seuraava »

[*yildirim*]

jos joku varattu ja haaveilee muista suhteista niin se ei mielestäni voi olla sitä tosi rakkautta...jos jota kuta muuta rakastat olet valmis lähtemään myös liitosta joka ei toimi hänen vuokseen.ja toisekseen miksi pitäisi ensin löytää se uusi rakkaus ennen kun uskaltaa itselle tukahduttavasta/huonosta suhteesta lähteä?tuntuu että tälläistä on nykyään paljon...pelkäävätkö nykypäivän ihmiset jotenkin yksin oloa?

[^^Queen Nefertiti^^]

Siis eikö kaikki ole yhtä? Siksipä varmaan on ymmärrettävää että ihastuu toiseen.. tämä on se riski.. vaikka jotkut olisi onnellisia yhdessä. Niin muita on AINA.

Minusta ihmiset pelkää yhdessä oloa - jotkut.

[Yulunga]

Hyvänen aika, minä ihastun jatkuvasti ihmisiin joten en voi enää kuvitellakaan että kahlitsisin itseni ja tunteeni vaikka sitoutuisinkin toiseen. Tunteita ei kannata blokata, eri asia on se, mitä niille tekee!! 

[Hiisitär]

Minä itse olen edelleen sitä mieltä, että niinkin tärkeät ihmiset kuin kumppanit, olivatpa he laadultaan minkälaisia kumppaneita tahansa, ovat tuttuja/rakkaita/vihamiehiä/perheenjäseniä/sukulaisia/naapureita/ymv. menneistä elämistä, joiden tapaamisen olemme sopineet osaksi sielunsuunnitelmaamme. Tapaamisesta sovitaan ja vapaan tahdon mukaisesti päätetään täällä, mitä asialle tehdään. Mitään tuskin menee hukkaan tai väärin, kaikkihan on vain kokemusta ja sielun kasvua. Turha sitä on lähteä stressaamaan ja puimaan, vaan itsekin kannatan tuollaista Asterixin tyylistä vapautta ja huolettomuutta. Kaikella on aikansa ja pisinkin maanpäällinen suhde loppuu aikanaan - viimeistään puolison tai itsensä kuolemaan.

Tällainen laastarisuhdekin on varmasti aika pitkälle sovittu juttu. Joko sen tarkoituksena on paikata sielullisia välejä, tai sitten toinen sielu on lupautunut toisella opettajaksi. Opettamaan jotain sellaista, jonka voi oppia ja huomata vain laastarisuhteessa. Tunnistamaan pimeät puolensa ja oppia valaisemaan ne, voittaa ne. Tietenkin on, jälleen kerran, omasta vapaasta tahdosta kiinni, haluaako oppia nuo asiat tai toimia itse opettajana. Suhteiden taka-alalla, tiedostamattomissamme, hyörii sellainen määrä energiaa jotakin suurempaa tarkoitusta kuin pelkkää maallista yhdessäoloa varten, että huh!

Jokainen suhde on yksilöllinen. Jokaisella suhteella on tarkoituksensa. Jokaisesta suhteesta voi kieltäytyä halutessaan ja jokaisen sielun kanssa voi aloittaa suhteen, jos näin haluaa/halutaan. Suhteiden merkityksen, niistä saadun tai annetun voiman huomaa yleensä vasta jälkeenpäin - viimeistään siinä vaiheessa, kun kuolla kupsahtaa ja näkee elämänsä suuremmassa mittakaavassa, yhtenä isona jatkumona.

[^^Queen Nefertiti^^]

Enpä tullut ajatelleeksi.. pitääkö sen aina olla sielunSOPIMUS jos jotkut vain tykkää toisistaan eli  Venukset Marsit ja Kuut on kivoissa asetelmissa? Pitääkö se todella sopia ennen syntymää, joka asia? En oikein usko. Vaikka joku sopimus minulla on tulossa (joitakin)kun itsellä on suht hyvä olo, tuntuu että joku alkaa pian ilmestyä, ei pidä sitten mennä shokkiin vaikka jysärihän se on.

[Yulunga]

En minäkään jaksa uskoa että ihan jokainen on sovittu joskus. Onhan paljon sellaisiakin uusia tyyppejä joita ihan varmasti tapaa ekaa kertaa. Ei jokaisen kanssa tule samanlaista tunnistusta nimittäin.

[^^Queen Nefertiti^^]

Minulle oli laastarisuhteita tarjolla 2005, mutta miksi ihmeessä jos heitä kohtaan ei tunne mitään. Luottamus miehiin oli muutenkin alhaalla, nyt sitä yrittää luottaa taas. Siis tarkoitan "oikeita" suhteita, ei sänkysuhteita vain ja ainoastaan. Kestää aina aikansa sopeutua johonkin ihmiseen ja hänen juttuunsa, ja kun se on poissa, on tyhjä olo, mutta silti ei kiinnostanut. Ja sitten kun ollaan tarpeeksi etäällä, onkin jo OMAT jutut menossa+huomaa miten vääriä ne toisen menot olisi itselle olleet.

