuolien kesyttämisestä jotta minäni toimisi harmoonisesti ja kykenisin toimimaan ja oppia tuntemaan muut MINÄT (vaikkapa sinut).
Tasapaino + ja -.

Samalla kun opettelen tuntemaan sinut opin tuntemaan minut, koska miten ihmeessä se onnistuisi ilman edes yhtä toista minää (vaikkapa sinä).

Kun olen kokenut ja oppinut tuntemaan muut minät ja minut itse, voin vaikkapa siirtyä siitä minä/sinä, plus/miinus keskeisyydestä ja vaikkapa kokea ME kaikki olemme yhtä = kosminen tietoisuus.

Jos haluan vieläkin laajentaa kokemusta, voin siirtyä nirvaaniseen (valaistunut) kokemustilaan ja sitä kautta ymmärtää että minä olen tosissaan KAIKKI eli todella se luoja johon sisältyy koko maailmankaikkeus.

Että sellaisia ajatuksia.

[monikakson]

Hohhoi, olenpas jo väsynyt... en jaksanut lukea kaikkea, mutta jo nuo egon määritelmät mielestäni kertovat vastauksen. Tässä sitä yritetään ottaa selvää, että mikä on tervettä itsekkyyttä 

oho, aloin tässä juuri ajattelemaan omaa tämän hetkistä elämääni ja tuota tervettä itsekkyyttä. Yleensäkin itsekkyyttä ja tajusin jotain mitä en ennen ehkä tajunnut. Olen tällä hetkellä jotenkin tosi loppuunkulunut ja haluaisin itselleni aikaa parantaa ja auttaa itseäni, mutta koko ajan lupaan auttaa muita. Lupauduin isoihinkin juttuihin auttaakseni muita, vaikka samalla syön itseäni. Siis Itseäni! tajusin. Muiden auttaminen on hyvää hyvyyttä, mutta että siitäkin voi tulla itsekäs teko! Ongelmani kun on siinä, että olen tuntenut, että itsekäs teko olisi perua lupauksensa auttaa jossakin asiassa. Mutta Itseni on siinä tilanteessa, että on pakko antaa egolle hieman valtaa pelastaa Itse. Kuulostaako tämä ihan hullulta? Sanat ja kirjoitus on todella vaikeata, koska tätä kirjoittaessani alan koko ajan epäilemään, että mitenkäs se menikään.. ja joutuu hetken miettimään uudelleen. Mutta taisin nyt ymmärtää mitä minun on tehtävä. Kiitos niille kaikille viestiketjuille, joita olen tänään lukenut.

 

[taiska]

Lainaus Monikaksonin kirjoituksesta "mutta koko ajan lupaan auttaa muita. Lupauduin isoihinkin juttuihin auttaakseni muita, vaikka samalla syön itseäni. Siis Itseäni! tajusin. Muiden auttaminen on hyvää hyvyyttä, mutta että siitäkin voi tulla itsekäs teko! "

Monikakson:  Juuri noin, tuo kiltteys tahtoo olla monen ihmisen vika, mutta kyllä sitä pitää muistaa itsestäänkin pitää huolta eikä väsyttää itseään ihan kokonaan   .Olen vanhemmiten huomannut että se kannattaa ja kaikki yleensä ymmärtävät senkin kun on pakko sanoa EI 

Miksi ihmeessä Ego pitäisi hävittää ? Sehän on olennainen osa meitä kaikkia ja ainoastaan se, että sitä monesti kutsutaan nimellä vain kielteisissä tilanteissa antaa sanasta ehkä vääränlaisen kuvan, mutta kyllähän se pitää paljon hyvääkin sisällään 

[monikakson]

Mielestäni egoa ei pidäkään hävittää. Se on kuin yin ja yan, jotka pitää pitää tasapainossa, jotta puhdas energia pääsee vapaasti virtaamaan. Ego pitää tavallaan osata vain pitää kurissa, etteivät väärällä tavalla itsekkäät teot pääse vahingoittamaan ympäristöä ja näin ollen pitkällä jänteellä koko maailmaa. Näin minä ajattelisin.

[Keho]

Jin ja jang eivät häviä vielä elämästämme silloinkaan, kun egomme jo on poissa! Sillä energioitamme vain muunnetaan sen egomme muuntamiseksi sen todellisen Itsemme energioiksi, ja näyttäisi olevan aika lailla jo muunnettukin vaan vielä on muutama, joka sinnikkäästi pitää oikeudestaan kiinni. Ja tarkoitan vain sellaista oikeutta, kun sanotaan, että sitä on miten ajatteleekin.   :

[Mirjam]

Ego on kuin veden pinta!

Se muodostuu kokemuksesta kuka ja mitä minä olen.
Sillä ei ole tekemistä sen kanssa, koetko olevasi vain ihminen vai jotain suurempaakin. Tai jotain pienempääkin.

Ajattelu on mielen tuosta, mikä taas ei välttämättä ole sidoksissa suoranaisesti egoon, vaikka onkin. Ajatteluun ja emootioihin samaistuminen saattaa luoda kivuliaan minäkokemuksen ja ajaa sen johtamiin tekoihin ja valintoihin, joilla on aina päämäärä muuttua joksikin. Olla jotain muuta mitä on, tässä ja nyt. Tarve muuttaa muita tai itseä tässä hetkessä. Vailla kokemusta siitä, että kaikki muuttuu, ilman halua ja vaatimusta mitä sen pitäisi olla.

Ego, eli minuuden kokeminen voi muodostua sisäisten kokemuksien kautta.
Ja se voi muodostua myös ulkoisen palautteen muodostumisen kautta.
(suora palaute, ulkoiset arvot, moraali, etiikka, historia, uskomukset, uskonnot yms)

Ulkoisen palautteen kautta muodostunut ego, oli se sitten ns.'postiivista taikka ns.'negatiivista' palautetta, on ego, minkä toiset ja ulkoinen maailma näkee meillä ja minkä ehkä osaltaan omaksumme itseksemme ja olemuksesemme eli minuudeksemme.
Niin kauan kuin ihminen kokee, minä olen, hänellä on myös ego.
Niinkauan kuin ihminen aloittaa lauseen minä olen...jotain...hänellä on ego.
Ei ole merkitystä mitä se on, se ei määrittele sitä, onko ego vai ei. Se vain on.

 

[windwind]

Härkäpaimenen tarina:

http://www.netlife.fi/users/msiivola/zen.html