maarita
|
|
« : 27.01.2007 18:59:29 » |
|
Tulipa mieleen tällainen asia. Miten meistä kukin ajattelee sanan merkityksen? Hallitsemmeko itseämme, hallitsemmeko aikaamme? Yritämmekö hallita liian monta asiaa ja tekemistä, ja miksi? Vai annammeko itsemme jonkun toisen henkilön tai asian hallintaan? Mietin asiaa jopa ystävyyden näkövinkkelistä käsin. Kuinka mielellään ikäänkuin antaa jonkin osan itsestään toisen 'käyttöön'. Voiko olla sellaista 'hallintaa' joka tuntuu hyvältä? Itse olen tällaista kokenut. maarita
|
|
|
tallennettu
|
*Aurinko, Venus ja Neptunus Neitsyt *Nouseva Vaaka *Kuu, Saturnus ja Uranus Härkä *Merkurius, Pluto ja Ceres Leijona *Mars Kauris *Jupiter Oinas *Chiron Rapu
*Maya, Sininen Magneettinen Kotka *Kiinalainen Jänis
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #1 : 27.01.2007 19:55:38 » |
|
Mielenkiintoinen aihe. Olen miettinyt, että on hallitsemisen tunne eräänlainen illuusio elämässä.
Mielestäni hallitsen itseni. Siis sen, joka olen kehoni sisällä. Tosin hallinnan menettäminen on liian helppoa, esim. surun/masennuksen iskiessä tai sitten hervottoman ilon myötä. Hallitsemmeko tunteitamme loppujen lopuksi?
Hallitsen helposti kehoni ja mielitekoni, jota moni ei hallitse ja josta olen ylpeä itsessäni. Pystyn hallitsemaan ja kontrolloimaan kehoni toimintoja ja mielitekoja ruokailun, liikunnan, seksin, terveyden jne. suhteen. Puhutaanko ennemmin hyvästä kehonsa tuntemisesta?
Ja kun puhutaan seksistä, niin hallitsenko seksuaalisuuttani, jos annan itseni vain heittäytyä ja kokeilla? Mielestäni kyllä, koska tunnen kehoni ja sieluni ja mihin se voi kyetä, mutta jonkun toisen mielestä en kontrolloi/hallitse itseäni - tabut, estot jne.
Antaisinko jonkun miehen hallita itseäni ja/tai elämääni? Exäni, joka on seksuaalisesti hyvin avaramielinen ihminen, kokeilimme hallitsemis/alistumis-leikkejä.
Huomasin yhden seikan. Ihminen, joka haluaa dominoida suhteessa ja/tai seksissä, on yleensä erittäin "muiden vietävissä" ja vailla omaa omaa tahtoa enemmän kuin se, joka alistuu.
Alistuvalla, siis omasta tahdostaan, ei yleensä ole mitään menetettävää tilanteessa, koska hän tietää olevansa itsenäinen ja vahva muutenkin ja ko. kokemus on vain eräänlainen omien rajojen/kykyjen kokeilemista.
Ihminen, joka on enemmän muiden vietävissä ja vailla omaa selkeää tahtoa ja joutuu jollakin tavoin alistetuksi, siis menettää sen vähäisenkin itsehallinnan jollekin toiselle, niin on se hänelle erittäin traumaattinen kokemus.
Tämän voi huomata vaikka erilaisten naisten kertomuksista heidän ex-suhteistaan. Sitä traumaattisempi kokemus henkisesti/seksuaalisesti/ruumiillisesti dominoiva mies on naiselle, mitä vähemmän nainen itse hallitsee itseään ja elämäänsä.
Tosin, juuri tälläiset naiset/miehet valitsevat hallitsevan miehen/naisen, koska se hallinta puuttuu heiltä itseltään ja miehet/naiset, jotka tuntevat olevansa muiden vietävissä, yrittävät saada hallinnan tunteen hallitsemalla toista.
