seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

Ei häiritse, älä ota vakavasti.-- äläkä tee ongelmia turhaan--

[*Alkmene*]

Tulipa mieleeni, että itse olen nyt toiminut niin, kun siis minulla on ihan tuore orastava suhde tässä menossa (about 3kk) ja jotenkin olen ihan "odotuksessa ja jännityksessä" mitä se toinen osapuoli todella ja oikeasti tuntee jne.. kysymysmerkkejä täynnä siis...sydän sykkyrällä ja onnessani odotan yhteisiä hetkiä ja yhteydenottoja. (meillä ne onnistuu vielä harvoin erinäisistä käytännön syistä)
Niiiin... tulin omalla kohdallanisiihen tulokseen, että vaikka minun tarkoituksenani olisi oppia luottamusta, niin ei minun silti tarvitse väheksyä ja luopua omista innokkaista ja intohimoisista tunteistani. Toisaalta olen ajatellut myös niin, että jos toinen ei kestä minun "hönkäämistäni" niin sitten ei kestä. Kuitenkin kaikki on hyvä perustua vastavuoroisuuteen. Molempien kai kuuluu saada olla sitä mitä on...
Ja jos kuitenkin pohjalla on se, että kunnioittaa toista sellaisena kuin on (molemminpuolin) ja molemmila on lupa toimia omalla tavallaan, niin kivastihan sitten hioutuu molempien pinnat siinä.

Olen itse jotenkin "rauhoittunut" niin, että olen rehellisesti ja suoraan kertonut näistä tuntemuksistani. Nyt tiedän, että hän tietää ja hän on tuonut omat näkökantansa asioihin. Olen paljon rauhallisempi ja luottavaisempi jo...
Silti jokainen viesti ja tapaaminen on edelleen niin ihanaa... 

Ööh, sekavaa, tämä nyt oli vain minun juttuni.

[Irish]

*Inanna*, juuri sitä minä olen miettinytkin, että ei minun kannata liikaa himmata näitä tunteitani. Jos olen romanttinen höperö ja intohimoinen tunteissani, saanhan minä myöskin näyttää sen! Alkuun vähän varovaisemmin, mutta kuitenkin...

Viime kerralla kun nukuttiin yhdessä, sanoin hänelle aamulla heti ensimmäisenä että arvaa mitä.. Taidan olla vähän ihastunut suhun. Sit se vastas että niin mäkin suhun. Mutta tämä menee just näin, minä sanon jotain ja hän siihen "niin minäkin susta/niin mustakin/niin säkin olet. 

En tiedä minkälainen hän on! Onko hän vain ujo, onko tämä alkukankeutta vai eikö hän tavallisestikaan helposti puhu tuollaisia. Ja olisi kiva tietää, miten hän kokee sen että olen niin innoissani. Välillä alkaa nolottaa kun hösellän ja sitten kesken pussailunkin tekis mieli välillä kysyä, että saako sua pussailla... Kun ei ota niin hirveästi selvää. 

Mutta olen muistuttanut itselleni; teot puhuvat enemmän kuin sanat.

[Yulunga]

niin, että jos toinen ei kestä minun "hönkäämistäni" niin sitten ei kestä. Kuitenkin kaikki on hyvä perustua vastavuoroisuuteen. Molempien kai kuuluu saada olla sitä mitä on...

Samoilla linjoilla jälleen Inannan kanssa  . Ei suhdetta voi mogata (vaikka rauhoittua voikin...  ) vaikka niin väitinkin tuossa aikaisemmin. Eihän siitä tule mitään jos joutuu himmailemaan! Pelätä vaan ei kannata. Jos pelottaa, saattaa myös aistia toisen pelon eikä se olekaan omaa pelkoa.

Voisiko olla näin Irish? (sori en muista tota pitkulaista uutta nimeä ) Että aistit HÄNEN pelkonsa...?

[*Alkmene*]

heh, jännää, mutta minulla on hyvin pitkälti samanlaisia fiiliksiä ja kokemuksia ollut tässä suhteessa
Olen näin astorologisesti ajatellut, että tämän miehen  ja    vaikuttanee hänen toimintaansa hieman... 
Ja tietysti aikaisemmat elämän kokemukset...ja tilanteemme ylipäätään.
Hän jopa avautui sen verran nyt viime viikonloppuna, kun itse avoimesti kerroin mitä tunnen ja miten tämän koen, että hän on ihastunut minuun jo muutama vuosi sitten, mutta olen ollut varattu... 
Pitääpä käydä kurkkaamassa tuota sinun ihastuksesi kartaa, vaikken siitä juuri mitään ymmärrä...

[Irish]

Voisiko olla näin Irish? (sori en muista tota pitkulaista uutta nimeä ) Että aistit HÄNEN pelkonsa...?

Hyvinkin mahdollista, koska hän ei ole ilmaissut millään tavalla minulle pohtineensa mitä tämä on, eikä ole ilmaissut yhtään jännitystä, huolta.. Ei sillä, että pitäisi olla tällainen hermoraunio kuin minä, mutta jotenkin aavistan että hän epäröi mielessään ainakin sitä, olenko luotettava.

Mitä ilmeisimmin hän ei "kiinnity" helposti, mutta sitten kun kiinnittyy niin se on vakavaa.  Pohjaan tämän väitökseni hänen rapuisuuteensa ( )...

Mutta enhän minä voi mennä kysymään "pelkäätkö sinä"? Voin vain hiljalleen teoin, sanoin, voittaa luottamuksen. Eli jos nyt alan hänelle sanomaan että pelkään, niin sehän vain ruokkii hänen epävarmuuttaan!

