seuraava »

[Yulunga]

Niin kauan kuin kokee erillisyyttä, on tarve hallita ja kun tapahtuu se ykseys -napsahdus, tajuaa, että kaikki on hyvin.

Hyvin tiivistetty. PELKO luo hallinnan tarpeen, alueella kuin alueella elämässä. Sillä viisaalle valta on sivutuote, ei itse päämäärä ja viisas luopuu vallastaan heti kun se ei palvele enää muita.

[maarita]

Lainaus Inannalta:
Jotenkin itsellä on vain ajatus, että sitten lopulta monen erilaisen kokeilun ja tutustumis retken jälkeen itseensä, sitä hallinnan kautta niitä ensin tarkasteltuaan ja kokeiltuaan, jättää ne 'rauhaan'. Kun kuitenkin huomaa, että se kaikki hallinta on periaatteessa jotain sellaista, mikä sujuu itsekseen ihan luontevasti ja tarkoitustaan vastaavasti. Ehkä se vaatii jonkin kolauksen tai loksahduksenkin ihmisen sisällä, haavoittuvaksi asettumisen rohkeutta elämän edessä olemiseen jne..

Minulle kolahti hyvin tämä teksti.

Ainakin minulla jonkin asian hallinta, ja hallitseminen on tullut 'kolahdusten' kautta.
Uskaltanut asettua haavoittuvaksi, jolloin ei enää menetä hallintaansa.

Samaten Yulungan maininta, että viisaalle valta on sivutuote, ei itse päämäärä.

Täällä on syntynyt oikein hieno keskustelu hallinnasta.

Minä olin tänään päivällä tanssimassa. Siis vain tanssimassa, en bilettämässä.
Voi kuinka hyvä olo siitä tulee.
Tunsin todella hallitsevani omat askeleeni ja kehoni, musiikin syke niissä!!!

     maarita         

[maarita]

Siis hallinta on paljon jotakin muutakin kuin itsen hallinta, se ulottuu tilanteisiin, elämän pieniin ja suuriinkin tapahtumiin.

Miten sitten tämä yhteiskunnallinen 'hallinta'.

Kun meillä on nämä hallitukset, jotka 'hallitsevat'.
Jokaisessa järjestössä ja sellaisessakin on hallituksensa.
Hallitsevatko ne aina asiansa, tai meitä?

Meneekö jo oftopic?


     maarita           

[Esmiralda]

Jos järjestön jäsenet ovat tyytyväisiä, järjestön hallitus/hallinta on hyvä ja tyydyttää kaikkia, eikö?

Mutta valtion hallinta!! Huuh! Ei mennä niin kauas, kiitos! 

[maarita]

Pysytään lähempänä,

vaikkapa perheen keskellä. Kuka siellä hallitsee, ja mitä?

Onko se perheen äiti jonka tehtävänä on hallita sitä kaaostakin, joka ainakin useamman hengen perheessä usein on.
Onko hallinta kenties yhteistä?

Katselin tänään TV:stä "Lapsityrannit".
Siinä kodissa ei todellakaan hallittu suhdetta lapsiin millään tavalla.
Perheen isä istui ja katseli vaimonsa taistelua huvittuneesti.

Vasta asiantuntijan avustuksella alettiin päästä kiinni hallittuun elämänmuotoon lasten kanssa. Molemmat vanhemmat alkoivat viettää aikaa lasten kanssa, toimia heidän kanssaan.


     maarita         

[Yulunga]

No näissä tapauksissa pitää vanhempien ensin kasvaa aikuisiksi ja ottaa vastuu ennenkuin tekevät lapsia ettei tule kilpailua lapsen asemasta...  mitä valitettavan usein ja kaikkialla maailmassa tapahtuu! 

[Asterix]

Perheessä voi hallita myös se tunne-ongelmallisin,
joka hallitsee tekemällä ongelmia joka helevaton
asiasta.

Biologinen äitini on tälläinen tyyppi.

Eräs parhain ystäväni (nainen)
heittäytyy marttyyriksi ja uhriksi parisuhteessaan,
kuinka häntä aina kohdellaan niin huonosti ja epäreilusti,
vaikka muu perhe elää varpaisillaan hänen vuokseen
ja kohtelee häntä silkkihansikkain.

