seuraava »

[Lake]

no miten suhtautua siihen kun kaikki ympäriltä hiipuu pois... eikä mitään jää... paitsi pelko.

Pelko mistä?

[Aion]

Itse eräänlaisen myllerryksen toissapäivänä läpikäyneenä totean,
että se tunne ja ne ajatukset
jotka sillä hetkellä koin todellisina
ja jotka täyttivät koko olemukseni,
tarvitsivat ystävältä vain pari sanaa
jotka muuttivat kaiken,
auttoivat näkemään
sen minkä olin koko ajan tiennyt,
mutta jonka uskottelin itselleni olevan jotakin muuta
silloin kun mieltäni hallitsi
PELKO ja EPÄLUOTTAMUS tulevaan,
silloin kun kärsivällisyyteni tuntui venyneen äärimmilleen
ja näin tämänhetkisen tilanteeni
tummien lasien läpi
kieltäen todellisen rakkauden tunteen ja uskon tulevaan.

Ystäväni sanat valaisivat kaiken,
palauttivat näkövinkkelini todellisuuteen
ja nukuttuani yön yli
saatoin vain havaita kuinka
eilinen kiirastuli (joka oli tehnyt tuloaan jo kuukausien ajan)
oli ollut pelkkä koettelemus,
mieleni luoma harha
jolla oli tietyt yhtymäkohdat todellisuuteen,
mutta lopun olin kuvitellut ja värittänyt itse
muodostaen mitä mielenkiintoisimman inhimillisen draaman. :

Kun sen tajusin,
huomasin että olin päässyt sen ohitse,
minut oli vapautettu.
Ja tämä vapautus näytelmästä
sisälsi lahjan itsessään
ja kuin itsestään
olin päässyt henkisillä askelmilla eteenpäin,
läpäissyt kokeen,
päässyt sisään portista
jonka edellytys tuo hallinta,
sielun voima egon tarpeiden ylitse
oli ollut.

Sain siis yltäkylläisen palkkion ja rauhan välittömästi
oivallettuani mikä oli koettelemusteni tarkoitus
- tällä erää.

Matkahan jatkuu...

Voimia kaikille
vaikeuksissa tasteleville!

Hypätkää askel ylös ja kaksi oikealle,
katsokaa tilannetta sieltä
ja olette palanneet takaisin tiellenne.
Viisaampina kuin eilen.

Tuetaan toisiamme.

[Pikkusisko]

Mahdollisuus uuteen on aina siunauksellinen asia ja kovalle ottava.
Ajattele että voit aloittaa alusta ja koota palaset uudestaan, mutta uusista ja kiiltävistä osista.

varmastikin, mutta kun kerta toisensa jälkeen tuntuu että kaikki menee palasiksi ja on taas nollapisteessä, ei aina ole voimaa jatkaa, ei aloittaa alusta uudelleen. Ei halua alkua, vaan olla joskus siinä missä oli hyvä olla. Ei aina jaksa että kaikki turvallinen viedään pois ja jää jäljelle turvattomuus. Mihinkään ei pysty tarraamaan kiinni ja mieli hajoaa kohta pirstaleiksi. Tai pahinta on se, ettei se edes hajoa vaan melkein hajoaa.

[^^Queen Nefertiti^^]

Niin, eikö tämä ole juuri se tilanne että on pakko stopata kun luulee että suhde toiseen toisi sen turvan. Näin lukisin rivien välistä?

Se on pakko löytää itsestä vaikka toinen lähtisi miljoona kertaa. Eräs pelossaan lähti, vaikka olisin vieläkin tässä hänelle. Olisin, jos peli olisi ollut toisenlaista. Pelollaan hän sai sen aikaan mitä halusi. Ystävyys hajosi. Kadotus?

Muistahan tämä; synnyt tänne yksin, lähdet pois yksin ja sinulla on aina oma sielu ja oppaat ja enkelit. Ole oman itsesi hyvässä olossa. Se on aluton ja loputon.

Kenestäkään muusta ei ole takeita. 

Itse asiassa jos joku kokee suhteiden loput noin rajuina, ymmärrän miten sitoutumiskauhu syntyy. 