Ero näiden kahden kohdalla on vain se, että dominoivampi osapuoli tiedostaa olevansa ns. heikkotahtoinen/muiden vietävissä ja luonnollisesti alkaa pyrkiä pois siitä.
Tästä tietenkin on monia variaatioita sitten ihmisen oikullisen mielen keksimisen, mutta mielestäni perusajatus lienee tämä.
Mielestäni "täydellinen" hallinta on oman elämän kokonaisvaltaista hallintaa, jolloin toisten ihmisten (elämän) hallintaan ja muuttamiseen ei ole tarvetta, vaan oikeat ihmiset, asiat ja tilanteet ohjautuvat "kuin itsestään" elämääni, koska hallitsen itseni ja elämäni kokonaisvaltaisesti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
maarita
|
|
« Vastaus #2 : 27.01.2007 20:10:48 » |
|
Hienoa Asterix! Sinäpä sen sanoitkin kaiken oleellisen. Kokea hallitsevansa itsensä ja ajatuksensa. Silloin voi tietyssä tilanteessa vaikkapa alistua ilman, että kokee tulevansa alistetuksi. Kuten sanoit, tunteiden hallinta saattaa useille ollakin jo vaikeampi juttu. Mutta miten hallita ajankäyttöään? Miten oppia hallitsemaan sitä minkä tietäisi itsellensä oikeaksi parhaaksi. Kaikki emme taida sitä hallita. maarita
|
|
|
tallennettu
|
*Aurinko, Venus ja Neptunus Neitsyt *Nouseva Vaaka *Kuu, Saturnus ja Uranus Härkä *Merkurius, Pluto ja Ceres Leijona *Mars Kauris *Jupiter Oinas *Chiron Rapu
*Maya, Sininen Magneettinen Kotka *Kiinalainen Jänis
|
|
|
Yulunga
Vieras
|
|
« Vastaus #3 : 27.01.2007 20:17:52 » |
|
Olipa hyvä ja syvästi hallintaa tarkasteleva kirjoitus, Asterix. Kyllä, minusta hallitsemisen tunne on illuusio silloin kun on kyse muusta kuin itsestä. Elämää ei voi hallita.
muok: poistin liian henk.koht. juttuni
... Sitä voi, miten elämässä käyttäytyy eli omaa käytöstään voi hallita.
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.01.2007 10:15:05 kirjoittanut Yulunga »
|
tallennettu
|
|
|
|
maarita
|
|
« Vastaus #4 : 27.01.2007 20:45:26 » |
|
Totta Yulunga! Ei elämää voi hallita. Nyt kysynkin, miten mahtaa eri astrologiset merkit suhtautua ajatukseen itsensä ja elämänsä hallinnasta. Mitä asioita voisi aspekteista löytää asian sisäistämiseksi? Minäkin koen hallitsevani tällä hetkellä kehoani aika hyvin. Mitä en todellakaan ole aina osannut vaan olen unohtanut siitä huolehtimisen. Mutta en juo enkä poltakaan. Tupakasta pääsin eroon lopullisesti vajaa kaksi vuotta sitten. Painonhallintaa yritän kyllä nyt opetella... maarita
|
|
|
tallennettu
|
*Aurinko, Venus ja Neptunus Neitsyt *Nouseva Vaaka *Kuu, Saturnus ja Uranus Härkä *Merkurius, Pluto ja Ceres Leijona *Mars Kauris *Jupiter Oinas *Chiron Rapu
*Maya, Sininen Magneettinen Kotka *Kiinalainen Jänis
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #5 : 27.01.2007 20:54:15 » |
|
En usko että elämää voi hallita. Vihaan sanaa "elämänhallinta", koska elämää EI VOI hallita. Sitä voi, miten elämässä käyttäytyy eli omaa käytöstään voi hallita.
Minä koen niin, että jos saa itsensä hallintaansa, niin hallitsee hyvin pitkälle elämäänsä ja ympäristöänsä niillä normeilla, jotka ovat olemassa.
