seuraava »

[Yulunga]

  Jos lapsi aina tapaa vanhempansa "tuolla puolen" niin miten käy inkarnaatiolle? 

Muoks: Tämä ketju on jatkoa "Kuolemaan liittyvät yliluonnolliset kokemuksenne?" -ketjulle, jaoin Larin pyynnöstä tämän omaksi aiheekseen. T:Ajatus, moderaattori

[Ippuska]

Olenko oivaltanut oikein: Rakkaus, joka "sitoo" lapsia ja vanhempia, vaikuttaa niin, että sitten kun on AIKA inkarnoitua uudestaan (mikäli on vielä täällä läksyjä opittavana) niin sitten inkarnoidutaankin samoihin AIKOIHIN, eli *hyräilee* -> "käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain ..."
 :

[Lari]

Mitä meistä sitten tulee jos olemme valmiita emmekä inkarnoidu tänne takaisin? Millaiseksi maan ihmiset tulevatkaan tulevaisuudessa jos "roskasakki" vain palaa takaisin? Olemmeko jumissa? Eikö ole/tule mitään enempää?

Tulen tänne aina takaisin, ennenkuin teen sen viimeisen kerran  :
Ehkä viimeistä kertaa ei ole 
Mä en tiedä mitään 
Tietääkö kukaan muu? 

[Irish]

Mitä meistä sitten tulee jos olemme valmiita emmekä inkarnoidu tänne takaisin? Millaiseksi maan ihmiset tulevatkaan tulevaisuudessa jos "roskasakki" vain palaa takaisin? Olemmeko jumissa? Eikö ole/tule mitään enempää?

ROSKASAKKI? 
Herää pahvi, me kehitymme koko ajan.. Kaikki meistä.. Jopa sinä! 

Mitä meistä sitten tulee.. Voi kuule, sitten me temmellämme tuolla henkisellä tasolla ja vaikka palaamme maan päälle tekemään henkisiä tehtäviä, esim. oppaiksi tms.  : Tai no mistä minä tiedän.  Arvasin.. Villi veikkaus!

[Ippuska]

Mu-tu: eipä tänne hiekkalaatikolle ole tarvis tulla sittenkun ON tietyllä tasolla ... 
Kaikkihan siihen samaan suuntaan pikkuhiljalleen taivaltaa - kohti taivasta 
 

[*Alkmene*]

Minä koen asian niin, että meillä ei ole kuin YKSI elämä.
Siihen asti on "illuusio" monesta elämästä ja niitä periaatteessa elääkin, kunnes tapahtuu loksahdus ja on vain yksi se elettävänä oleva elämä. Nämä kaikki menneiden elämien inkarnaatio kokemukset ikäänkuin "imaistaan" yhdeksi elämäksi ja se on huisin hauskaa nähtävää.

En silti koe niinkään, että sitä olisi sen valmiimpi silloin kuin tajuaa, että tämä on "viimeinen" elämä täällä, sillä se ei ole sitäkään, vaan se on vain yksi ja ainut elämä.

Periaatteessa sillä ei ole merkitystä missä vaiheessa ns"inkarnaatiokiertoa" tuo loksahdus tapahtuu, koska samalla se muuttuu siihen yhdeksi elettäväksi elettäväksi, ja periaatteessa tässä juuri aika  "vääristymä" paljastuu tässä parhaimmillaan.

Henkimaailmassa lilluntaa... hmmm..
Sekin avautuu sitten ihan toisella tapaa...

 

[Lari]

Olisikohan tästä ollut aihetta ihan omaan keskusteluun?

Ajattelin vain että jotkut väittävät että he ovat viimeistä kertaa täällä 

Toki kehitytään kokoajan, mutta jos kello "kilkkaa" myös niille uudestaan 2012 jälkeen jotka jo valmiita ovat.

Tuleeko meistä kenties lemurilaisia vuoren sisään asustelemaan? Siellä "naureskelemme" kehollisille ihmisille ajatuksen liekissä     

[Ippuska]

Minusta ON ihan mukavaa elää tässäjanyt, en halua sinne vuoren sisään enkä edes pilven päälle - ainakaan NYT 

[Irish]

Rakkaudessa olemme kaikki rakkautta. diudi diudi.. 

[Ippuska]

Rakkaudessa olemme kaikki rakkautta. diudi diudi.. 

Ja kaikki satasella kympin meditaatioon 
OK:OT  :

[Lari]

Meinaatko Innana että elämme aikavääristymässä monta elämää yhtäaikaa. Jos joku katsoo minua ja sanoo että olen elänyt tummaihoisena naisena etelä-amerikassa 1600-luvulla, niin elän siellä juuri nyt. Sitten kun ei näy enää mitään olen valmis siltä osalta.

"Odottaako" nyt minä naisena siellä, että saan omani valmiiksi vai miten se edes voi kadota edellisistä elämistäni, vai imaisenko sen heti itseeni kun vielä elän. Miten itse 1600 luvulla kun kuolin jo (ei näy minun menneisyydessä) näkee kuolleena minut tulevaisuudessa/nykyisyydessä. Käääk.
Onko millään mitään väliä? On, mennään pussauskoppiin Nyt 

[slslsl]

Hmm. Ei millään pahalla, mutta haluaisin enemmän niitä kokemuksia. Tämä keskustelu kun nyt meni vähän sivuraiteille.

Ihan kivaa keskustelua, mutta eikö sen voisi siirtää omalle alueelleen... Janoan niitä kokemuksia, joten siksi vaan..

[Lari]

Jospa kokeilen tuota ilmoita valvojalle linkkiä.

Ehkä he siirtäisivät "reinkarnaatio vai ei" aiheet helpoiten erilleen

[Ippuska]

Hyvä Idea! Siinäpä sitä on pähkinää purtavaksi vähäksi aikaa 
 

[Riitta]

Olin 16 vuotias kun isani kuoli; han pyysi minulta vetta ja muut perheen jasenet olivat syomassa ruokahuoneessa ja mina toin hanelle vesilasillisen.
Han kuoli samalla hetkella kasivarsilleni, mutta en alkanut itkemaan ja jostain syysta otin asian alitajuisesti ja aukaisin ikkunan ja menin kertomaan muille etta isa ei enaa hengita.
Palasimme kaikki hanen huoneeseen ja huomasimme etta hanen ikuinen kellonsa oli pysahtynyt hanen kuolinaikaansa. Samana yonna kuulimme tunnetut 3 koputusta joista aitimme oli aina kertonut.
 Muistan hanen olessa viela terveena han kertoi kuulleensa kukkumisen vain 2 kertaa ja ihmetteli sanoen etta onko hanella enaa 2 vuotta elinaikaa ja niin se todella oli.
En tieda onko tama kertomus luonnollista vai yliluonnollista-kuinka sen jokainen ymmartaa, kellon ja energian jotenkin viela ymmarran.