[Asterix]

Perusturvallisuus syntyy siitä, että

A) viihdyt itsesi kanssa
ilman muita ja muiden kanssa.

B) sinulla itselläsi riittävästi rahaa asuntoon, ruokaan
ja välttämättömiin laskuihin toisin sanoen esim. työpaikka.

Kun nämä kaksi asiaa ovat kunnossa
(ihmisten tulisi juuri keskittyä näihin kahteen asiaan)
niin kaikki muu mitä saat sen jälkeen,
on pelkkää plussaa.

Jos vaikka tapaat varakkaan miehen ja jossain vaiheessa
suhteen myötä myöskin varakkuuden etuudet loppuvat,
niin tiedät ainakin, että tulet toimeen sen jälkeenkin.

Perusturvallisuus on siis riippumattomuutta muista ihmisistä,
toisin sanoen itsenäisyyttä.

[Ippuska]

Älä pelkää Yulunga, vaan luota, että kaikella ON tarkoitus 

[Pikkusisko]

työt JA ihmissuhteet samalla kertaa.

[Ippuska]

Vinkki: Hyväksyt kylmästi ne asiat joita et voi mitenkään muuttaa, muutat rohkeasti niitä asioita mitä voit - pää pystyyn 

[Dinah]

varmastikin, mutta kun kerta toisensa jälkeen tuntuu että kaikki menee palasiksi ja on taas nollapisteessä, ei aina ole voimaa jatkaa, ei aloittaa alusta uudelleen. Ei halua alkua, vaan olla joskus siinä missä oli hyvä olla. Ei aina jaksa että kaikki turvallinen viedään pois ja jää jäljelle turvattomuus. Mihinkään ei pysty tarraamaan kiinni ja mieli hajoaa kohta pirstaleiksi. Tai pahinta on se, ettei se edes hajoa vaan melkein hajoaa.

Hei Yulunga ja kaikki muutkin! 

Positiivisella ajattelulla voi saada ihmeitä aikaan, mutta minä koen myös toisaalta niin, että siinä vaiheessa kun olo on totaalisen paska, voi auttaa kaikista parhaiten se että saa (ja antaa itselleen luvan) olla maailman vähiten positiivinen ihminen ilman huonoa omaatuntoa. Kannustavat sanat ovat tietysti aina ihania, joskus vain kaipaa enemmän ymmärrystä ja hyväksyntää kuin kannustamista. Ja kun tarpeeksi aikaa on kulunut, alkaa kuin itsestään löytää asioista myös hyviä puolia. Anna itsellesi lupa olla rikkinäinen, ei aina tarvitsekaan jaksaa!

[Rakkauden enkeli]

Itse eräänlaisen myllerryksen toissapäivänä läpikäyneenä totean,
että se tunne ja ne ajatukset
jotka sillä hetkellä koin todellisina
ja jotka täyttivät koko olemukseni,
tarvitsivat ystävältä vain pari sanaa
jotka muuttivat kaiken,
auttoivat näkemään
sen minkä olin koko ajan tiennyt,
mutta jonka uskottelin itselleni olevan jotakin muuta
silloin kun mieltäni hallitsi
PELKO ja EPÄLUOTTAMUS tulevaan,
silloin kun kärsivällisyyteni tuntui venyneen äärimmilleen
ja näin tämänhetkisen tilanteeni
tummien lasien läpi
kieltäen todellisen rakkauden tunteen ja uskon tulevaan.

Ystäväni sanat valaisivat kaiken,
palauttivat näkövinkkelini todellisuuteen
ja nukuttuani yön yli
saatoin vain havaita kuinka
eilinen kiirastuli (joka oli tehnyt tuloaan jo kuukausien ajan)
oli ollut pelkkä koettelemus,
mieleni luoma harha
jolla oli tietyt yhtymäkohdat todellisuuteen,
mutta lopun olin kuvitellut ja värittänyt itse
muodostaen mitä mielenkiintoisimman inhimillisen draaman. :

Kun sen tajusin,
huomasin että olin päässyt sen ohitse,
minut oli vapautettu.
Ja tämä vapautus näytelmästä
sisälsi lahjan itsessään
ja kuin itsestään
olin päässyt henkisillä askelmilla eteenpäin,
läpäissyt kokeen,
päässyt sisään portista
jonka edellytys tuo hallinta,
sielun voima egon tarpeiden ylitse
oli ollut.