Tosin, että kaikki olisi täydellistä elämässä, niin kaikkea ei voi hallita ja sellaisia ovat mm. kuolema, mutta siihenkin vaikuttaa moni valittu asia, esim. ruokailu -> terveys, riskinotto ja harkitseminen -> onnettomuudet
Mielestämme emme voi välttää kuolemista, mutta aika pitkälle ihmiselle on annettu tietoa vaikuttaakseen sen ajan kohtaan.
Onko se sitten elämänhallintaa vai illuusiota..?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #6 : 27.01.2007 21:02:19 » |
|
Minulle tuo sana hallinta on aika vieras tai sillä en koe olevan merkitystä omassa elämässäni. En koe, että koskaan on edes ollut, omalta tai muiden osalta. Ehkä sitten olen vain sokea itselleni ja muille, mene ja tiedä... Toisaalta koen, että minussa on niin vahva 'hallinan voima' itseni ja ennekaikkea muidenkin suhteen, että mielummin yritän ja olen yrittänyt irrottautua hallinnasta, kuin vahvistaa sitä. Siis tietyllä tapaa. jos jotain hallinnallista pitää omasta elmästään kaivaa esiin. Jotenkin koen olevani niin kokonainen itseni kanssa, että tuntuu hullulta ajatus, että hallitsen itse itseni jotain osasta... ja samalla siis irtaudun tästä hetkestä ja todellisuudesta ja kokonaisena olemisesta. Ööh, vaikeaa sanoin selittää... Minusta hallitseminen vaatii ihan turhaa spekulointia, analysointia ja irtiottoa, vaikkakin se on välillä todella hyväksi, pysähtyä ja katsoa elämäänsä ja miettiä, voisiko jotain tehdä toisin tai olla toisin... sillä tapaa hallitsen elämääni ja itseäni, pysähtymällä ajoittain. Ennemminkin voisin sanoa, että tiedän mitä teen ja olen valmis kantamaan vastuuni siitä, jos muiden mielestä en ole tiennyt mitä teen, tai ehkä omasta mielestäni... Minusta vain elämä toimii ilman, että sitä tarvitsee millään lailla hallita. Silti en koe olevani mikään flekmaatikko jonka eteen elämä tuo kokoajan kohtalonomaisia asioita ja tapahtumia, en koe olevani uhri, enkä hae syitä valintoihini paljoakaan itseni ulkopuolelta. Nuo jotkin seksuaalisuuden yms määrittelyt tässä hallinnassa, hmm... nooh... siis en ole joutunut moisen eteen... voihan sitä touhuta hyvän parisuhteen sisällä vaikka mitä... hallita ja tulla hallituksi... kun pohjalla on syvä kohtaaminen. En hallitse, vaan luotan ja ohjaan vastuuni tuntien omaa elämääni muut huomioon ottaen. Niin hyvin kuin osaan nyt.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #7 : 27.01.2007 21:26:36 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Esmiralda
|
|
« Vastaus #8 : 27.01.2007 21:51:45 » |
|
Upeaa keskustelua! Minäkin kallistun tuohon hallinnan illuusiosta! Ainakin se illuusio pitää olla. En tiedä kuinka paljon hallitsen elämääni, ehkä sopivasti, koska tunnen olevani aika tasapainoinen ihminen. Siinäkin mielessä, että 'tohdin' antaa tuon hallinnan surutta toisen käsiin ja jopa nautin siitä. Mutta miten paljon hallitsen? Millaisissa elämäntilanteissa sen kokee? Olen huomannut, että juuri silloin tuntee suurimpaa elämisen tyydytystä, ehkä hallintaa, kun on joutunut kriisiin tai vaikeaan yllättävään tilanteeseen. Se kuinka siitä selviää, kuinka sen hoitaa. Aina ei tunnu hyvältä. Mutta joskus tuntee ihanan voimallisuutensa, kun jotakin kääntyy hyväksi. Tässä elämässä, missä fyysisyys ei niinkään vaadi sitä hallintaa, on vaikeampi todeta miten se hallinta toimii henkisellä puolella. Kuitenkin fyysisyydessä juuri se oman kehon hallinta, sitä täytyy ihailla, jolla se on!!! Nöyrimmin.