[maarita]

Niin juuri,
kun ihminen ei ole sinut itsensä ja elämänsä kanssa, alkaa hallita toisia kaikella negatiivisuudella. Heittäymällä eräältä osin lapseksi ympäristöönsä nähden, marttyyriksi.

Entäs nämä 'virtahevot olohuoneessa', alkoholiin tai muihin paheisiin koukkuun jääneet.
Jotka hallitsevat elämäntavallaan koko perhettä, ja vähintään kymmentä muuta ihmistä siinä ympärillään.
Riippuvuus hallitsee heitä ja samalla kaikkia näitä ihmisiä.


     maarita         

[Esmiralda]

Kahvikeskustelu eilen ystäväni kanssa herätti uudenlaisia ulottuvuuksia erääseen asiaan, jota useinkin olen ihmetellyt.

Juttelimme ihmisten pimeistä puolista ja vedin esille ihmettelyni siitä, kuinka ihminen jaksaa ehkä koko ikänsä kantaa jotakin taakkaan itsellään hautaan asti. Elämähän voisi olla paljon helpompaa, kun purkaisi sen pois.

Viisas ystäväni sanoikin hänen tarvitsevansa sitä taakkaa. - Se on hänelle ehkä myös elämän  sisältöä, jota hän hallitsee. Ja siksi se voi olla hyvinkin merkityksellinen hänelle.

Eli asiat, joita tiedämme vain itse, pimeät tai kirkaat salaisuudet, ovat omassa hallinnassamme niin kauan, kunnes ilmaisemme ne ympäristöön ja ne joutuvat muiden 'syyniin'. Silloin emme enää hallitse sitä, siitä voi tulla itsellemme kaaos, josta ehkä selviämme ja viisastumme (ja moni muukin siinä rinnalla) ja elämä voittaa. Tai hajoamme sen kaaoksen mukana.

Huh! Oliko liian vaikea asia. Siinä kahvikupin ääressä se tuntui helpommalta kun suussa suli ihana mustikkapiirakka ja eräs kova urakka oli takanapäin.

[*Alkmene*]

Eli asiat, joita tiedämme vain itse, pimeät tai kirkaat salaisuudet, ovat omassa hallinnassamme niin kauan, kunnes ilmaisemme ne ympäristöön ja ne joutuvat muiden 'syyniin'. Silloin emme enää hallitse sitä, siitä voi tulla itsellemme kaaos, josta ehkä selviämme ja viisastumme (ja moni muukin siinä rinnalla) ja elämä voittaa. Tai hajoamme sen kaaoksen mukana.

Minusta tuossa on ainakin vinha perä.
Hoitotyössä minusta ainakin jokaisen, joka sitä tekee, tulisi tuo ottaa huomioon.
Joskus se myös "hirvittää" tämän kaltaisella foormilla, missä joku avautuu ja ihan kuka vaan, vastaa mitä vaan.
Ihminen melkoisen haavoittuvassa tilassa, jos ilmaisee jotain syvää muille.
En ainakaan itse lähde availemaan varta vasten mitään koskaan muilta, koska minusta silloin vastuu on ihan tavallisella taatelintallaajallakin hyvin suuri...

Mutta toisaalta...  :

[Riitta]

Eli asiat, joita tiedämme vain itse, pimeät tai kirkaat salaisuudet, ovat omassa hallinnassamme niin kauan, kunnes ilmaisemme ne ympäristöön ja ne joutuvat muiden 'syyniin'. Silloin emme enää hallitse sitä, siitä voi tulla itsellemme kaaos, josta ehkä selviämme ja viisastumme (ja moni muukin siinä rinnalla) ja elämä voittaa. Tai hajoamme sen kaaoksen mukana.

Minusta tuossa on ainakin vinha perä.
Hoitotyössä minusta ainakin jokaisen, joka sitä tekee, tulisi tuo ottaa huomioon.
Joskus se myös "hirvittää" tämän kaltaisella foormilla, missä joku avautuu ja ihan kuka vaan, vastaa mitä vaan.
Ihminen melkoisen haavoittuvassa tilassa, jos ilmaisee jotain syvää muille.
En ainakaan itse lähde availemaan varta vasten mitään koskaan muilta, koska minusta silloin vastuu on ihan tavallisella taatelintallaajallakin hyvin suuri...

Mutta toisaalta...  :

Siinapa se, vastuu on hyvin suuri!