Sain siis yltäkylläisen palkkion ja rauhan välittömästi
oivallettuani mikä oli koettelemusteni tarkoitus
- tällä erää.

Matkahan jatkuu...

Voimia kaikille
vaikeuksissa tasteleville!

Hypätkää askel ylös ja kaksi oikealle,
katsokaa tilannetta sieltä
ja olette palanneet takaisin tiellenne.
Viisaampina kuin eilen.

Tuetaan toisiamme.

[Rauhan enkeli]

Olen löytänyt itseni sallimasta toistuvaksi tietynlaista
kohtelua - kohdelluksi tulemista.

Välillä näet ilmaantuu ihmisiä,
jotka tulevat kauttani virtautuvan tapahtumisen mukana.

He tekevät osansa siitä palveluksesta,
jolla pidän itseäni itsearvostukseni varaamassa olotilassa
- olotilavarauksen kentässä.

Ja olen huomannut,
että vaikka kuinka ponnistelisin
ollakseni Rakkaus muita kohtaan,
en silti voi pakottaa ketään "kohtelijaani"
näyttelemään puolestani rakkaudellisuutta,
jota en itselleni suo.

Sehän olisi samaa kuin että
jakelisin muille reikäisiä (= rakkaudettomia) ämpäreitä
ja huutaisin:

"Äkkiä vettä tänne rakkaudettomuuden kaivoon!" 

[Rakkauden enkeli]

Ja olen huomannut,
että vaikka kuinka ponnistelisin
ollakseni Rakkaus muita kohtaan,
en silti voi pakottaa ketään "kohtelijaani"
näyttelemään puolestani rakkaudellisuutta,
jota en itselleni suo.

Niinhän se on... Eli kaikenlaista toisten käytöstä itseä kohtaan ei tarvitse suvaita. On oikeus ja rakkaudellistakin joskus sanoa nyt riittää, et voi kohdella minua noin. 
Sinä ansaitset kaikkein parasta kohtelua.

[Rauhan enkeli]

Kuitenkin... on eri asia uskoa ansaitsevansa
kuin suoda itselleen sitä, mitä on päättänyt antaa muille.

Käytännön esimerkki:

Häirikön ilmaantuessa saatoin kuvitella,
että minussa on jotakin,
mikä ansaitsee tuon pöllytyksen
- että minähän se olenkin hänen
pöllytyksensä "innoittaja".

Sen sijaan että olisin päättänyt suoda itselleni
sitä turvaa, mitä hyökkääjältä näemmä puuttui
heijastaakseni sitä hänenkin "uusioturvakseen".

 

[Rakkauden enkeli]

Nii-ih, juuri niin. 

[Asterix]

työt JA ihmissuhteet samalla kertaa.

Jos ymmärsin oikein, niin...

Työtä ja ihmissuhteita EI KOSKAAN pidä sekoittaa.

Jos rakastut jonkun työpaikallasi olevan kanssa,
etenkin jonkun ylemmässä asemassa olevan kanssa,
niin ala katsoa uutta työpaikkaa
- Varmuden vuoksi.

Voit pelastaa p*rseesi ja mahdollisesti myös kasvosi
myöhemmältä nöyryytykseltä, jos suhde lopahtaa
tai ilmenee muita ongelmia
ja voit olla varma, että niitä tulee.

Työpaikkaromanssit harvoin, hyvin harvoin onnistuvat
ja vielä harvemmin voit jatkaa
entisessä asemassasi työpaikallasi.

Tämä jo siksi, että jos suhde tulee julki työpaikalla,
niin olet kerännyt koko muun henkilökunnan
vihat/kateuden niskaasi maireista hymyistä huolimatta
paitsi työpaikkakultasi ja voit olla varma,
että he savustavat sinut jollain tavalla ulos.

Jos sitten onnistut yksityiselämässä v*ttuunuttamaan
työpaikkakultasi, niin voit olla varma,
että työsi tulee kärsimään.

Ihmiset ovat raadollisia.

Tsemiä ja nenä pystyyn!
Elämä ei pysähdy vielä tähän.