|
|
|
tallennettu
|
Nousu Skorpioni (Jousimies) Chiron Skorpioni Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu Kuu Kalat Pluto ja Saturnus Leijona Jupiter Jousimies Mars Neitsyt Neptunus Vaaka Uranus ja Ceres Kaksonen
Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu Kiinalainen Rotta Kelttiläinen Omenapuu
OLLAAN IHMISIKS
|
|
|
|
taiska
|
|
« Vastaus #10 : 28.01.2007 01:06:04 » |
|
Itseäni hallitsen kyllä ihan hyvin ainakin niissä asioissa joissa haluan hallita, mutta toisia en hallitse enkä haluakkaan sillä se toisi turhaa riippuvuutta ja mielestäni jokaisen on elettävä tavallaan .
|
|
|
tallennettu
|
Trooppinen Oinas, Kuu Kauris, Asc Leijona Sideerinen Kalat, Kuu Jousimies,Meridiaani Vesimies Punainen sähköinen(spektrinen) taivaanvaeltaja Kiinalainen: Metalli Rotta, egona Hevonen Egyptiläinen: Isis Asteekki merkki: Acatl eli Ruoko Druidi: Pähkinäpensas Kiinalainen: Rotta , Feng Shui 472
|
|
|
Yulunga
Vieras
|
|
« Vastaus #11 : 28.01.2007 10:02:14 » |
|
Ennemminkin voisin sanoa, että tiedän mitä teen ja olen valmis kantamaan vastuuni siitä, jos muiden mielestä en ole tiennyt mitä teen, tai ehkä omasta mielestäni...
Minusta tämä on juuri sitä oman itsensä hallintaa. Ehkä kysymys on myös käsite-eroista puhutussa kielessä?
Pitäisi kai ennemmin puhua itsensä tuntemisesta, kuin hallinnasta, joka sanana on niin laaja-alainen?
Totta! Taas pitäisi määritellä ensin käsite... Kuten Maaritakin alkukysymyksessä jo teki.
Asterix alkoi johtaa sitä itsensä tuntemiseen. Mutta jos tuntee itsensä, ei silloin tarvitse hallita toisia. Eikä "itsetuntemukseen" etenkään silloin liity valtapeliä, kuten mielestäni sanaan "hallinta" liittyy siinä tapauksessa että kyseessä ei ole esim. urheilulajin tai taidon hallinta.
Itsetuntemukseen ei liity myöskään sairaalloinen hallinta, kuten syömishäiriöissä vrt. oman kehon hallinta, liittyy.
Tuli muuten vielä mieleen se, että millä hallita?Mielen vaiko ruumiin vaiko henkimaailman avulla/kautta?
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.01.2007 11:00:18 kirjoittanut Yulunga »
|
tallennettu
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #12 : 28.01.2007 11:40:51 » |
|
Tuli muuten vielä mieleen se, että millä hallita?Mielen vaiko ruumiin vaiko henkimaailman avulla/kautta? Tuota samaa minäkin tuossa yritin tavoitella, millä siis hallitsen ja mitä hallitsen, jos hallitsen? Periaatteessa tässä herää kysymys, missä on minä ja mihin se loppuu? Kehonhan monet mieltää omaksi itseksekseen tai ainakin, että se kuuluu omaan hallinta-alueeseen tai olisi hyvä kuulua.. (toiset ei sitäkään... toisille se on jotain mistä ei tarvitse huolehtia) Millä kehoa sitten hallitaan? Mikä osa se itseä on.. (niitäkin vaihtoehtoja löytyy) Mielellä kai osaksi kehoa hallitaan ja lisäksi siinä on valtavasti tiedostamatonta ja vaiston- ja aistinvaraista toimintaa, mitä jokainen "hallitsee" itse kukin enemmän tai vähemmän. Sitäkin voi laajentaa harjoittelemalla, mutta onko siinä mitään mieltä(tarkoitusta) enää, se onkin eri asia? Siis lähinnä tarkoitan näitä ääripään kokeiluja, joissa itse tietoisuuden tai minkä