Irish
Vieras
|
|
« : 04.02.2007 22:07:07 » |
|
Hei, nyt sitten jos joskus hermostuttaa. Hetki sitten tulin miehen luota ja säteilin kuin naantalin aurinko. Vaikutus oli ohimenevä, kun aloin miettimään liikaa.
5 viikkoa jo mennyt, eikä tämä jotenkin tunnu etenevän MINUN vauhtiani. Kaikki tykkäämisen merkit on kyllä havaittu, mutta tämä junnaaminen... Miksi minä joudun aina ottamaan puheeksi, mikä tämä juttu nyt sitten on? Ollaanko me nyt yhdessä vai mitä?
Vatsassa on miljoona perhosta jo pelkästä ihastumisen tunteesta, mutta nyt niitä on ainakin 5 miljoonaa lisää, kun tämä epävarmuuden peikko astui luolastaan ulos ja alkoi mellestämään.
Hän antoi minun valita, mitä jätskiä ostetaan. Hän sanoi että olen ihana. Hän hieroi hartioitani TUNNIN. Hän on esitellyt minut ystävilleen. Hän on joka päivä pyytänyt minua jonnekin. Hän on sanonut että häneen voi luottaa. Hän ei ole painostanut mihinkään.
En usko itseäni, en ymmärrä, en voi olla näin epävarma! Kun katson peiliin niin näen vain jonkun ihme friikin joka hymyilee ihastuneesti, silmät loistaa kilometrin päähän, mutta muuten on kaikki miten sattuu. Mitkään vaatteet ei enää näytä hyvältä, hiukset on aina huonosti jne. Minä olen yleensä tyytyväinen ulkonäkööni!
Noin kaksi viikkoa olen vain huokaillut onnellisena ja ollut tosi innostunut. Kun juttelen ystävilleni, joka toinen sanani on tämän miehen etunimi, puhuttiin sitten mistä tahansa. Olen siis todella todella vakavasti ihastunut ja kiinnostunut ja pelottaa ihan sikana, että mitä jos hän ei sittenkään ole?
Mitä sitten tapahtuu, kun hän näkee todellisen tempperamenttini, kun tähän mennessä olen hieman hillinnyt itseäni ja alku-ujouden takia en ole osannut edes olla niin rempseä kuin normaalisti?? Hän itse kun on erittäin rauhallinen ja vakaan oloinen. Olen kyllä huomannut, että häntä huvittaa pieni sekopäisyyteni, mutta varmaan joka toiselle miehelle luonteeni on ollut yksinkertaisesti LIIKAA.
Hän puhuu hyvin vähän siitä, mitä minusta ajattelee. Silmiäni hän on sanonut maagisiksi ja sitä hän sanoo usein, että kiva kun hymyilen koko ajan.
Miten voisin estää itseäni tulemasta hulluksi? Pitäisikö nyt kysyä, että mikä tämä homma on? Vai odottaa että menee vielä vaikka viikko tai pari?
Minkä takia alku on aina tällaista, varsinkin juuri nyt?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #2 : 04.02.2007 23:54:07 » |
|
Alkuihastuminenhan ON epävarmuutta omasta kelpuudestaan ja toisen tunteista, aina silloin kun ei olla ihastuksen autuuden huipulla silmät sumeina hormonihöyryistä Siinä on taas sielulle jalostumismahdollisuus, kun tuosta tunteiden vuoristoratamylläkästä luovii oman itsensä herraksi - tasapainoiseen rakkauteen, kenties? Luottamusta Tuollainen positiivismerkkinen jännitys on omiaan vahvistamaan sydäntä, eikä suinkaan rikkomaan sitä. Ja kolmen tunnin vastaamattomuus - - ehkä hän haluaa antaa himon yltyä - tiedäthän kauhuleffa-iskemistaktiikan
|
|
« Viimeksi muokattu: 05.02.2007 00:10:57 kirjoittanut Ikri »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
*yildirim*
|
|
« Vastaus #4 : 05.02.2007 09:26:10 » |
|
kun olet oma itsesi ja annat kaikkien asioiden mennä omalla painollaan mitään liikaa kiirehtimättä niin minä ainakin uskon että se mikä on tarkoitettu tapahtuvaksi teidän suhteessa myös tapahtuu. onnea toivon teille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #5 : 05.02.2007 10:43:32 » |
|
3 tuntia=ikuisuus
|
|
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #6 : 05.02.2007 11:39:53 » |
|
5 viikkoa jo mennyt, eikä tämä jotenkin tunnu etenevän MINUN vauhtiani. Kaikki tykkäämisen merkit on kyllä havaittu, mutta tämä junnaaminen... Miksi minä joudun aina ottamaan puheeksi, mikä tämä juttu nyt sitten on? Ollaanko me nyt yhdessä vai mitä? Älä ole niin ehdoton.
Jos jo 5 viikkoa on jo mennyt ja yhdessä vietätte aikaa, vieläpä hyvin kaunista yhdessä oloa, niin miksi vähän, anteeksi nyt, mutta tyhmä kysymys?
Punaisen tuolin nähdessäsi ja suojatiellä kävellessäsi, sinä et kysy, onko tämä punainen tuoli ja onko tämä suojatie.