Tänään jonkun astron mukaan pitäisi puolustaa itseään, ei tee mieli.. no viikonloppuna unelmia ja bisneksiä.

[Asterix]

Suhteita on erilaisia ja tarviiko niiden aina olla
yhtä suurta rakkaustarinaa,
jos muuten suhde luo muuten hyvää oloa?

Pääasia, että nauttii olostaan.

[^^Queen Nefertiti^^]

Kaikki ei ole kiva kivaa. Suhteet sinänsä eivät tarkoita (vain) hyvää oloa alkuineen ja loppuineen. Ainakaan minulle. 

[Asterix]

Kaikki ei ole kiva kivaa. Suhteet sinänsä eivät tarkoita (vain) hyvää oloa alkuineen ja loppuineen. Ainakaan minulle. 

Suhde, jossa ei ole mitään nautintoa ja mielihyvää,
ei ole minun suhteeni.

Tosin minä kyllä tykkäänkin, että elämän pitää olla kaunista,
henkisesti ja fyysisesti koettuna,
eikä minulla ole mitään tarvetta elää kärsimyksessä
ja ikävässä elämässä.

Ikäviä juttuja sattuu elämässä silloin tällöin,
mutta minulla ei ole tarvetta varta vasten
tilata niitä elämääni.

Voi olla, että "karmani" on sillä tavalla puhdas,
en ole kovin piilo-masokisti.

Elämänsä voi elää niin monella tapaa.

[^^Queen Nefertiti^^]

Ei kuule minullakaan.

[Hiisitär]

Kuten sanoin, suhteita on erilaisia. Olette oikeassa siinä, että kaikkia suhteita ja tapaamisia ei ole sovittu ennakkoon, mutta omalla kohdallani ainakin iskee heti tiukka "EI!" jos vastaan tulee ihminen, jonka kanssa ei ole enää mitään tekemistä. Kaikki tärkeimmät ja läheisimmät suhteeni ovat olleet tuttujen sielujen kanssa.

Nekin ihmiset, joiden kanssa on sopimus tapaamisesta, kesti se sitten 5 vuotta tai 5 minuuttia, olemme tavanneet joskus ensimmäistä kertaa ja muodostaneet yhteyden toistemme väliin.

On paljon myös sellaisia parisuhteita, joita ei ole sovittu, vaan sielut ovat saaneet vapaasta tahdostaan perustautua pariksi. Kukaan ei sitä kiellä, eikä sano, että se olisi väärin. Väärää ja oikeaa ei loppupelissä ole. Asiat vain ovat.

Jos suhde on onnellinen, antaa mennä! Mitä väliä, onko sielu tuo n henkilön kuoren alla vanha tuttu vaiko ihan uusi tuttavuus. Pääasia, että on kivaa.

Jos taas ei ole yhtään kivaa, on mahdollista, että kyseessä on joko karmallinen suhde tai sitten vapaasta tahdosta aloitettu suhde, joka ei vain jostain syystä toimi. Tuossa varmaan kaksi henkisesti yleisintä syytä, mutta syvempiä syitä suhteisiin on ihan niin monta kuin on suhteita.

Itse en nimittäin usko sattumaan. Että me sattumalta rakastuisimme johonkuhun. 

[^^Queen Nefertiti^^]

Jäävätkö asiat kesken sattumalta..

en halua mitään laastarointeja, jos joku ei oikeasti kolahda.

[Irish]

Luulenpa että mitä vanhempi sielu on, sitä vähemmän se tuntee tarvetta "tutustua uusiin sieluihin".

Nuoremmat sielut ovat siinä vaiheessa, että he vasta luovat pohjaa näille monien elämien tuttavuuksille, eivätkä ole sillä tavalla niin valikoivia. 

[Asterix]

Luulenpa että mitä vanhempi sielu on, sitä vähemmän se tuntee tarvetta "tutustua uusiin sieluihin".

Nuoremmat sielut ovat siinä vaiheessa, että he vasta luovat pohjaa näille monien elämien tuttavuuksille, eivätkä ole sillä tavalla niin valikoivia. 

Hmmm.. Minä käsitän tuon vanhan sielun niin,
että mitä vanhempi sielu, sitä vähemmän se
nyrpistelee nokkaansa erilaisille ihmisille ja persoonille
sielun iästä huolimatta.

Mielestäni vanhemmalle sielulle on helpompaa
hyväksyä kaikki ihmiset sellaisina kuin ovat,
koska omat kulmat ovat jo hiotuneet.