lie avulla ohjaillaan sisäelimien toimintaa miljoonin eri tavoin. Mieli/psyyke, sekin on enemmän tai vähemmän jokaisen omassa hallinnassa. Emootiot yms Tähän alueeseen kuuluu mielestäni myös kaikki psyykkiset kokemukset ja sitten niiden harjoittaminen ja niillä "leikkiminen". Voihan sitä olla hallitusti mielisairaskin. Jotenkin itsellä on vain ajatus, että sitten lopulta monen erilaisen kokeilun ja tutustumis retken jälkeen itseensä, sitä hallinnan kautta niitä ensin tarkasteltuaan ja kokeiltuaan, jättää ne 'rauhaan'. Kun kuitenkin huomaa, että se kaikki hallinta on periaatteessa jotain sellaista, mikä sujuu itsekseen ihan luontevasti ja tarkoitustaan vastaavasti. Ehkä se vaatii jonkin kolauksen tai loksahduksenkin ihmisen sisällä, haavoittuvaksi asettumisen rohkeutta elämän edessä olemiseen jne.. Ensin etsii itsensä ja yleensä jossain vaiheessa löytää Elämän
ja jotenkin se rauhoittaa koko olemuksen, tekemään ratkaisuja ja hallinta valintoja enemmän vain hetkessä. Itse uskon, että ratkaiseva hetki tai ihmisen elämässä on se, että siirtyy itse hallitsevasta tietoisuudesta siihen ,että antautuu elämälle ja tietää, että ihmisenä ei voi hallita kaikkea... luottamusta elämälle. Ööh, tämä on kyllä todella laaja aihe, kun tätä nyt oikein miettii... ja miten montaa asiaa tähän sitten lopun viimeksi taasen liittykään... Näitä henkimaailman ilmiöitä olen myös pohtinut. On myös kokemuksia, mutta siltikään en ole ihan varma, mikä osa ihmisessä niitä kokemuksia luo... erittäin avoimella sivulla minulla tuo kaikki vielä... kun en kuitenkaan voi uskoa mitään siten, että luen kirjasta jotain käsitteellistä (soopaa ja hierarkiaa) ja sitten ymppään omat kokemukseni siihen ja alan puhua sen mukaan, näin on ja näin on, sen niminen enkeli tuli ja teki sitä Jooh, taitaa mennä jo off topic...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #13 : 28.01.2007 11:49:09 » |
|
Hallinan positiivinen lataus lienee uteliaisuus ja etsimisen ja löytämisen ilo? Siellä alla, voimana.. joka vääristyessään, voi muuntua hallinnaksi tai hallinan haluksi...? Ihmisuhdeastrologiaan, miten liitämme tämän nyt siihen? :
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #14 : 28.01.2007 11:56:52 » |
|
Heh, jatkaa...hölötystä... Hallitsetteko te niin ihmissuhteissa, että sanotte ja tuotte sitä ilmi ja siinä muodossa millaisen kuvan ja käsityksen haluatte, että teistä muodostetaan, eli pyritte ohjailemaan sitä kuvaa, minkä toiset teistä mahdollisesti luo, ja minkä perusteella tietenkin sitten antavat ne "vastareagtionsa"? Eli teillä siis olisi periaatteessa itsellä kuva, mitä haluaisitte olla ja mitä luoda itsestänne, mutta luultavasti se ei ol täydellinen olemisen kokemus siitä, koska sitä pitää vielä yrittäätuoda ilmi siten toisille, että heidän vastareagtioistaan ja heijasteistaan ja vasta niiden kautta, meille itsellemme vahvistuu se oma kuvamme siitä mitä haluamme olla tai olemme. (tai heikentyy) Pidättekö tällaista käyttäytymistä hallitsemisen haluna? Oman itsen vai enemmänkin muiden hallitsemisen haluna?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|