Suhde on alkanut jo 5 viikkoa sitten, kosintaa ja häitäkö sinä odotat? Suhde ei junnaa paikoillaan, vaan se menee eteenpäin koko ajan.
Luota vain siihen mitä näet ja koet, kaikkea ei tarvitse kysellä ja saivarrella, mikä on itsestään selvää.
Onnea rakkaudellenne. Kuullostaa tosi ihanalle suhteelle!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #8 : 05.02.2007 13:58:09 » |
|
Tuollaiset ihmiset, jotka säteilevät meihin paljon energiaa, oli se sitten tuollaista korkevärähteistä tai matalavärähteistä, eivät tupsahda elämäämme sattumalta. Maailmankaikkeus on junnannut asiat niin hienopiirteisesti kohdalleen, että olette tavanneet. Asterixia peesatakseni suhteenne etenee koko ajan. Mikään ihmissuhde ei jämähdä paikoilleen ja sitten kun se jämähtää ahdistukseen asti, suhteen voi periaatteessa minusta unohtaa. Silloin on annettu, koettu ja jaettu kaikki asiat keskenään sielun näkökulmasta ja molemmille on hyväksi lähteä nuuhkimaan uusia tuulia. Sanoisin että jokainen sisimmässään tietää "onko tämä suhde oikea". Mikään suhde ei minusta ole väärä/turha, jos siinä opitaan ja koetaan asioita puolin ja toisin, kesti se suhden sitten 5kk tai 50 vuotta. Kuuntele siis sydäntäsi ja unohda järki! Sieltä se vastaus kumpuaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #10 : 05.02.2007 14:40:47 » |
|
On 'kuulostanut' niin tutulle, nuo kirjoittamasi tässä ketjussa jotta....(Sparkle In The Distance) Minulta löytyy syntymäkartalta tuo samainen ja juuri muutama päivä tuolla unet osiossa vähän samoissa asioissa pähkin... (vesissä menoa) Tsemppiä vain Sinullekin, aika tekee kyllä tehtävänsä ja toisaaltakuitenkin uskon, että jotain opittavaanäillä toisillakin osapuolilla on tästä ... (himmareilla)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Irish
Vieras
|
|
« Vastaus #11 : 05.02.2007 15:26:45 » |
|
Nyt tuntuu vaan siltä, että haluaisi juosta karkuun, ettei tarvitsisi kohdata omaa pelkuruuttaan! Miten helppo olisikaan sanoa nyt "mitä jos jatkettaisiin eri suuntiin"... En tiedä mistä tämä ihme pohjaton loputtomuuden tunne tulee, joka nyt vihloo sisintä. Uskon niin vahvasti tämän olevan tärkeää, olen pitkästä aikaa niin tosissani ja olisin valmis antautumaan tälle ihmiselle ja olemaan ehdottoman rehellinen ja uskollinen. Nämä syvät tunteeni ovat itselleni niin pelottava asia, kun olen tottunut siihen että olen aina vain ihastuksen kepeässä hurmiossa, josta on myös helppo luopua ja päästää irti. Nyt olen ihan mustavalkoinen. En halua juuttua tähän!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Irish
Vieras
|
|
« Vastaus #12 : 05.02.2007 15:37:34 » |
|
Tunnetko tämän hektisen liikkeen, voimakkaan virtauksen? Kuluneet sekunnit sinkoilevat ja katoavat aivan liian nopeasti. Hei, ethän lähde vielä?
Uskallanko ottaa sinua kädestä kiinni, kun noin katsot minua silmiin? Et tiedäkään miten kipeästi haluan nähdä sisällesi, ymmärtää sinua paremmin kuin kukaan muu ikinä aiemmin!
On vain ajatuksia, jotka alati muuttuen laineilevat. Ne saavat meidät luulemaan, mielessämme ajan tuulemaan että olisi jotain muutakin, kuin tämä ohikiitävä hetki. Ei ole aikaa, ei aitaa erottamassa eilistä ja tätä päivää sinua ja minua On vain nyt ja tässä, ja juuri nyt haluan sinua rakastaa.
Kuuletko metelin mieleni viidakossa, tässä käsinkosketeltavassa hiljaisuudessa? Kaksi vierasta ihmistä ovat niin lähellä toisiaan, kaikki on kiinni vain pienestä tuulen henkäyksestä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #13 : 05.02.2007 17:20:50 » |
|
Teetpäs sinä casen tästä.. en tiedä olenko väärässä, mutta probleemini ei olleet koskaan alussa, vaan lopussa, loppuselvittelyssä, lopun käsittämisessä. Nyt on kuin tyhjä paperi, johon joku saa piirtää kaavion siitä, miksi tarvitsen häntä (wau mikä runo). (minäkin pääsisin vaikka alkuselvittelyvaiheeseen)
|
|
« Viimeksi muokattu: 05.02.2007 17:27:26 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Irish
Vieras
|
|
« Vastaus #14 : 05.02.2007 19:54:20 » |
|
Jos sinua soul's adventure häiritsevät nämä juttuni, niin ei tarvitse lukea ja kommentoida.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|