[^^Queen Nefertiti^^]

Ei suhdetta voi mokata? Siis ei tarvitse kävellä veitsenterällä? Kuka kuitenkin mokasi minun suhteeni, minä vai he? Koetin parhaani, ei auttanut? Miten niin ei voi mokata? Loppuu jos on loppuakseen?    Ota ihan iisisti. Ovatko ravut sinun juttusi, ei sopisi minulle.. mutta sinulle ehkä.   

[Irish]

Aloin tässä miettimään, miten jännää onkaan, että toisen tunteet ja ajatukset voi aistia niin hyvin!
Hän on yleensä parin tunnin sisään vastannut viesteihini, mutta nyt on mennyt vuorokausi. Juurikin sen takia, että olen ajatuksissani painostanut häntä vastaamaan!
Tiedän että häntä ahdistaa! 
Nyt pitää lopettaa tämä psyykkinen vainoaminen. Jospa pyydän nyt enkeleitä rauhoittamaan minut ja täyttämään minut varmuudella. 

[^^Queen Nefertiti^^]

Niin, ja kohta kaksi: OTA etäisyyttä. Tämä suhde voi olla tärkeä mutta maailmassa on muutakin. Ei kaikki tähän kaadu. Se on pelon turhin puoli: sitä alkaa pelätä loppua jo ennen alkua. Näin se exäni mokasi juttumme. MINÄ olisin ollut vapaa vielä vuoden, pari mutta hänen piti pelosta lopettaa (ja kuitenkin hakea toinen). Pelkoenergia pitää hallita.

Melkeinpä mitään ei kannattaisi pelätä, kuten NDWalsch sanoo..kaikkea on. 

Siis minunkaan ei pitäisi pelätä, että suhde ei koskaan tule.

[Irish]

ÄH..

Ilmeisesti en ollutkaan eilen lähettänyt sitä ahdistusviestiä, jonka luulin lähettäneeni.
Nyt se sitten tekstas ja oli ihan normaali.
Ehkä ei kannata tehdä maailman suurinta kriisiä viestistä, jonka luuli lähettäneensä, mutta ei lähettänyt. 

[Irish]

Hän on söpö! Kiva! Ihana! Voi voi, kuin ois teini jälleen..

Jännittää ihan kamalasti kaikki. Hyvällä.  : Nyt olen oikeasti alkanut miettimään, että koskas ottaisin puheeksi että haluaisiko hän seurustella kanssani.. : :

Hän eilen lähetti viestin, että mitä ihmettä olen ollut pari päivää ihan hermoraunio, ettei hänen takiaan ainakaan tarvitse.. Sitten tuli se ihana lause "mulla ainakin on tunteita sua kohtaan ja muhun voi luottaa satavarmasti"..

Olen nyt yhtä hymyä, paremmin ei juuri voisi mennäkään! 
Voi juku kun olen onnellinen ja iloinen ja on hyvä olla!
*syyyvää huuookaauusss*  

[^^Queen Nefertiti^^]

ja "olen rehellinen, olen aina ollut".. "mulla on tunteita sua kohtaan"..

toivottavasti saat nauttia kauan.. ja olet iloinen suurimman osan aikaa..  joukkaritädiltä.

[Hiisitär]

En tiedä minkälainen hän on! Onko hän vain ujo, onko tämä alkukankeutta vai eikö hän tavallisestikaan helposti puhu tuollaisia. Ja olisi kiva tietää, miten hän kokee sen että olen niin innoissani. Välillä alkaa nolottaa kun hösellän ja sitten kesken pussailunkin tekis mieli välillä kysyä, että saako sua pussailla... Kun ei ota niin hirveästi selvää.

Mitäpä jos ihastuksiltanne malttaisitte istua kahdestaan vaikka kahville/teelle ja keskustella nämä asiat läpi Voit sanoa, että hänessä on niin paljon sellaisia asioita, joita haluaisit tietää, koska tämä tietämättömyys häiritsee sinua. Minulle itselleni on ainakin hyvin tärkeää, että kumppanini tuntee minut ja minä hänet. Mitä paremmin tunnetaan, sen paremmin vältytään tulevaisuudessakin vääriltä käsityksiltä ja mielipahalta.

Älä meille kerro, mikä suhteessa on hassusti tai mikä ei tule ilmi: kerro se tälle herralle, niin hänkin tietää, missä mennään!

Halauksia!

P.S. Ystävänpäivä lähestyy - olisiko silloin aika "iskeä"?!

[Irish]

 

Ystävänpäivä tosiaan! Sain nyt uudenlaista kosketusta tähän koko hommaan kun puhuin selvänäkijän kanssa.. En kysynyt mitään miehestä, mutta ilmeisesti se oli aika olennainen juttu tämän hetkisessä elämässäni. 

Ehkä en ihan vielä kosi ystävänpäivänä  mutta jospa jonkun kivan pienen lahjan ostaisin ja askartelisin itse jonkun kortin.  :

[Irish]

Noniin!
Ja kuka ei osta ystävänpäivälahjaa, heh.. Poikkesin kotimatkalla vähän kaupoilla.. Mukaan tarttui pingviini-pehmolelu, Wagner-sukat (kokoa 46, heh)  : ja kenties maailman noloin taskupokkari nimeltään Suutele minua cowboy.. Oli ihan pakko ostaa se, kun se oli niin järkyn näköinen.. Vielä kun kehtaisi antaa noi lahjat. 

Edelleen jokin muuri välillämme. Ei olla nähty moneen päivään ja ikävä alkaa painaa. Soitti minulle äsken töistä, oli ruokkiksella ja pyysi sunnuntaina kaverinsa Ellun synttäreille. En tiedä uskallanko mennä kun vähä jännitän noita sen kavereita aina.